Miksi kaupunkilaisuutta pitää jatkuvasti puolustella?

Vierailija kirjoitti:

Helsinkiläiset ovat koppavia. Mielenterveys siellä huonossa jamassa kaikilla.

Kyllä mä tapasin maalla vielä pahemmin sairastuneita ihmisiä kun kaupungissa koskaan. Melkolailla alkoholisoituneita, syrjäytyneitä, masentuneita..toiset tappoi itsensä ja toiset perheensä. Sitäkö nimittäisit hyväksi mielenterveydeksi? Pikkukylän lapset/nuoret kulki jossain huumeporukoissa ja tulevaisuudesta ei mitään hajuakaan, kunhan saa pään sekaisin.

En tiedä mikä muuta maalle- kampanja täällä on menossa mutta jos se olisi ollut hyvää elämää, olisin jäänytkin sinne asumaan. Nyt parinkymmenen vuoden tarkastelujaksolla se pikkukylä osoittautui surkeuden ruumiillistumaksi, enkä nähnyt että mikään siellä olisi parantanut mun elämänlaatuani, päinvastoin tunsin itseni melko masentuneeksi ja lamaantuneeksi. Miksi ihminen ei voisi tehdä valintoja ja asua siellä missä tuntuu hyvältä? Kukaan muu ei voi sitä "hyvää oloa tai elämää" toiselle määritellä. Juuri siitä näissä kampanjoissa tuntuu olevan kyse, että joku alkaa sanomaan että sinunkin pitää olla onnellinen maalla, sinun pitää asua maalla ja vain sopeutua siihen. Mutta ei se elämä nyt vaan mene niin. Se on nyt nähty, se oli elämänkokemus ja omalla tavallaan avartava, mutta ei mun elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaisuushan on siinä mielessä hieman noloa että ollaan niin irtautuneita elämän tosiasioista, esim miten pärjäisivät jos kaikki ei olisi ostettavissa palveluina. Sellaiset elämän perustaidot jäävät puuttumaan kun kaupungissa ei tarvi itse osata paljon mitään esim asuntooon tai ruoanhankintaan liittyvää.

Mutta tällä palstalla kyllä enemmän haukutaan maalaisia, varmasti siksi että niin iso osa asuu nykyään aupungissa, siksi tämäkin kommentti saa alapeukkuja kosa hävetään kun tuon nämä faktat esiin.

PS. itse asun keskikokoisessa kaupungissa mutta arvostan enemmän maalla eläviä

Mitä ihmeen elämän perustaitoja? Olen kaupunkilainen, mutta osaan toki leipoa ja maalata ja jaksaisin pihastakin kolata lumet. Mutta kun en halua eikä minun tarvitse. Ei se minusta ole mitenkään parempaa tai hienompaa, että osaa rakentaa paskahuussin itse tai ampua ruokansa. Sen sijaan minä kykenen elättämään itseni nykyaikaisessa maailmassa varsin mainiosti ja elätän vielä perheenikin ja kasvatan lapseni ja osaan toimia niin Helsingin keskustassa kuin New Yorkinkin.

Se keskustelu loppuu yleensä siihen kun aletaan puhumaan siitä todellisesta maalaiselämästä, ja varsinkin niistä sosiaalisista ongelmista, mitä metsät kätkevät sisäänsä. Kyllä sieltä löytyy surkeutta enemmän kun sitä onnea, mikä on se syy että sellaista surkeutta pitäisi jäädä sinne katselemaan? Ei eletä enää millään 50-luvulla, ne ajat on olleet ja menneet. Silloinkin ihmisillä oli ongelmia eikä se sukupolvienkaan yhteiselo ollut mitään idylliä. Ainoa ero nykyiseen on, että silloin ongelmat käsiteltiin perheen sisällä ja siksi on helppo muodostaa kuva jostain auvoisesta idyllistä jossa maalla on kaikki paremmin. Ei ole, ja kaupungissakin voi kasvaa tasapainoisia, terveitä lapsia kaikella tavalla. Päinvastoin kaupungissa olisi ollut monimuotoisempi kasvu - ja oppimisympäristö kuin pienessä oppilasprofiililtaan täysin homogeenisessa historiaan jämähtäneessä kyläkoulussa. Maallemuutto on joillekin kuin uskonto, ei nähdä muuta kuin se idylli omassa sairaassa mielessä, koska halutaan sulkea silmät todellisuudelta. Katsokaa nyt vähän ympärille ja avatkaa silmät tähän päivään.

Kirjoitin juuri tänään toiseen ketjuun, että kaupunkeja on ollut lähes yhtä kauan kuin nykyistä ihmislajia. Ihmisillä on luontainen taipumus ja tarve hakeutua toistensa lähelle asumaan.

Osa asuu maalla ja yhtä lailla osa kaupungeissa.

