Synnytyslääkärien alentavat kommentit

Kun kätilö tuumaa, että Ei Se Voi Vielä sattua - lapsen pää oli jo puolittain ulkona.. Millos se sit sattuu??

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:06"]Kun kätilö tuumaa, että Ei Se Voi Vielä sattua - lapsen pää oli jo puolittain ulkona.. Millos se sit sattuu??

 
[/quote]

Just näitä! Ja jos on synnyttänyt ISON vauvan ja on huolissaan seuraavan lapsen koosta niin lääkäri toteaa, ettei mitään kokoarvioita tarvita. Kyllä se sieltä ulos saadaan kun saatiin ensimmäinenkin :( Pelottaa taas revetä pahasti. Ommellessa kätilö vaan naureskeli että kyllä tästä jotain saadaan kursittua. Ei naurattanut, itketti.

Ei oo itellä tullu vastaan tollasta kohtelua.

"kyllä tästä jotain saadaan kursittua". Naisille voi laukoa just tällaisia herkässä tilanteessa. Miehelle ei ikinä sanottais noin naureskellen "ehkä se joskus vielä saattaa toimia heh heh hee".

Kolmosen viestistä tuli mieleen että mikseiköhän tässä raskaudessa oo tehty kokoarviota vaikka kaikki lapset ollu yli neljä kilosia. Kohdunsuukin on tarkistettu joskus 20 viikkoa sitten.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:12"]Ei oo itellä tullu vastaan tollasta kohtelua.
[/quote]

Hienoa! Mä taas en uskalla enää hankkia toista lasta saamani kohtelun takia. Se oli jotain niin alentavaa että huh. Ja kandit ilman lupaa pällistelemässä tuntui henkiseltä raiskaukselta.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:14"]Kolmosen viestistä tuli mieleen että mikseiköhän tässä raskaudessa oo tehty kokoarviota vaikka kaikki lapset ollu yli neljä kilosia. Kohdunsuukin on tarkistettu joskus 20 viikkoa sitten.
[/quote]

Asenne "kyllä se sieltä mahtuu, on ennenkin mahtunut". Viis pahoista repeämistä ja kärsimyksestä, elämänlaadusta synnytyksen jälkeen jne :(

Kieltämättä mullakin on aina sellanen olo että mua pidetään jonain arvottomana synnytysmasiinana kun raskaana olen. Lisäksi ainakin kättärillä tää eri lääkäreiden/kätilöiden arpominen ja ihmeellisen salakielen mutiseminen on ihan käsittämätöntä :D mulle pitäis tehdä suunniteltu sektio lähipäivinä mutta kukaan ei jaksa mulle asti kertoa, koska. "Katellaan nyt, tuu vaikka torstaina käymään ni ehkä leikataan perjantaina..." Sitte torstaina on taas eri lekuri, joka parhaassa tapauksessa lähtee vielä perumaan sektiopäätöstä eikä vahingossakaan leikata perjantaina. Huohhh.

Kandeista valittajia en kyllä täysin ymmärrä. Jokainen haluaa osaavan lääkärin, mutta kukaan ei haluaisi olla opetusmateriaalina... Totta kai lupa pitää kysyä, mutta enpä keksi miksen itse sitä myöntäisi.

Mää oon ainakin ilmoittanu etten halua mitään opiskelijoita synnytykseeni. En kätilö saati lääkäri puolen.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:22"]Kieltämättä mullakin on aina sellanen olo että mua pidetään jonain arvottomana synnytysmasiinana kun raskaana olen. Lisäksi ainakin kättärillä tää eri lääkäreiden/kätilöiden arpominen ja ihmeellisen salakielen mutiseminen on ihan käsittämätöntä :D mulle pitäis tehdä suunniteltu sektio lähipäivinä mutta kukaan ei jaksa mulle asti kertoa, koska. "Katellaan nyt, tuu vaikka torstaina käymään ni ehkä leikataan perjantaina..." Sitte torstaina on taas eri lekuri, joka parhaassa tapauksessa lähtee vielä perumaan sektiopäätöstä eikä vahingossakaan leikata perjantaina. Huohhh.
[/quote]

