Ei herkkuja arkena, oikea vai väärä kasvatustapa?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Ihminen toimii siten, että näköpiirissä oleva on myös mielessä.
Minä asettelen ja pilkon joka päivä tuoreita hedelmiä ja kasviksia esille. Lapset syövät niitä. Joku toinen laittaa sen karkkikulhon esille. Aivan turha väittää, että asia toimisi karkkien suhteen toisin kuin kasviksien.
Laitan myös lapsille houkuttelevasti kirjoja esille ja otan heidän soittimensa koteloistaan. Toimii sekin! Siivoamisesta puhumattakaan. Jokainen tietää, että yksi roska maassa houkuttelee kohta kymmenen kaveria.
Eli kysymys kuuluu: miksi haluaisin omassa kodissani ohjata lasteni ajatuksia mihinkään epäterveelliseen?
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan ei ollut herkkuja juuri muulloin kuin jouluna, ettei lapset siitä pilalle mene, mutta voivat kokea eriarvoistumista sen vuoksi että kaikki kaverit saavat.
Eikä sota-aikana ollut leipää. Kyllä oli hienoa aikaa se!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lapsi saa aika vapaasti hakea kaapista herkkuja ja hakee niitä myös todellakin usein. Ottaa myös jotain tyyliin muroja naposteltavaksi jos ei muuta ole. Lisäksi sillä taitaa olla karkkipäivä, jolloin saa vielä lisää. Ihan hoikkia/normaalipainoisia nuo on koko perhe, urheilevat ja liikkuvat paljon. Mutta kyllähän se jatkuva napostelu käy hampaille ja siksi itse en tuolle linjalle lähtisi. Joku pieni herkku toisinaan jälkkäriksi ja ehkä viikonloppuina ja juhlissa vähän ekstra herkuttelua sitten. Ei ehdottomuutta, mutta ei vapaata tarjontaakaan. Ei pieni lapsi osaa itse herkun syöntiään säädellä, kyllä se on vanhempien tehtävä.
Jos lapsi ei osaa säännöstellä syömisiään, niin pitääkö liian hoikkaa lasta pakkosyöttää? Tai ottaa lautanen pois kesken ruuan, ettei liho? Tavallinen ruokakin voi olla herkkua=> sinun mielestäsi säännösteltävä siis.
No hohhoi. Sanotaanko näin, että vanhemman tehtävä on päättää mitä ruokaa syödään. Lapsi sitten syö sen mitä siitä syö. Ja kyllä jos lapsi aikoo syödä ihan tolkuttoman paljon mitä vaan niin siihen olisi hyvä puuttua. Karkissa ym. se tolkullinen määrä on aika paljon pienempi kuin ruuassa, mutta eihän lapsi sitä sillä tavalla osaa ajatella ja miten voisikaan? Vai pitäisikö sinusta lapsen saada syödä maha täyteen karkkia, niinkuin saa syödä mahan täyteen lempiruokaansa, jos ne on sinun mielestä ihan sama asia?
Tiedätkö, tähän on tosi vaikea sanoa pitäisikö saada vai ei, kun tällaista tilannetta ei meillä ole koskaan vastaan tullut. Lapsi on syönyt mahansa täyteen ruokaa muutaman kerran niin, että on itse siitä sanonut, mutta karkkien kohdalla ei ole koskaan ilmeisesti tuntenut tarvetta. Ottaa muutaman karkin joskus ruuan jälkeen ilman sen kummempia tarpeita ahtaa niillä itsensä täyteen.
Onhan sekin yhdenlaista säännöstelyä, että karkkia saa vasta kun on ensin syönyt mahan täyteen ruokaa. Ilmeisesti et nyt osaa katsoa tätä asiaa yhtään laajemmin kuin vain oman navan ja lapsen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sekin yhdenlaista säännöstelyä, että karkkia saa vasta kun on ensin syönyt mahan täyteen ruokaa. Ilmeisesti et nyt osaa katsoa tätä asiaa yhtään laajemmin kuin vain oman navan ja lapsen kautta.
