NYT auttakaa- mies raivoaa mitättömästä
Nyt haluan rehellisen mielipiteen meidän riitaan ulkopuoliselta:
Aamulla halusin lainata miehen uutta laukkua, mies antanut lainata. Loukkaannuin, koska miksi ei voi minulle lainata kun ei itse sitä tänään tarvinnut. Mies sanoi että on uusi ja kallis ja haluaa korkata sen itse. Suutuin, koska tiedän että oikeasti ei vain halua lainata minulle sitä. Aivan älytön riita, mutta paisui valtavasti.
Mies lähti töihin ja minä sitten otin sen laukun kuitenkin. Kun mies sai tietää tästä niin hän sekosi aivan täysin. Meidän piti tänään mennä katsomaan minulle mekkoa yhteen minulle todella tärkeään once in a lifetime- tapahtumaan. Mies perui sen. Hän ei lähde. Hän myöskään ei halua nähdä minua lainkaan tänään. Yritin pyytää anteeksi, ei kelpaa. Ostin miehelle herkkuja anteeksipyynnön merkiksi. Vastaus "en todellakaan ole tulossa, voi sua jos sun suklaas nyt jää syömättä." Todella ilkeää mielestäni. Hän ei suostu keskustelemaan. Hitto yhden laukun lainaamisen takia on nyt minulle tärkeän mekon haku peruttu. Samoin anteeksipyyntö ei kelpaa. Mitä voi tehdä jos toinen ei huoli anteeksipyyntöä?? Hän vain haukkuu minua ja nyt on puhelin kiinni.
Kysyn vaan, että mitä sitten jos joskus teen jotain OIKEESTI väärää. Jos tästä jo tällainen show. Olen niin katkera miehelle hänen reaktiostaan. Niin vihainen. En todellakaan aio itsekkään antaa enää anteeksi ja perun yhteiset menot jos vähääkään toisen naama *ituttaa.
Vai olenko minä ansainnut tämän? Miten teidän mies olisi homman hoitanut? Varmaan vain lainannut sitä laukkuaan..
Kommentit (179)
Niin onneksi joku näkee kantani. Mies on kuin kakara. Mutta mitä mun nyt kuuluu tehdä? En todellakaan aio itsekkään kaikkea sietää. Varmaan tästä tulee nyt joku isompi kriisi. Jos olisin tän tienny ni en olis lainannu! Mutta en todellakaan niele sitä että tää päivä peruttiin kun olin tätä niin kovin odottanu. Enkä sitä että mun anteeksipyynnölle ja suklaille haistatettiin vitut. Mies aina itsekkin ostaa karkkia ja siihen mun pitää olla tyytyväinen. Enkä niele sitä miten se haukku mua. Eli mitä mun kuuluu tehdä? Kun mies seuraavaksi suvaitsee lähestyä mua. Hän ei tajua tehneensä myös itse väärin.
Ei varmaan kyse ole siitä laukusta, vaan että häntä hämmästyttää, miten oma kumppani voi olla niin itsekäs että jättää täysin huomiotta erikseen annetun kiellon käyttää laukkua. Vaikka nyt kyse on pikkuasiasta, niin kuitenkin hänelle varmasti selväksi tuli se, että sinä et pidä hänen mielipidettään (vieläpä hänen oman omaisuutensa käyttämistä koskevaa mielipidettä) yhtään minään. Sellainen loukkaa, ei niinkään se laukun korkkaamisesta paitsi jääminen. Ja sekin, että loukkasit häntä ihan tietoisesti ja harkiten, tekee näennäisesti pikkuasiasta paljon isomman.
Itse ajattelisin tuossa tilanteessa NIMENOMAAN sitä, että mitäs sitten, kun kyse on isommistakin ja tärkeämmistä asioista? En voi luottaa tuohon tyyppiin, koska hänelle ei minun puoleni asioista ole minkään arvoinen. Hän tulee tekemään mitä haluaa, vaikka minä olisin sitä vastaan. Ja se, että hän pyytää anteeksi ja odottaa itsestäänselvästi että asia on sillä kuitattu (ja suuttuu kun ei olekaan), osoittaa vain, että hän voi omasta mielestään loukata minua ihan tahallaan ja sitten vain kuitata sen myöhemmin pahoitteluilla.
Tällaisessa tilanteessa en itse ehkä olisi niinkään todella loukkaantunut, mutta menisi arvostus kumppania kohtaan ja ainakin joksikin aikaa maku koko hommasta, eikä todellakaan tekisi mieli nähdä.