Tota just :( Ovat hyviä juoksuttamaan. Ja jos on lapsia ennestään pitää järjestellä niidenkin hoitokuvioita - aina uusiksi... Se on oikeasti henkisesti aika kuluttavaa.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:25"]Kandeista valittajia en kyllä täysin ymmärrä. Jokainen haluaa osaavan lääkärin, mutta kukaan ei haluaisi olla opetusmateriaalina... Totta kai lupa pitää kysyä, mutta enpä keksi miksen itse sitä myöntäisi.
[/quote]

No mä olen aiemmin kokenut vähän kovia enkä olisi halunnut olla värkit leväällän vieraiden ihmisten edessä. Se todella tuntui pahalta ja oli aika arvoton olo kun ei vaivauduttu edes lupas kysymään. Ihan kuin olisin pelkkää materiaalia, jota kouritaan ja puhutaan kuin en edes olisi paikalla. Ainakin itse koen että mulla on ihan oikeus valittaa tuosta saamastani kohtelusta, joka ei ole ihmisarvoista vaan tosi loukkaavaa. Totesitkin että lupa olisi pitänyt kysyä. Niin olisi :(

Minä kun laitoin miesnäkökulman synnytyksestä ja kivunlievityksestä, sain 10 kuukauden bannin! Hys hys..

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:25"]Mää oon ainakin ilmoittanu etten halua mitään opiskelijoita synnytykseeni. En kätilö saati lääkäri puolen.
[/quote]

Mulle tuli synnärille kandi, joka ei edes esitellyt itseään ja tokaisi olevansa mukana tässä synnytyksessä. Minä tokaisin että et muuten ole. Mulle olisi sopinut kandin läsnäolo mutta ei sellaisen, joka ei vauvaudu esittäytymään eikä selvästi kunnioita yhtään. Heipat.

No jaa, minä en ole noin herkkä ammattiloukkaantuja. Ykköskohtaan olisin sanonut, että niinpä, mutta kun tämä nyt näin jälkijättöisesti alkoi pelottaa, niin mitäs tehdään - pidänkö sisässä lopun ikäni vai keksitkö tavan, jolla synnytysriskejä voidaan minimoida ja pelkoa vähentää?

Kakkoskohdassa olisin kouluttanut lekuria. Sanonut kovaan ääneen, että hei, oiskohan asiaankuuluvaa, että KYSYTTE luvan, ennenkuin pölähdätte tänne tuijottamaan alapäätäni? Antaisin kyllä luvan, koska heidän on pakko jostain saada oppia, mutta totta, lupa kuuluu kysyä. Tuon jälkeen asia lakkaisi minua vaivaamasta ja loukkaamasta, kyllä me ihan jokainen joskus ollaan epähuomiossa epäkohteliaita, sinäkin ap. Lääkärit eivät ole yli-ihmisiä.

Kolmoskohdan tokaisun voi tulkita niin, että hoitaja tai lääkäri tietää supistusten vielä kovenevan roimasti. Sanoisin (jos on oikeasti kipua), että voi olla, että olet oikeassa ja tämä on vasta alkua, mutta kun mulla ny on alhainen kipukynnys, niin anna troppia. Nyt.

Nelonen. Töpeksintää sattuu kaikissa ammattiryhmissä. Kaikissa. Niistä kannattaa tehdä potilasvalitus ja lakata kuvittelemasta, että vahinko oli Hsnkilökohtainen Loukkaus, vittulua juuri minulle.

Viitonen. Minua nolottaisi hiukan itseäni, ja naureskelisin, että tämmöistä tämä on ensikertalaisella, koettakaa kestää. Kun itse suhtaudut asiaan huumorilla ja osaat myöntää erehtyneesi, sinuunkin suhtaudutaan myönteisesti. Aina.

Mikä siinä on, että ihmisille, kuten ap:lle ottaa niin hiton koville ymmärtää, ettei kukaan ole aina viisas ja korrekti. Miksi joku jää hautomaan muiden arkisia töpeksintöjä kuin majesteettirikosta? Pointti Ei ole, etteikö joskus ihmiset käyttäytyisi ikävästi sinua kohtaan, mutta siitä kannattaa sanoa heti, eikä jäädä märehtimään vuosikausiksi. Ikävää käytöstä Ei kannata hyväksyä, muttei sen kannata antaa pilata mieltäsi yhtään pidemmäksi aikaa!