En osaakkaan. Siksihän täällä keskustellaan. Kuka säännöstelee niin ettei karkkia saa kuin ruuan jälkeen jos on syönyt mahan täyteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Meidän perheelle hyvä malli on ollut katsoa kalenterista, että tänään on lauantai, syödäänpä leffan kanssa jotain hyvää. Sinänsä ihan sama, mitä toiset tekevät. Eikös sen näin pitänyt mennäkin, kukin tekee niin miten parhaiten toimii.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi karkkien, jäätelön, sipsien, limsan, pullan, keksien tai pikaruoan pitäisi kuulua normaaliin arkeen sen enempää lapsilla kuin aikuisillakaan. Järkevintä on, että ne ovat poikkeustilanteisiin, juhliin, kutsuille, johonkin vaikka leffailtaan ja jos ihan muuten vaan herkutellaan niin sitten yhtenä päivänä viikossa.
Aikuisille sama suhtautuminen alkoholiin olisi varmaan paikallaan.
Te, jotka olette "opettaneet" ilman karkkipäivää neutraalin suhteen karkkeihin, niin onko teillä pöydällä kulho, josta voi aina ottaa, jos silta tuntuu? Paljonko menee. Mahtaako olla perheessä ylipainoa?
Kaapissa taitaa olla miehellä avattu karkkipussi. Lapsen karkit on purkissa keittiön tasolla. Saa ottaa, kun siltä tuntuu. Itse en syö ollenkaan, viimeksi joskus 13 vuotta sitten. Ei ole ylipainoa kenelläkään ja karkkia kuluu lapsella niin vähän, että välillä joutuu vanhoja heittämään pois. Esim jouluna saa pari pussia lahjaksi tai keväällä syntrilahjaksi, niitä on välillä heitetty kesällä pois, kun on näyttäneet huonolta tai kovertuneet.
Vaikuttaa siltä, että perheenjäsenillänne ei ole erityistä himoa makeisiin herkkuihin. Jos kaikissa Suomen perheissä olisi/olisi ollut pöydällä karkkipurkki, josta saa aina ottaa kun siltä tuntuu, niin luuletko, että meillä ei olisi lasten jo huolestuttavaa ja 90-00-luvun lasten eli nuorten aikuisten aivan järkyttävää lihavuusepidemiaa?
Olin itse lapsi 90-00-luvulla ja muistan vain erittäin tiukat karkkipäivät. Ahmin kaikki karkit aina. Yhtenä jouluna olin huonovointinen, kun olin saanut lahjaksi kilon suklaata ja yritin ahtaa ne kaikki kitusiin asap. Meni vuosia oppia nuorena aikuisena, että kaikkea voi syödä kohtuudella. Olin jo teininä pyöreä ja taistelin painoni kanssa pitkään haitallisten ajatusmallien vuoksi.
Mä olin taas lapsi 80-luvulla ja me taas syötiin karkkia ihan hirveästi. Ei ollut mitään karkkipäiviä. Oltiin just näitä lapsia, jotka kävivät jatkuvasti lähikiskalla ostamassa irtokarkkeja "yks tommonen ja yks tommonen".
Toisaalta ei oltu kyllä myöskään ylipainoisia. Ehkä silloin liikuttiin enemmän. Ainut asia mistä huomasi sen karkinsyönnin oli se, että meillä oli enemmän reikiä hampaissa. Silloin kyllä alettiin kiinnittää enemmän sitten myös hampaiden hoitoon, myös koulun taholta.
Nyt aikuisena syön karkkia ja herkkuja kohtuudella, kuten myös lapseni. Toisaalta puolisosta on taas tullut pulla/keksihiiri nyt vanhemmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Jos lapsi ei edes välitä karkeista, niin miksi joillekin tässä ketjussa tuntuu olevan periaatteellisesti niin tärkeää, että hänelle on saatavilla karkkia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Jos lapsi ei edes välitä karkeista, niin miksi joillekin tässä ketjussa tuntuu olevan periaatteellisesti niin tärkeää, että hänelle on saatavilla karkkia?