Oikeasti, toisen rajoja pitää kunnioittaa suhteessa. Myös pikkuasioissa. Niiden loukkaaminen rapauttaa luottamuksen.
Mikä tässä päivässä nyt peruttiin? Se mekon "katselu"? No käy ostamassa se, kokeile kotona ja näytä miehelle joku toinen päivä, jos ei ole hyvä niin palautat sen. Pyydä joku kaveri makutuomariksi. Teet itse asiasta isomman kuin mitä se on. Anna nyt poikakaverillesi (jotenkin tuntuu, että olette vasta seurusteluvaiheessa ja vain hieman päälle parikymppisiä) aikaa että suuttumus menee ohi. Kyllä hän ottaa sitten yhteyttä. Voit tietenkin jatkaa riitaa silloinkin ja pahentaa asiota tai sitten voit opetella leppymään ja kun hän soittaa niin käytäydyt normaalisti ja sivistyneesti.
Se että haudot etukäteen kostoa: "Kun hän seuraavan kerran mokaa, niin sitten.." on todella lapsellista.
Anna ap sen miehen vain olla. Hae itse mekkosi ja elä niin kuin ei mitään. Olet jo pyytänyt anteeksi, etkä voi oikein muuta enää tehdä. Eiköhän mies jossain vaiheessa lepy.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:57"]
Niin onneksi joku näkee kantani. Mies on kuin kakara. Mutta mitä mun nyt kuuluu tehdä? En todellakaan aio itsekkään kaikkea sietää. Varmaan tästä tulee nyt joku isompi kriisi. Jos olisin tän tienny ni en olis lainannu! Mutta en todellakaan niele sitä että tää päivä peruttiin kun olin tätä niin kovin odottanu. Enkä sitä että mun anteeksipyynnölle ja suklaille haistatettiin vitut. Mies aina itsekkin ostaa karkkia ja siihen mun pitää olla tyytyväinen. Enkä niele sitä miten se haukku mua. Eli mitä mun kuuluu tehdä? Kun mies seuraavaksi suvaitsee lähestyä mua. Hän ei tajua tehneensä myös itse väärin.
[/quote]
Minäminäminäminä. Lue alusta alkaen kaikki viestisi, ja laske montako kertaa olet itkenyt omaa kohtaloasi?
Jos olisin miehesi, lähtisin kyllä mekkokaupoille, vain pitääkseni mekkoa piruuttaan ennen tilaisuutta. Pari tahraakin siihen voisi tippua. Kun eihän lainaamisessa ole mitään pahaa. Sen jälkeen dumppaisin tuollaisen itsekkään kusipään.
Mies ei tule kanssani tärkeän päivän viettoon ja häntä ei näköjään itse haittaa se, että kun tänään ei nähdä, niin ei nähdä viikkoon. Ei todellakaan tunnu hyvältä. Luulisi et pystyisi näkemään kauemmas ja ajattelemaan että viettää tämän illan kanssani ja vain nielee kiukun ja antaa anteeksi, sillä viikkoon ei ole aika olla yhdessä. Mutta ei. En todellakaan mene miehelle tärkeisiin juttuihin enää. Vaikka toisaalta kun miettii, onkohan hänellä edes mitään tärkeää mihin mihin haluaisi minut todella kovasti. Ei häntä varmaan haittaa vaikken menisikään.
Ap
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:48"]
En ole lainannut. Tämä oli ensimmäinen kerta. Eli senkään piikkiin ei voi laittaa. Mies vain on hullu kusipää joka halua riidellä ja sai nyt hyvän syyn. Ap
[/quote]
Voi olla että miehesikin on turhan herkkähipiäinen ja hankala, mutta kyllä sinä nyt oikeasti vaikutat teistä kahdesta enemmän hullulta kusipäältä. Tällainen toisen syytteleminen ja se, että keskityt nyt olemaan enemmän suuttunut miehen reaktiosta kuin ottamaan vastuuta omasta itsekkyydestäsi, on kyllä jotenkin ihan uskomattoman kuuloista. Onko oikeasti olemassa tuollaisia tyyppejä kuin sinä? :D
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:57"]Niin onneksi joku näkee kantani. Mies on kuin kakara. Mutta mitä mun nyt kuuluu tehdä? En todellakaan aio itsekkään kaikkea sietää. Varmaan tästä tulee nyt joku isompi kriisi. Jos olisin tän tienny ni en olis lainannu! Mutta en todellakaan niele sitä että tää päivä peruttiin kun olin tätä niin kovin odottanu. Enkä sitä että mun anteeksipyynnölle ja suklaille haistatettiin vitut. Mies aina itsekkin ostaa karkkia ja siihen mun pitää olla tyytyväinen. Enkä niele sitä miten se haukku mua. Eli mitä mun kuuluu tehdä? Kun mies seuraavaksi suvaitsee lähestyä mua. Hän ei tajua tehneensä myös itse väärin.