Ja ei, en ole lääkäri  tai muutenkaan alalla. Mutta ymmärrän, kuinka mahdoton urakka on aavistaa ensisilmäyksellä potilaasta, millainen persoona hän on, millaista puhetta ymmärtää ja minkä taas kokee loukkaavaksi. 

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:32"]No jaa, minä en ole noin herkkä ammattiloukkaantuja. Ykköskohtaan olisin sanonut, että niinpä, mutta kun tämä nyt näin jälkijättöisesti alkoi pelottaa, niin mitäs tehdään - pidänkö sisässä lopun ikäni vai keksitkö tavan, jolla synnytysriskejä voidaan minimoida ja pelkoa vähentää?

Kakkoskohdassa olisin kouluttanut lekuria. Sanonut kovaan ääneen, että hei, oiskohan asiaankuuluvaa, että KYSYTTE luvan, ennenkuin pölähdätte tänne tuijottamaan alapäätäni? Antaisin kyllä luvan, koska heidän on pakko jostain saada oppia, mutta totta, lupa kuuluu kysyä. Tuon jälkeen asia lakkaisi minua vaivaamasta ja loukkaamasta, kyllä me ihan jokainen joskus ollaan epähuomiossa epäkohteliaita, sinäkin ap. Lääkärit eivät ole yli-ihmisiä.

Kolmoskohdan tokaisun voi tulkita niin, että hoitaja tai lääkäri tietää supistusten vielä kovenevan roimasti. Sanoisin (jos on oikeasti kipua), että voi olla, että olet oikeassa ja tämä on vasta alkua, mutta kun mulla ny on alhainen kipukynnys, niin anna troppia. Nyt.

Nelonen. Töpeksintää sattuu kaikissa ammattiryhmissä. Kaikissa. Niistä kannattaa tehdä potilasvalitus ja lakata kuvittelemasta, että vahinko oli Hsnkilökohtainen Loukkaus, vittulua juuri minulle.

Viitonen. Minua nolottaisi hiukan itseäni, ja naureskelisin, että tämmöistä tämä on ensikertalaisella, koettakaa kestää. Kun itse suhtaudut asiaan huumorilla ja osaat myöntää erehtyneesi, sinuunkin suhtaudutaan myönteisesti. Aina.

Mikä siinä on, että ihmisille, kuten ap:lle ottaa niin hiton koville ymmärtää, ettei kukaan ole aina viisas ja korrekti. Miksi joku jää hautomaan muiden arkisia töpeksintöjä kuin majesteettirikosta? Pointti Ei ole, etteikö joskus ihmiset käyttäytyisi ikävästi sinua kohtaan, mutta siitä kannattaa sanoa heti, eikä jäädä märehtimään vuosikausiksi. Ikävää käytöstä Ei kannata hyväksyä, muttei sen kannata antaa pilata mieltäsi yhtään pidemmäksi aikaa!

Ja ei, en ole lääkäri  tai muutenkaan alalla. Mutta ymmärrän, kuinka mahdoton urakka on aavistaa ensisilmäyksellä potilaasta, millainen persoona hän on, millaista puhetta ymmärtää ja minkä taas kokee loukkaavaksi. 
[/quote]

Näistä kun olen jutellut useiden synnyttäneiden naisten kanssa niin tällaista kohtelua nyt vaan on paljon. Minusta myös tätä potilasryhmää tulisi kohdella samoin kuin muitakin, yhtä hyvin. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista pätee myös synnärillä. Tässä on kyse laajemmasta ilmiöstä kuin vain yhden henkilön ammattiloukkaantumisesta. Potilasta ei sovi väheksyä millään osastolla missään sairaalassa tai jos asian niin näkee pitäisi varmaan siirtyä pois potilastyöstä jossa tarvitaan tiedon lisäksi myös vuorovaikutustaitoja.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:25"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:22"]Kieltämättä mullakin on aina sellanen olo että mua pidetään jonain arvottomana synnytysmasiinana kun raskaana olen. Lisäksi ainakin kättärillä tää eri lääkäreiden/kätilöiden arpominen ja ihmeellisen salakielen mutiseminen on ihan käsittämätöntä :D mulle pitäis tehdä suunniteltu sektio lähipäivinä mutta kukaan ei jaksa mulle asti kertoa, koska. "Katellaan nyt, tuu vaikka torstaina käymään ni ehkä leikataan perjantaina..." Sitte torstaina on taas eri lekuri, joka parhaassa tapauksessa lähtee vielä perumaan sektiopäätöstä eikä vahingossakaan leikata perjantaina. Huohhh.
[/quote]