Miten mä en ole mistään kommentista tämmös lukenut? Jos lapsi ei syö jatkuvasti karkkia tai ole tarvetta karkkipäiville, niin pitääkö ne silloin kieltää lapselta kokonaan? Sulla on vähän hassu tapa ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Jos lapsi ei edes välitä karkeista, niin miksi joillekin tässä ketjussa tuntuu olevan periaatteellisesti niin tärkeää, että hänelle on saatavilla karkkia?
Koska he uskovat, että se on vain heidän oman kasvatuksensa erinomaisuuden ansioita?
Mä oon kokenut helpoimmaks nykyään karkkipäivän. Perjantai meillä mut saattavat myös lauantaina syödä jotain. Ei muutenkaan oo ehdotonta, joskus voi olla jätskiä, keksiä tms arkenakin mut varsinainen karkkipäivä perjantaisin.
Ennen ajattelin että syödään kun siltä tuntuu, mutta on hepoin tuo yks päivä vaan. Ei tarvii sit muina kertoina kaupassa neuvotella et joo vai ei.
Lapsille sais myös kunnon ruoka maistua paremmin, joten karkit ym napostelu ei auta asiaa yhtään. Muutenkin jos jotain on löydettävissä niin saattavat käydä ottamassa. Pitäis kehittää taas uus piilo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Jos lapsi ei edes välitä karkeista, niin miksi joillekin tässä ketjussa tuntuu olevan periaatteellisesti niin tärkeää, että hänelle on saatavilla karkkia?
Miten mä en ole mistään kommentista tämmös lukenut? Jos lapsi ei syö jatkuvasti karkkia tai ole tarvetta karkkipäiville, niin pitääkö ne silloin kieltää lapselta kokonaan? Sulla on vähän hassu tapa ajatella.
Minusta taas sinun ajattelutapasi on hassu. Ajattelet että karkkia pitäisi olla koko ajan saatavilla, vaikkei kukaan edes söisi sitä.
Koko muulle perheelle on toiminut paitsi miehelle:)
Meillä on ollut herkkupäivä kun lapset ovat olleet pieniä. Eivät ole traumatisoituneet eivätkä ruvenneet ahmimaan teini-ikäisinä (nyt kaikki hoikkia aikuisia). Sama lastenlapsillakin.
Juhlat (synttärit, joulu, vappu jne) on olleet poikkeuksia. Ihan turhaa natustella joka päivä jotain, toki sen näkee ihmisten lihavuudestakin että herkkupäivä on 7/7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Jos lapsi ei edes välitä karkeista, niin miksi joillekin tässä ketjussa tuntuu olevan periaatteellisesti niin tärkeää, että hänelle on saatavilla karkkia?
Miten mä en ole mistään kommentista tämmös lukenut? Jos lapsi ei syö jatkuvasti karkkia tai ole tarvetta karkkipäiville, niin pitääkö ne silloin kieltää lapselta kokonaan? Sulla on vähän hassu tapa ajatella.
Jos joku lapsistani ei välittäisi karkista, niin en minä häneltä karkkipäiviä kieltäisi. Varmasti yrittäisin löytää hänelle jonkin korvaavan hyvän, jota voisi siinä leffan katsomisen ohessa nauttia.
Mutta sehän olisi aivan täyttä hulluutta - ja suoranaista v*ttuilua sisaruksia kohtaan - jos antaisin lapselle luvan syödä karkkia joka päivä, vaikkei hän edes haluaisi sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Jos lapsi ei edes välitä karkeista, niin miksi joillekin tässä ketjussa tuntuu olevan periaatteellisesti niin tärkeää, että hänelle on saatavilla karkkia?
Miten mä en ole mistään kommentista tämmös lukenut? Jos lapsi ei syö jatkuvasti karkkia tai ole tarvetta karkkipäiville, niin pitääkö ne silloin kieltää lapselta kokonaan? Sulla on vähän hassu tapa ajatella.