Muistan kuinka koronan alkuvaiheissa maalaiset syyttelivät kaupunkilaisia koronakurin puutteesta, vaikka helsinkiläiset esim. sulkivat kaikki harrastukset yms ja käyttivät heti maskeja kun niitä saatiin, maalaiset vain turisivat kaupoissaan ja kuppiloissaan kuin koronaa ei oiskaan. No onhan heillä sitä nyt sitten ollut.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaisuushan on siinä mielessä hieman noloa että ollaan niin irtautuneita elämän tosiasioista, esim miten pärjäisivät jos kaikki ei olisi ostettavissa palveluina. Sellaiset elämän perustaidot jäävät puuttumaan kun kaupungissa ei tarvi itse osata paljon mitään esim asuntooon tai ruoanhankintaan liittyvää.

Mutta tällä palstalla kyllä enemmän haukutaan maalaisia, varmasti siksi että niin iso osa asuu nykyään aupungissa, siksi tämäkin kommentti saa alapeukkuja kosa hävetään kun tuon nämä faktat esiin.

PS. itse asun keskikokoisessa kaupungissa mutta arvostan enemmän maalla eläviä

Siis anteeksi mitäh? Kyllähän suurimman osan nykymaalaisistakin ruoanhankintataito on se autolla Lidliin tai Prismaan huristelu. Eikä Kehä III:n ulkopuolella asuminen yhtään sen enempää takaa myötäsyntyistä taitoa mm. putki- tai sähköremonttiin. Mahdolliset seuraamukset moisesta kertyvät maalla onneksi vain omalle kontolle jos huonosti käy, versus taloyhtiö vie oikeuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaisuushan on siinä mielessä hieman noloa että ollaan niin irtautuneita elämän tosiasioista, esim miten pärjäisivät jos kaikki ei olisi ostettavissa palveluina. Sellaiset elämän perustaidot jäävät puuttumaan kun kaupungissa ei tarvi itse osata paljon mitään esim asuntooon tai ruoanhankintaan liittyvää.

Mutta tällä palstalla kyllä enemmän haukutaan maalaisia, varmasti siksi että niin iso osa asuu nykyään aupungissa, siksi tämäkin kommentti saa alapeukkuja kosa hävetään kun tuon nämä faktat esiin.

PS. itse asun keskikokoisessa kaupungissa mutta arvostan enemmän maalla eläviä

Siis anteeksi mitäh? Kyllähän suurimman osan nykymaalaisistakin ruoanhankintataito on se autolla Lidliin tai Prismaan huristelu. Eikä Kehä III:n ulkopuolella asuminen yhtään sen enempää takaa myötäsyntyistä taitoa mm. putki- tai sähköremonttiin. Mahdolliset seuraamukset moisesta kertyvät maalla onneksi vain omalle kontolle jos huonosti käy, versus taloyhtiö vie oikeuteen. 

Luulin pitkään, ettei nykymaalaisten ja -kaupunkilaisten käytännöntaidoissa juuri olisi enää eroa. Sittemmin olen käynyt kaupunkilaisten tuttavien ja työtoverien kanssa mökilläkin, jossa pitää toimittaa myös mökkiasumisen perusaskareita.

Sanotaanko näin, että totuus kyllä paljastui ja kunkin taustat oli helppoakin helpompi arvata. :)

Vierailija kirjoitti:

Minä olen taas huomannut enemmän maalaisten panettelua kaupunkilaisia kohtaan.

Ja minä päinvastoin! Maalaiset haukkuvat kaupunkien kerrostalot ja väittävät, että lapsista kasvaa huonoja ihmisiä.....ja lista on loputon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaisuushan on siinä mielessä hieman noloa että ollaan niin irtautuneita elämän tosiasioista, esim miten pärjäisivät jos kaikki ei olisi ostettavissa palveluina. Sellaiset elämän perustaidot jäävät puuttumaan kun kaupungissa ei tarvi itse osata paljon mitään esim asuntooon tai ruoanhankintaan liittyvää.

Mutta tällä palstalla kyllä enemmän haukutaan maalaisia, varmasti siksi että niin iso osa asuu nykyään aupungissa, siksi tämäkin kommentti saa alapeukkuja kosa hävetään kun tuon nämä faktat esiin.

PS. itse asun keskikokoisessa kaupungissa mutta arvostan enemmän maalla eläviä

Siis anteeksi mitäh? Kyllähän suurimman osan nykymaalaisistakin ruoanhankintataito on se autolla Lidliin tai Prismaan huristelu. Eikä Kehä III:n ulkopuolella asuminen yhtään sen enempää takaa myötäsyntyistä taitoa mm. putki- tai sähköremonttiin. Mahdolliset seuraamukset moisesta kertyvät maalla onneksi vain omalle kontolle jos huonosti käy, versus taloyhtiö vie oikeuteen. 

Luulin pitkään, ettei nykymaalaisten ja -kaupunkilaisten käytännöntaidoissa juuri olisi enää eroa. Sittemmin olen käynyt kaupunkilaisten tuttavien ja työtoverien kanssa mökilläkin, jossa pitää toimittaa myös mökkiasumisen perusaskareita.

Sanotaanko näin, että totuus kyllä paljastui ja kunkin taustat oli helppoakin helpompi arvata. :)

Kyse voi olla myös sattumasta.