Tota just :( Ovat hyviä juoksuttamaan. Ja jos on lapsia ennestään pitää järjestellä niidenkin hoitokuvioita - aina uusiksi... Se on oikeasti henkisesti aika kuluttavaa.
[/quote]

Jep, sitä tässä vähän arvotaan että millä mies pääsisi leikkaukseen mukaan kun ollaan ehditty hälyttää ne lapsenvahdit jo pari kertaa turhaan. Toki spontaanissa alatiesynnytyksessä saattaa olla sama ongelma, että tulee vääriä hälytyksiä. Olisi kovin luottamusta herättävää jos arpoisivat vähemmän, puhuisivat äidille suoraan ja lopettaisivat sen ihmeellisen salakielisen mongerruksen keskenään. Ensimmäinen lääkäri toteaa, että lapsivettä on melkein liikaa, kahden viikon päästä sitä onkin liian vähän. Jonkun lekurin mielestä toki synnytän laskettuna aikana yli 5-kiloiseksi arvioidun vauvan alateitse, toinen haluaa viikolla 36, koska vauva on iso, mutta kumpikaan näistä ei nyt vissiin toteudu. Tekisi mieli huutaa, että voisiko JOKU vaivautua kertomaan mulle mitä te mun kropan ja vauvan pään menoksi oikeesti suunnittelette!!

Kuin lehmiä? Ei teidän lapsia viedä pois, että voitte imettää robottia vauvan sijaan. Te saatee kivunlievitystä ja ammattilaisia sankoin joukoin ympärillenne. Nainen on tietty herkässä tilassa synnytyksen aikaan ja henkilökunnalla taas kauhea kiire ja resurssipula, yhdistelmä voi olla se, että lääkärit ja kätilöt suhtautuvat potilaisiin vain "ongelmanratkaisutehtävänä" eikä henkilkohtaisesti tutustuen ihmiseen.

Minulla on myös samanlaisia kokemuksia. Toisessa synnytyksessä sinnittelin viimeiseen asti kotona, ja jos kotisynnytyksessä vaan olisi yhtään mitään järkeä ja pienemmät riskit vauvalle kuin mitä siinä on, olisin mieluummin synnyttänyt molemmat lapset ihan vaan kotona, yksin. Olen inhonnut raskausaikoja sydämeni pohjasta, koska siinä on kaikki osingolla kopeloimassa, räpläämässä, tivaamassa yksityisasioita ja kohtelemassa kuin minusta olisi tullut jonkun kansallissosialistisen valtion omaisuutta siitä hetkestä, kun olen tullut raskaaksi. Siinä painokäyrien ja sf-käyrien ja muiden miljoonan käyrän ympärillä puuhastellaan niin touhukkaasti, että joskus on haluttanut sanoa, että haloo, voitko ihan ottaa muhun katsekontaktin vaikka siitä just ei tilastokäppyrää tehdäkään. :D

Olen ratkaissut ongelman käyttämällä yksityisiä palveluita. Niissä ei mennä liukuhihnameiningillä, tai ainkaan kätilö ja lääkäri ei sitä asiakkaalle näytä. On niin mukava mennä sisätutkimukseenkin, kun ensin istutaan sohvalla ja jutellaan niitä näitä, ei ole kiire jne. Suosittelen muillekin. Vauvan terveydestä saa tietoa ja silti sitä voi tuntea itsensä vielä ihan täysivaltaiseksi ihmiseksi. Jos vielä voisi synnyttääkin jossain yksityisessä paikassa, tekisin sen mielelläni.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:31"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 17:25"]Mää oon ainakin ilmoittanu etten halua mitään opiskelijoita synnytykseeni. En kätilö saati lääkäri puolen. [/quote] Mulle tuli synnärille kandi, joka ei edes esitellyt itseään ja tokaisi olevansa mukana tässä synnytyksessä. Minä tokaisin että et muuten ole. Mulle olisi sopinut kandin läsnäolo mutta ei sellaisen, joka ei vauvaudu esittäytymään eikä selvästi kunnioita yhtään. Heipat.

[/quote]

Juuri näin. Nämä ovat niitä tapauksia, joissa "Ei." on kokonainen lause.