Estääkö koronan sairastaminen vakavia tautitapauksia?
Eli jos on kerran sairastanut kohtuu lievänä, niin onko silti riski että seuraavalla kerralla joutuukin letkuihin?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla sillä tavalla että jos kerran on sairastanut koronan niin toinen kerta on varsin epätodennäköinen ylipäänsä.
Ei saakeli🤣
Letkut voi silti odottaa. Ota se rokotus.
Vierailija kirjoitti:
Letkut voi silti odottaa. Ota se rokotus.
Olen jo ottanut. Mutta kiinnostaa silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla sillä tavalla että jos kerran on sairastanut koronan niin toinen kerta on varsin epätodennäköinen ylipäänsä.
Ei saakeli🤣
Mikä naurattaa?
"Letkut voi silti odottaa. Ota se rokotus."
Letkut voi odottaa, mutta en silti halua itsetietoisesti ottaa mahdollisuutta vakavampaan riskiin ottamalla rokotteen. Fimean mukaan puolessa vuodessa 3305 vakavaa tapausta, kuinka paljon onkaan vähemmän vakavia. En halua viedä tehohoitopaikka ottamalla tietoisen riskin itseaiheutetusti, rokotuksen riskit kun näyttävät olevan samaa tasoa kuin koronankin.
Riippuu ajasta. Jos sairastat nyt ja sairastut vaikkapa 10-15v päästä, ei silloin ole immuniteettia lainkaan jäljellä. Ilman rokotetta ihminen sairastuu koronaan keskimäärin 16kk välein.
Vierailija kirjoitti:
"Letkut voi silti odottaa. Ota se rokotus."
Letkut voi odottaa, mutta en silti halua itsetietoisesti ottaa mahdollisuutta vakavampaan riskiin ottamalla rokotteen. Fimean mukaan puolessa vuodessa 3305 vakavaa tapausta, kuinka paljon onkaan vähemmän vakavia. En halua viedä tehohoitopaikka ottamalla tietoisen riskin itseaiheutetusti, rokotuksen riskit kun näyttävät olevan samaa tasoa kuin koronankin.
Tiesithän, että ilmoittanut ihminen päättää onko seuraus vakava vai ei. Osa rokotteen saaneista on ilmoittanut vakavina vaikutuksina mm. kuumetta, päänsärkyä jne.
Tauti ainakin kohtalaisen selkeänä sairautena sairastettuna vastaa 1,5 rokotusta. Parempi kuin yksi, huonompi kuin kaksi. Sen mukaan sinulla riski on alentunut, mutta ei hävinnyt.
Sairastaneen immuniteetti heikkenee kuten rokotetunkin. Ehkä kestää hieman pidempään ja uuden variantin kanssa taudin kovuus voi silti yllättää.
Tottakai elimistöllä on helpompaa tutun viruksen kanssa. Samalla tavalla ihminen klaaraa influenssan monet kerrat elämässään, kunnes on aika lähteä elimistön heikennettyä ja influenssa vie hengen.
Voisitte miettiä mielummin niin, että miksi influenssa on paljon koronaa harvemmin hankala työikäiselle ja terveelle ihmiselle. Toki koronan vaarallisuuttakin on liioiteltu ja on harvinaista perusterveen ihmisen joutua siitä teholle saati kuolla. Niitä kuitenkin tulee influenssaa enemmän rokottamattomille. Rokotetut onkin jo paremmalla puolella, kuolleisuus influenssasta jonkun arvion mukaan viidesosa. (miksi rokotetut siis edelleen pelkää koronaan, kun eivät ole tähänkään asti kausiflunssista ottaneet paniikkia?)
Koronasta on monet asiantuntijat sanoneet, että tämä virustyyppi on uusi ja siksi kroppa ei aina pärjää sen kanssa edes elinkelpoisella yksilöllä. Viittaan elinkelpoiseen sillä, ettei ole vanhuuden ja sairauden niin heikentämä, että kuolee käytännössä mistä pöpöstä vaan. Se johtuu asiantuntijoiden ja omankin logiikan mukaan siitä, että tartunta tulee liian vanhana ekan kerran. Normi-influa saamme lapsesta asti. Joskus oireilee, joskus ei edes puhkea, mutta yhtä kaikki elimistöllä on keinonsa taklata ko. virus. Siksi se ei ole aikuisenakaan sillä tavoin hankala, kun kerran solumuistista irtoaa aina torjuntakeinoja. Variantteja tulee jokaisesta viruksesta, mutta perusmalli on tunnistettavissa ja säännöllisellä altistuksella pysyy hereillä. Koronan suhteen sama näkyy siinä, että lapsille se on niin harmiton. Harmittomampi tilastollisesti kuin vaikka rs-virus. Ja kyllä, lapset saa siitä juuri sitä torjuntakykyä aikuisikään. Jokainen lapsi tulee saamaan koronaa lähes vuosittain koko ikänsä jossain määrässä ja ehkä kuolevat siihen tai johonkin sitten aikanaan. Mutta se on sen ajan murhe, kun mittarissa on 90.