[/quote]
Ei nyt puhuta siitö mitä mies on joskus tehnyt ja kuinka hän sinua lepyttelee. Sinä mokasit, ja mies on nyt vihainen. Anna olla ja rauhoittua, kun tulee kotiin niin pyydät oikeasti anteeksi ja sanot että olet pahoillasi kun menit noin tekemään. Voit kysyä voitko tehdä jotain miestä ilahduttaaksesi ja pahoitellaksesi. Sitten kun riita on sovittu, otatte mekkoasian uudelleen esiin ja järjestätte sen jotenkin. Ja korostan vielä, älä jauha mistään menneistä käytöksistä ja miehen töppäilyistä, ne ei kuulu tähän asiaan, niistä voi keskustella sitten joskus kun ilmapiiri on rauhoittunut.
Noni! Mies soitti ja sanoi et haluaa sittenkin viettää illan yhdessä. Oli niinku mitää ei olis tapahtunu. Kiva että soitti. Olen oikeesti pahoillani. Mut aion myös sanoa suorat sanat hänen ylireagoinnistaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 16:12"]
Noni! Mies soitti ja sanoi et haluaa sittenkin viettää illan yhdessä. Oli niinku mitää ei olis tapahtunu. Kiva että soitti. Olen oikeesti pahoillani. Mut aion myös sanoa suorat sanat hänen ylireagoinnistaan. Ap
[/quote]
Jos nyt vain pitäisit suusi. Älä ole tuollainen prinsessa.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 16:05"]
Mies ei tule kanssani tärkeän päivän viettoon ja häntä ei näköjään itse haittaa se, että kun tänään ei nähdä, niin ei nähdä viikkoon. Ei todellakaan tunnu hyvältä. Luulisi et pystyisi näkemään kauemmas ja ajattelemaan että viettää tämän illan kanssani ja vain nielee kiukun ja antaa anteeksi, sillä viikkoon ei ole aika olla yhdessä. Mutta ei. En todellakaan mene miehelle tärkeisiin juttuihin enää. Vaikka toisaalta kun miettii, onkohan hänellä edes mitään tärkeää mihin mihin haluaisi minut todella kovasti. Ei häntä varmaan haittaa vaikken menisikään. Ap
[/quote]
Voisitko nyt kertoa meille kaikille, mikä tämä tärkeä päivä oikein on? Edelleenkö puhut siitä mekon katselusta? Mikä siinä on niin tärkeää?
Kasva aikuiseksi, mitä tuo mesoaminen täällä auttaa. Ja nyt miehesi oli jo leppynyt, joten rauha maassa, pitäkääkin se siellä. Äläkä lainaile mitään, varsinkaan jos kielletään, pälli!
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:57"]
Niin onneksi joku näkee kantani. Mies on kuin kakara. Mutta mitä mun nyt kuuluu tehdä? En todellakaan aio itsekkään kaikkea sietää. Varmaan tästä tulee nyt joku isompi kriisi. Jos olisin tän tienny ni en olis lainannu! Mutta en todellakaan niele sitä että tää päivä peruttiin kun olin tätä niin kovin odottanu. Enkä sitä että mun anteeksipyynnölle ja suklaille haistatettiin vitut. Mies aina itsekkin ostaa karkkia ja siihen mun pitää olla tyytyväinen. Enkä niele sitä miten se haukku mua. Eli mitä mun kuuluu tehdä? Kun mies seuraavaksi suvaitsee lähestyä mua. Hän ei tajua tehneensä myös itse väärin.
[/quote]
Niin, miksi lainasit? Entä jos laukku olisi mennyt rikki tai likaantunut? Ovatko vanhempasi opettaneet sinulle, ettei toisen omaa saa ottaa ilman lupaa, eikä varsinkaan jos sitä on jo kielletty lainaamasta?
