Minkä takia sinua on kiusattu/syrjitty koulussa?

Kateus: olin nätti ja liian asiallinen. Pidin kovisten esittäjiä tyhminä enkä välittänyt edes maistaa päihteitä.

Olen lesbo.

Ala-asteen lopulla ja ylä-asteella olin tosi ujo, ylipainoa alkoi kertyä pikkuhiljaa, myös akne tuli tosi pahana.. Mielestäni olin tosi ruma.. Varsinkin ylipainon ja aknen takia. Onneksi oli muutama tosi hyvä kaveri, jotka oli tukena koko tuon ajan..

Kiusaaminen oli lähinnä henkistä, syrjimistä ja nimittelyä. Nimenomaan ulkonäöstä ja joskus myös siitä että olin tosi hiljainen.

Onneksi nykyään oon saanut aknen kuriin, ja kasvotkin on sen verran muuttunut etten mikään kauhea rumilus ole. :D Laihduin myös, enkä ole enää (ainakaan omasta mielestäni) ujo. :)

Vanhempani olivat julkisuudessa ja tv:stä tuttuja.

Koulukodissa, kahen mamun toimesta, en tiedä vieläkään syytä. Tykkäs käännyttää muut mua vastaan, lyödä risulla ja potkia ja uhkailla mm että jos meen tupakalle niin mut hakataan sielbtupakkametässä ja poltetaan tumpilla naamaa. Onneks sitten siellä oli yks tyttö joka ei lähtenyt mukaan vaan oli aina mun kanssa.

Olin ilmeisesti niin ruma ja käyttäydyin muka oudosti. Liikkeitäni matkittiin ja naurettiin. Saatoin esim. kääntää päätä ja sitten vieressä oleva kiusaajani teki samoin ja kikatti. Ja muuta perus "ruma kun paska" sai kuulla aina luokkaretkillä.

Puhuin ilmeisesti oudosti, yksi poika pilkkasi minua s-viasta, vaikka minulla ei sitä ollut. Hiuslakkapulloni otettiin ja siitä suihkuteltiin kaikki pois ja viskattiin maahan.

Olin ujo ja tylsä. Sanottiin että sun juttus ei kiinnosta, kuitenkin kiinnosti kiusata.

Vastasin väärin tunnilla. Tästä haluaisin sanoa etten ymmärrä miksi opettaja aina valitsi ja pakotti jonkun taululle/kartalle/vastaamaan vaikkei viitannut. Minulle jäi oikeasti traumat kun kuului naureskelua jos vastasin väärin. Joskus kuiskailtiin ennakkoon "ei se tiedä."

Yksi kerta jäi erityisesti mieleen kun olin vastannut väärin ja kaksi luokkani tyttöä sitten vihaisena ruokalassa alkoi moittia miten en voi vastata helppoon kysymykseen oikein.

Kylläpä helpotti avautua. Olisimpa osannu sanoa silloin vastaan :) Olen vieläkin vihanen, pääkiusaajalle olenkin sanonu mutta hän naureskeli ettei muista kiusanneensa. Nykyään ymmärrän että kiusaaminen oli heidän häpeänsä.

Pakko vielä mainita,että menipä kiusaajillani luu kurkkuun kun näkivät minut vuosien jälkeen, en ollutkaan enää ruma ;)

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 18:13"][quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 13:58"]

Mua ärsyttää syiden hakeminen uhrista. Syy ja vastuu on yksin tekijällä.

[/quote]

Joo mutta nää typerät syythän nimenomaan vahvistaa tuon lausuman.
[/quote]

Täällä yksi, joka alapeukutti aloitusviestin.
Kouraisee sydäntä, kun kysymyksenasettelu on tuollainen, että mikä kiusatuissa on vikana.

Tuli heti mieleen eräs tuttavani, joka on monesti maininnut kasvattansa lapsensa sellaisiksi, ettei olisi kiusaamisen aihetta. Eli eaimerkiksi hän ei anna harrastaa mitään noloa, ostaa merkkivaatteet jnejnejnejne. Mielestäni siis kaikki eivät todellakaan ymmärrä sitä, että kaikki kiusaamisen "syyt" ovat älyttömiä, ja vastuu on vain kiusaajalla. Suurin osa tietysti sen hahmottaa, mutta halusin kommentoida tämän, koska mielestäni tällainen luettelu alentaa kiusattuja. Jos tajuatte, mitä yritän sanoa :)

Koska kuulemma puhun liikaa matematiikan ja fysiikan tunnilla. Minkäs minä sille voin jos kukaan muu ei viittaa. 

Lisäksi käytän äitini vanhoja vaatteita koska olen varaton enkä voi ostaa uusia, ja laukkuni on jokin vanha jossa ei ole merkkiä. 

Olen outo koska minulla ei ole yhtäkään kaveria. 

... Ei se mitään. Jos minulle huutelu ja paskan puhuminen saa jonkun iloiseksi niin sittenhän olen tuonut jotain hyvää tähän maailmaan. Ei ole mitään syytä miksi minun tarvitsisi välittää muiden mielipiteistä. 

[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 13:34"]

Koska kuulemma puhun liikaa matematiikan ja fysiikan tunnilla. Minkäs minä sille voin jos kukaan muu ei viittaa. 

Lisäksi käytän äitini vanhoja vaatteita koska olen varaton enkä voi ostaa uusia, ja laukkuni on jokin vanha jossa ei ole merkkiä. 