Oletan että varmistettu PCR testillä. Muuten suuri mahdollisuus väärään diagnoosiin.
Jos on saanut keuhkovaurioita ensimmäisen sairastumisen yhteydessä, niin on suuremmassa vaarassa uudelleen sairastuessa.
Jos olet ottanut 3 rokotetta ja kolmannen rokotteen otosta 5 kk olet hyvin haavoittuvassa tilassa. Oma immuunipuolustus kärsinyt ja rokotteen teho hävinnyt. Vaarallinen kuukausi ennen seuraavas buustia
Miten tämä on niin poikkeuksellinen virus että kerta kerralta vaarallisempi? Muuta syytä en keksi kuin se että on ihmisen luoma. Luonnon virus ei toimi noin.
Monet kirjoittavat sen tiedon perusteella mitä ovat saaneet lukiessaan uutisia ja koronasta kertovia artikkeleita.
Kirjoitukset, joiden mukana tulevat kerrottuun tietoon viittavat lähteet, ovat kaikista hyödyllisempiä. Kirjoittajan kannalta on helpompaa, kirjoittaa sitä mitä on itse lukenut, lähteistäminen vaatisi enemmän ahkeruutta ja suuremman motivaation asian esittämiselle.
Nyt kirjoitan ilman lähteitä. Niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet koronaviruksen kahdesti, on jo todella paljon. Vain yhden ihmisen, joka on saanut koronaviruksen kolmannen kerran, olen havainnoinut, hän itse todisti ja kertoi omasta tartunnastaan. Hän oli Meksikosta.
Koronaviruksen voi saada useamman kerran, tartunta antaa lyhyaikaisen suojan, koska koronaviruksesta kehittyy uusia mutaatioita nopeasti. Tartuntojen välillä voi olla 4-6 kk aikainen lyhytaikaisen suojan aika, mutta jos virus on täysin erilainen mutaatio, seuraava tartunta voi tulla hyvinkin nopeasti.
Mitä useammin ihminen saa koronavirustartunnan, sitä varmemmin hänelle käy huonosti. Ihminen joka on saanut ensimmäisestä tai toisesta tartunnastaan Long Covidin tai muita ikäviä seurauksia, sitä vähäisempi mahdollisuus hänellä on selviytyä kolmannesta tartunnasta.
Koronavirustartunnan kautta rokottamattona saatu suoja Long Covidin kanssa, ei ole kovinkaan hyvä suoja. Vertaisin sellaista ihmistä riskiryhmiin kuuluviin rokotettuihin ihmisiin, joiden selviytyminen koronasta on vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä on niin poikkeuksellinen virus että kerta kerralta vaarallisempi? Muuta syytä en keksi kuin se että on ihmisen luoma. Luonnon virus ei toimi noin.
Jokainen koronavirustartunta jättää jonkinlaisen jäljen ihmiseen, toiselle enemmän pieniä vaurioita ja jollekin toiselle niitä suurempia vaurioita. Ihmisellä on luontainen kyky korjata elimistön vaurioita, mutta siinäkin on omat rajoituksensa.
Mulle lääkäri sanoi sairastuessaan, että tällä hetkellä se tieto mitä on niin immuniteetti kestää ainakin vuoden, mutta voi kestää myös loppuelämän. Tämä koronalääkärin suusta, joka hoitanut potilaita lähes kaksi vuotta. Ehdotti myös erikoista lääkitystä, jolla oli maailmalla saatu hyviä tuloksia. Oli hyvin perillä asioista kansainvälisesti.
Koronavirukset eivät aiheuta pitkään (siis vuosikausia) kestävää immuniteettia. Siksi vuosikymmenen päästä saatu tartunta vastaa jotakuinkin ensikertaa saatua tartuntaa. Samalla ihminen vanhenee ja sitä myötä vakavien oireiden todennäköisyys kasvaa.
Tämän lyhytaikaisen immuniteetin vuoksi jokatalvisissa räkä/yskätaudeissa on koronavirusten aiheuttamia tauteja.
Korona ei ole lieventynyt, koska siltä puuttuu lieventymisen aiheuttava mekanismi. Korona kun tarttuu jo oireettomassa vaiheessa. Jos se tarttuisi vasta oireellisena, olisi koronalta helpompi suojautua ja epidemia hiipuisi nopeammin.
Taitaa olla sillä tavalla että jos kerran on sairastanut koronan niin toinen kerta on varsin epätodennäköinen ylipäänsä.