Mikä on naisilla merkittävin ero/erot ADHD:ssa ja aspergerissa?
Kummassakin samat oireet ja aspergerpersoonakin voi olla impulsiivinen ja kova puhumaan, ekstrovertti ja ADHD hiljainen introvertti
Kommentit (93)
Kumpaan kuuluu yliajattelu ja vanhojen märehtiminen vai ei kumpaankaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset etsimällä etsivät diagnooseja että ei tarvitse myöntää että itsellä ei ole käytöstapoja ja on ihan täysi kusipää
Minun tuntemani assit ovat olleet hyvin käyttäytyviä, samoin adhd-ihmiset (joskin vähän rauhattomia joskus). Molemmat ovat usein vieläpä erittäin vilpittömiä ja älykkäitä. Kuitenkin tällaisia neurotyypillisten, huonosti kasvatettujen, ihmisten ala-arvoisia kommentteja ihme kyllä näkee usein. Mistä mahtaa johtua..?
Miten rauhattomuus näkyy? Eikö liity enemmän ADHD:hen?
Osalla adhd ihmisistä on myös aspergerin piirteitä vaikka sitä ei olisikaan diagnosoitu. Olen itse adhd ja tunnistan itsestäni myös assin piirteitä. Nämä ominaisuudet ehkä piilottavat molempia puolia. Adhd on kuitenkin itselläni se mihin on dg ja mikä kuvaa minua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Osalla adhd ihmisistä on myös aspergerin piirteitä vaikka sitä ei olisikaan diagnosoitu. Olen itse adhd ja tunnistan itsestäni myös assin piirteitä. Nämä ominaisuudet ehkä piilottavat molempia puolia. Adhd on kuitenkin itselläni se mihin on dg ja mikä kuvaa minua enemmän.
Miten adhd näkyy itsellesi ja muille sinussa?
Siis onko jollain molemmat diagnoosit?
ei ainoastana piirteitä,vaan tarpeeksi diagnoosiin asti.
Miksi aspergereille ja ADHD:eille asioiden aloittaminen on vaikeaa?
Minulla ei ole diagnoosia, mutta on molempien piirteitä. Ilman rutiinia haahuilen koko päivän ilman struktuuria mielijohteesta toiseen. Inhoan rutiineja, mutta tarvitsen niitä.
Opiskeluaikana otin rutiiniksi "alkaa opiskella" aamulla yhdeksältä. Eli kärräsin itseni koneen ääreen aina yhdeksältä. Joinakin aamuina en pystynyt tarttumaan siinä mihinkään, vaan pelasin vain pasianssia. Mutta ainakin joinakin aamuina keksin jotain oikeaa tekemistäkin, ja sain homman kulkemaan ja jotain aikaan. Mutta ainakin loin tilanteen että se oli mahdollista tapahtua. Ennen tätä rutiinia saattoi mennä päivä, etten istunut koneen ääreen lainkaan.
Minulle sopii työ, jossa ärsyke tulee ulkopuolelta. Asiakastyö, esimiestyö. Pystyn reagoimaan ja olemaan luova. Mutta toistuva yksinäinen puuduttava työ on minulle ihan myrkkyä, ahdistun kun pitää pakottaa itsensä pysymään siinä tappavan tylsässä ja loputtomassa askareessa.
Kiinnostavaa hommaa pystyn tekemään tunteja syömättä, enkä näe enkä kuule mitään muuta.
Jännää tuo diagnosointi. Joku kirjoitti HUS:in alueella perusteellisista tutkimuksista. Meillä Hämeessä psykologi teki muutaman testin ja oli sitä mieltä, ettei tämä nyt Aspergeriin viittaa. Meille oli luvattu aika lastenneurologin kanssa ja sinne sitten mentiin, tämä vilkaisi papereita ja totesi, että on ihan selvä Asperger. Eli eroja on ihan valtavasti eri paikoissa.
Kuulemma valtaosalla Aspergereista on joko ADD tai ADHD. Meidän pojalla ei ole kumpaakaan, on kuulemma poikkeus.
Erityisten mielenkiinnonkohteiden hyödyntäminen kannattaa. Ennen niihin suhtauduttiin vain rasitteena. Poikamme oli lapsena intohimoisen kiinnostunut rekoista, niiden kuljetuksesta laivalla ym. Nyt opiskelee rekkakuskiksi. Poika, joka uupui täysin yläkoulussa, menee nykyisin työharjoitteluun kolmeksi yöllä ja tekee n. 12-14 tunnin päivän, kotiin tulee väsyneenä mutta tyytyväisenä. Kun tekee omaa juttuaan, jaksaa aivan älyttömästi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi aspergereille ja ADHD:eille asioiden aloittaminen on vaikeaa?
Se tulee ihan addien oirekuvauksesta, eli kyseessä on aloitekyvyttömyys. Tiedät siis kyllä mitä ja miten pitäisi tehdä, mutta et vaan silti saa aloitettua/tehtyä. Tähän auttaa ainakin itsellä sellainen (työ)/ elämän kiireettömyys, jotta on mahdollista suunnitella tekemisiä etukäteen ja pilkkoa niitä sitten pienempiin ”urakoihin”, ettei turhaudu niin kovin tähän erittäin rasittavaan oireeseen jonka vuoksi muut suhtautuvat sinuun negatiivisisti tahtomattasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aspergereille ja ADHD:eille asioiden aloittaminen on vaikeaa?
Se tulee ihan addien oirekuvauksesta, eli kyseessä on aloitekyvyttömyys. Tiedät siis kyllä mitä ja miten pitäisi tehdä, mutta et vaan silti saa aloitettua/tehtyä. Tähän auttaa ainakin itsellä sellainen (työ)/ elämän kiireettömyys, jotta on mahdollista suunnitella tekemisiä etukäteen ja pilkkoa niitä sitten pienempiin ”urakoihin”, ettei turhaudu niin kovin tähän erittäin rasittavaan oireeseen jonka vuoksi muut suhtautuvat sinuun negatiivisisti tahtomattasi.
Ei olekaan kiinni osaamisesta, vaan jaksamisesta
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole diagnoosia, mutta on molempien piirteitä. Ilman rutiinia haahuilen koko päivän ilman struktuuria mielijohteesta toiseen. Inhoan rutiineja, mutta tarvitsen niitä.
Opiskeluaikana otin rutiiniksi "alkaa opiskella" aamulla yhdeksältä. Eli kärräsin itseni koneen ääreen aina yhdeksältä. Joinakin aamuina en pystynyt tarttumaan siinä mihinkään, vaan pelasin vain pasianssia. Mutta ainakin joinakin aamuina keksin jotain oikeaa tekemistäkin, ja sain homman kulkemaan ja jotain aikaan. Mutta ainakin loin tilanteen että se oli mahdollista tapahtua. Ennen tätä rutiinia saattoi mennä päivä, etten istunut koneen ääreen lainkaan.Minulle sopii työ, jossa ärsyke tulee ulkopuolelta. Asiakastyö, esimiestyö. Pystyn reagoimaan ja olemaan luova. Mutta toistuva yksinäinen puuduttava työ on minulle ihan myrkkyä, ahdistun kun pitää pakottaa itsensä pysymään siinä tappavan tylsässä ja loputtomassa askareessa.
Kiinnostavaa hommaa pystyn tekemään tunteja syömättä, enkä näe enkä kuule mitään muuta.
Onko testattu?
Voi olla. Usein onkin ainakin niin, että ei molempia saman verran vaan, osin molempia. Tuon olen kuullut asiantuntijan luennoilta ja joku julkkis ( kuka ?) Sanoi itsellään olevan molemmat.