Minusta taas sinun ajattelutapasi on hassu. Ajattelet että karkkia pitäisi olla koko ajan saatavilla, vaikkei kukaan edes söisi sitä.
Miten niin kukaan ei syö niitä? Ajatuksenjuoksusi hämmentää. Onhan meillä jauhojakin kaapissa, vaikkei kukaan niitä jatkuvasti syökkään. Eikö niitäkään saisi olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, miksi esim niitä herkkuja mainostettaisiin jos niiden näkeminen mainoksissa ei lisäisi mielihaluja? Ja miksi ne laitettaisiin näppärästi kassalle esille niin, että vaikka kiertäisi karkkihyllyt niin ne houkutukset on siinä kuitenkin? Aivan takuulla karkkikulhot pöydällä lisää karkin syöntiä, ellei ole henkilö joka ei jostain syystä erityisesti välitä karkeista muutenkaan ja ne ehtii kuivahtaa pahan makuiseksi (se taas on aivan tuhlausta ostaa ylipäätään karkkia jos ei edes syö sitä).
Miksi ne pitää olla kulhossa pöydällä? Meillä on varmaan aina karkkia kotona, muttei ne ole mitenkään silmiinpistävästi esillä. Eikä kaikki varmaan ihan kaikista karkeistakaan pidä.
Niin meilläkin on, mutta ei lasten ulottuvilla tai näkyvillä. Eikä heillä ole lupaa ottaa mitä huvittaa milloin huvittaa, karkkipäivä on lauantaisin ja vain satunnaisesti saa muulloin herkkuja. Usein osa niistä lauantaikarkeista jää seuraavalle lauantaillekin eli eivät karkkipäivästä huolimatta koe tarvetta mättää hullun lailla.
Meillä ne on ulottuvilla, eikä lupaa tarvitse kysyä. Toimii meillä, joten miksi muuttaa jotain mikä toimii? Turhia sääntöjä elämää hankaloittamaan. Jos itselläni tekee esimerkiksi pitsaa mieli, niin en katso kalenterista mikä päivä on. Silloin saatetaan syödä pitsaa ja siinä se. Eiköhän tässäkin ole tärkein löytää omalle perheelle sopivat jutut, eikä suhtautua johonkin muottiin.
Niin, se on just näin. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi yksiselitteisesti. Joillekin sopii aina tarjolla olevat karkit, joillekin karkkipäivä sopii paremmin. Jotkut lapset on ahneempia karkin perään jo pienenä, joten on pakko säännöstellä, toiset taas ei niin välitä ja heille voi antaa asiassa enemmän vapautta :)
Jos lapsi ei edes välitä karkeista, niin miksi joillekin tässä ketjussa tuntuu olevan periaatteellisesti niin tärkeää, että hänelle on saatavilla karkkia?
Miten mä en ole mistään kommentista tämmös lukenut? Jos lapsi ei syö jatkuvasti karkkia tai ole tarvetta karkkipäiville, niin pitääkö ne silloin kieltää lapselta kokonaan? Sulla on vähän hassu tapa ajatella.
Minusta taas sinun ajattelutapasi on hassu. Ajattelet että karkkia pitäisi olla koko ajan saatavilla, vaikkei kukaan edes söisi sitä.
Miten niin kukaan ei syö niitä? Ajatuksenjuoksusi hämmentää. Onhan meillä jauhojakin kaapissa, vaikkei kukaan niitä jatkuvasti syökkään. Eikö niitäkään saisi olla?
Aina meinaa unohtua, että tällä palstalla sokerin, liivatteen ja säilöntä- ja väriaineiden seos on yksi peruselintarvikkeista, jota vaan ”kuuluu” olla kaapissa.
Mutta anteeksi, yritän ensi kerralla muistaa tämän.
No onpa joillakin aikuisilla pallo syömisen suhteen ihan hukassa.