Olen outo koska minulla ei ole yhtäkään kaveria. 

... Ei se mitään. Jos minulle huutelu ja paskan puhuminen saa jonkun iloiseksi niin sittenhän olen tuonut jotain hyvää tähän maailmaan. Ei ole mitään syytä miksi minun tarvitsisi välittää muiden mielipiteistä. 

[/quote]

Lisään vielä että AMK:ssa tai yliopistossa ketään tuskin jaksaa kiinnostaa jos sinne asti pääsen. 

Siksi kun minut oli raiskattu.

Olin ujo ja hyväuskoinen rillipää. Vuosia jatkuneen kiusaamisen vuoksi muutuin vielä ujommaksi, mutta hyväuskoisuus ja luottamus ihmisiä kohtaan katosi loppuelämäksi. Koulukiusaaminen pilasi koko elämäni ja tunnen suunnatonta vihaa kiusaajiani kohtaan vielä yli 20 vuoden jälkeenkin. 

Mua ärsyttää syiden hakeminen uhrista. Syy ja vastuu on yksin tekijällä.

Koska punastelin ja se oli 'noloa'. Minuakin pidettiin hikarina vaikka sain välillä aika paskojakin arvosanoja.

Olin käytännössä koko ala-asteen ja yläasteen ajan syrjitty. Olin hieman pulska tyttö enkä käyttänyt muodikkaita vaatteita. Myös kiinnostuksenkohteeni olivat täysin erilaiset kuin muilla. Jälkikäteen ajatellen syrjiminen johtui todennäköisesti siitä etten suostunut hännystelemään ja kumartelemaan suosittuja oppilaita, vaan pidin aina oman pääni. 

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteella kiusaajani olivat luonteeltaan ilkeitä, ovat sitä mielestäni vielä nyt aikuisenakin. Sairastuin masennukseen ylä-asteella, jonka osaltaan laukaisi kiusaamisvuodet. Kävin ammattiauttajalla pitkään, jonka kanssa mietimme, että yksi syy kiusaamiseen on voinut olla kiusaajani isän alkoholismi.

Kiusaajani on varmaankin vihannut isäänsä, koska hän on ollut juoppoutensa takia heikko ja väkivaltainen (ei kykene huolehtimaan itsestään ja muista). Samalla kiusaajani ei ole voinut koetella omaa isäänsä niinkuin lapsen kuuluu ja hän ei ole voinut purkaa sitä vihaa, jota on tuntenut alkoholismin vuoksi, koska on joutunut pelkäämään juopon selkäsaunoja. Koulussa sen vihan kohteeksi onkin sitten otettu sellainen, joka jollain tavalla muistuttaa hänen isänsä heikkoutta.

Nykyään kiusaajani kertoo joitakin kokemuksia isästään ja vähättelee niitä. Mielestäni hän pyrkii tekemään turhaksi ihmisten ennakkoluulot ja hakemaan kunnioitusta itselleen. Lapsena ei vielä ole harkintakykyä sen vertaa, että osaisi nähdä asiat kokonaisuutena. Ei osata vielä ajatella, mikä voi olla pohjimmiltaan syynä, miksi jollakin on tarvetta kiusata toista.

Haluan vielä jakaa ajatuksen, jonka ammattiauttajani minulle tähdensi. Aina kannattaa hankkiutua sellaisten ihmisten pariin, jotka ovat kasvaneet turvallisissa olosuhteissa. Sellaisten ihmisten parissa tulet todennäköisemmin kohdelluksi hyvin. Se, että näkee toista kohdeltavan huonosti ja epäreilusti, voi ajan myötä osua myös omalle kohdallesi.

Saattaa olla että hän kiusasi, koska halusi tuntea valtaa. Tiedän kyllä huonommissa oloissa kasvaneita, jotka ymmärtävät hyvin heikompaa ja puolustavat muita. Ei tule välttämättä kiusaajaa heistä.

Olin lapsena ihan tavallinen. Nuorena olin todella kaunis. Ilmeisesti sen vuoksi minusta levitettiin perättömiä ilkeitä juoruja, eikä minulla juuri ollut kavereita. Nyt olen ylipainoinen keski-ikäinen ja saan onneksi olla ihan rauhassa. Ihmisten suhteen olen yhä varautunut ja viihdyn parhaiten itsekseni tai perheen kanssa.

Olin luokkani pienin poika, silmälasipäinen, puhevikainen ja rikkinäisissä vaatteissa. Isälläni oli kylällä huono maine köyhänä, riitaisana ja epäluotettavana.

Kateudesta.

Olin varakkaasta perheestä ja tietynlaisen kiusanteon huomasi toisten oppilaiden lisäksi jopa joissakin opettajissa, jotka aatteiltaan olivat tietenkin vasemmistolaisia.

Mua kiusattiin äidin alkoholismista ja vaihtuvista miehistä. Ja kun tämä alkoi jo toiselta luokalta, veikkaan ettei luokkakaverit välttämättä ymmärtäneet, vaan se oli lähtöisin näiden kotoa. Eli vanhempien pitäisi vähän miettiä, mitä lasten kuullen puhutaan.

Siksi, koska olin ujo ja hiljainen ja hyvä koulussa. Sain kuulla olevani hiiri, hikke, nössö... Lukiossa tilanne rauhoittui ja itsetuntoni kohosi huomattavasti. Nykyisin työskentelen alalla, jossa ei oikeasti ihan mitkään nössöt hiirulaiset pärjää.