On aika satavarmaa, että miehesi ajattelee nyt niitä pikkuasioita, jotka ovat kasaantuneet ja miettii voiko sinuun ollenkaan luottaa isoissakaan asioissa. Et kunnioita ollenkaan toisen rajoja. Se että miehesi on joskus tehnyt väärin ja sinä olet antanut heti anteeksi kun suuhun työntää vähän ruokaa tai käteen antaa kukkia, ei tarkoita että miehesi pitäisi olla samanlainen anteeksiannon automaatti. Jos olette molemmat aikuisia, niin miehesi lepyttyä keskustelette asiasta, ja kysyt oliko laukku hänelle tosiaan niin tärkeä vai onko kyse jostain muusta. Ja unohda se helvetin mekko! Nyt on kyse muustakin kuin sinun navastasi ja sinun haluistasi.
Mi[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:44"]Ja vielä kun olette miehen puolella niin mitä mun kuuluu tehdä kun ei anteeksipyyntö ja suklaa kelpaa? Pitäiskö mun teidän mielestä nyt antaa miehen olla ja kun hän suvaitsee leppyä, niin mun pitäisi avosylin ottaa vastaan hänet ja painaa villasella esim se että haukkui minua ja se että tämä päivä peruuntui. Tämä oli muutenkin viikon ainoa päivä kun olisimme ehtineet viettää aikaa yhdessä ja nyt sekin peruuntui. Harmittaa. Ja vielä harmittaa, että mies antaa tämän päivän mennä piloille tuon asian takia. Itse en antaisi, pystyisin nielemään kiukun jos tämä päivä olisi ainoa pitkään aikaan, kun ehtii nähdä. Varmaan olen tässäkin suhteessa sitten idiootti..
Ap
[/quote]
Sun pitäisi olla AIDOSTI pahoillasi, ymmärtää että teit törkeästi ja oppia virheestäsi. Nämä viestisi ja suuttumuksesi kertovat siitä, ettet todellakaan koe tehneeksi väärin. Ilmeisesti anteeksipyyntökin oli teatteria ja nyt oot hiilenä, kun mies ei leppynytkään sun käsikirjoituksesi mukaisesti.
Teidän "tämä päivä" peruuntui sun eikä miehen takia, joten ihan turha syyttää häntä siitä(kään).
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 16:12"]
Noni! Mies soitti ja sanoi et haluaa sittenkin viettää illan yhdessä. Oli niinku mitää ei olis tapahtunu. Kiva että soitti. Olen oikeesti pahoillani. Mut aion myös sanoa suorat sanat hänen ylireagoinnistaan. Ap
[/quote]
pidäpä mölyt mahassasi. sinä olet se tarinan kusipää. ole tyytyväinen , että miehesi kuitenkin leppyi näin nopeasti. tosin kuulostaa provolta. eikö?
Tuo suklaa tässä nyt on kyllä kaiken huippu. Ap ostaa suklaata ja sillähän asian pitäisi korjaantua. Naurettava riita tosiaan, siitä olen samaa mieltä, mutta ehkä se opettaa ap:lle, että tosiaankaan edes sitä toisen laukkua ei otetan ilman lupaa. Anna ap nyt miehen rauhoittua, hänkin varmaan huomaa kohta, että ylireagoi.
Kaikkein parasta olisi, että ap pian kirjoittaisi tänne, että ei vaiskaan, vitsiä koko homma :)
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 16:12"]
Noni! Mies soitti ja sanoi et haluaa sittenkin viettää illan yhdessä. Oli niinku mitää ei olis tapahtunu. Kiva että soitti. Olen oikeesti pahoillani. Mut aion myös sanoa suorat sanat hänen ylireagoinnistaan. Ap
[/quote]
Kiva että leppyi, mutta älä oikeasti ota tuota asennett, että "nyt vittu sanon tuolle suorat sanat!" Keskustelette asiasta niin kuin aikuiset. Etkä ole muuten vieläkään ymmärtänyt, mikä tilanne voisi hänen kannaltaan olla, vaan suret sitä että jäit kiinni ja että sinulle tärkeä asia ei toteutunutkaan. Olisit vain jättänyt sen laukun lainaamatta.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:09"]Oletteko amiksia? Tällaista tuskin sattuu akateemisissa piireissä. Kannattaa miettiä jotakin korkealentoisempia asioita, kuten ydinfysiikkaa, niin jää laukkuasiat oikeaan arvoon. Itseäni harmittaa lähinnä se että omat reput hajoavat noin vuodessa, kun raahaan raskaita kuormia kaupasta jne. Ei kannata ostaa halpistavaraa koska kantohihnat repeävät liian helposti.
[/quote]
Olen amis ja väittelin ydinfysiikasta just pari päivää sitten, ei se pelkkien kermaperseiden juttu ole :)