Mitä te teette jouluaattona?

Jouluvihaaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vedän pään täyteen varmaan ja katon leffoja, kuuntelen musaa

Sama. Tavoitetila olla pysyvässä humalassa 24.12-31-12 välinen aika. Tätä varten Saksasta tulossa 12ltr viinaa ja 72 tölkkiä erilaisia oluita.

Ja 1.1-23.1 sairaalassa haimatulehdusta potemassa, jos yksin juot koko määrän.

On väärin jos jouluisin haukutaan.

Otan glögin puoliltapäivin ja sitten syön, yleensä aina perinteinen jouluateria. 

Tasainen kiva hiprakka jouluaattona...Sukuloinnin aiheuttamasta kiireestä luovuin vuosia sitten. Jouluruoat nassuun, lahjat jakoon, haudoilla pyörimistä ja takaisin studioon. Suosittelen lämpimästi.

Kinkku on pöydän kunkku.

Eli tärkein on kinkku josta ei tingitä.

Sitten myös Lohi, karjalanpaisti, porkkanalaatikko.

Ehdoton ei on lipeäkala, silli ja Maksalaatikko.

Syön vain hyviä ruokia.

Töissä olen iltaan asti. Perhe on keskenään. Liityn mukaan sitten myöhemmin illalla.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi58 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatiin taisteltua itsemme irti kiireisestä aatosta vierailuineen ja nykyään ollaan rennosti. Minä teen ruoat ja syödään kun valmista, lapsille lahjat ja rentoa olemista ja saunomista vain. Katsellaan jouluelokuvia.

Joulupäivänä mies käy lasten kanssa vanhemmillaan , minä en yleensä mene kun eivät pidä minusta.

Tänä vuonna olen kaikki joulun pyhät yötöissä, ihan mukavaa pitkästä aikaa.

Kiitos kun kirjoitit tämän. Mä olen käynyt 15 vuotta miehen vanhemmilla jouluisin haukuttavana, yleensä äitiydessäni on jotain vikaa, enkä osaa anopin mukaan ajatella lasteni parasta (mikä on vähän kornia, koska olen lastensuojelun sostt.). Suurella taistelulla mekin päästiin irti kiireaatosta, tilanne tuli joulupäivävierailu, minkä anoppila pitkin hampain hyväksyi. Olen siis käynyt joulupäivinä kuulemassa moitteet ja itkemässä vessassa.

Mutta sinä et mene, ja kerrot sen noin neutraalisti ja rehellisesti. Kiitos. En minäkään sitten mene, ei minun tarvitse. Mies käyttää lapset vanhemmillaan, ja se on täysin fine. On jännä, miten töissä pystyy ratkomaan monimutkaisiakin ihmissuhdeongelmia, mutta kun ne tulevat omalle kohdalle, onkin hyvin vaikea hahmottaa mikä on ok, kuinka paljon aiheetonta kritiikkiä pitää läheisiltä sietää.

Hienoa, että lopulta pääset irti stressaavasta jouluvierailusta kohtalotoverisi esimerkin avulla.

Herää muutama kysymys tilanteestasi:

Onko anoppisi ollut samanlainen koko suhteenne ajan? Käyttekö anoppilassa muulloin kuin jouluna? Miten puolisosi suhtautuu anoppisi käytökseen, puolustaako hän sinua? Lapsennekin ovat varmaan jo siinä iässä, että reagoivat kohteluusi.

Itse olen suht tuore anoppi ja kohta mummi enkä voisi kuvitella kohtelevani poikani rakastettua ja lapsenlapseni äitiä noin ikävästi enkä toivoisi kenellekään noin ikävää kohtaloa.

Pidä tästedes puolesi ja pysy kotona jos sinua ei osata arvostaa puolisosi valitsemana elämänkumppanina. Kaikkea hyvää perheellesi ja omannäköistä joulua sinulle!

Ennen lapsia anoppi oli vahva ja lempeä äitihahmo, mikä oli ihan mukavaakin. Hoiteli ja hyysäsi, jälkikäteen on helppo nähdä, että aivan liikaa, hän yritti auttaa meidät avuttomiksi. Neuvoi ja kohteli minua ja miestäni kuin emme osaisi asioita ja olisi ikätasollamme. Esim. "oletteko huomanneet, että huomenna on pakkasta, laittakaa huomenna talvikengät ja toppatakit, sekä tarvittaessa kaulaliinat".  Tämä oli ensimmäinen erikoinen asia, johon kiinnitin huomiota. Opiskelimme kuitenkin molemmat hyvällä menestyksellä yliopistossa ja asuimme toisessa kaupungissakin, mitään älyllistä vikaa meissä ei ole.

Lasten synnyttyä hän alkoi ottaa äidin roolia myös lapsillemme. Tuli hyvin vankat ohjeet vauvanhoitoon. Hän ei antanut itkevää vauvaa takaisin, vaan hyssytteli ja toisteli, ettei äitiä tarvita kun tässä on mummi. Minulle anoppi totesi ivallisesti, että minä olen vauvalle vain maitobaari, mitään muuta merkitystä minulla ei ole (omalle lapselleni).

Äitiyden moittiminen paheni koko ajan, vaikkemme edes tapaa kuin harvoin. Lapset ovat nyt kymmenen korvilla. Viimeksi tavatessamme anoppi kysyi tiesinkö, että lasten tulee syödä kasvisia ja hedelmiä, koska niissä on vitamiineja. Lapset tarvitsevat terveellistä ruokaa, mitä minä miniänä, lasten kanssa työskentelevänä ammattilaisena en hänen mielestään tiedä. Vaatteissa neuvoo myös, aluspaidan on oltava hihaton, ei t-paita, kuten nyt lapsillani oli. Eli ihan älytöntä.

Joudun kuuntelemaan tätä joulupöydässäkin anopin luona, myös hänen tyttärensä yhtyvät yleensä moitteisiin. Toinen tytär totesi, että luulenko olevani joku täydellinen äiti, hän voi kertoa etten ole. Mitään tällaista en ole tuonut esiin, mutta siihen vaikka turvaistuinten lainmukainen käyttö, mikä tekee minusta nipon ja täydellisyyden tavoittelijan. Anoppihan on aina ollut sitä mieltä, ettei lyhyellä matkalla tarvitse turvaistuinta.

Mies on hyväksynyt kaiken vuosikausia. Vasta sitten kun totesin, että tilanne johtaa eroon, kävimme yhdessä terapiassa ja tilanne on korjaantunut vähitellen. Mies sanoo nykyään äidilleen vastaan, mutta vaikeaa se hänelle on, ja mies on ollut hyvin stressaantunut jos on joutunut olemaan äitinsä kanssa eri mieltä. Asiat on juuri noita turvaistuimen käyttöä ym., anoppi loukkaantuu ja jopa alkaa itkeä, jos ei tehdä mielensä mukaan.

Hyvää joulua sinullekin! Ihana kuulla, että kaltaisiasikin anoppeja on. :)

Järkyttävää käytöstä anopiltasi ja hänen tyttäreltään. Olen ennenkin lukenut tuollaisista lapsenlapsiaan omivista mummoista enkä jaksa ymmärtää heidän ajatusmaailmaansa. Kyllähän lapset kuuluvat vanhemmilleen ja isovanhemmat osallistuvat heidän hoitoonsa vain pyydettäessä ja silloinkin vanhempien ohjeita ja periaatteita noudattaen.

Miehesi käytös myös ihmetyttää. Kyllähän hänen on pidettävä sinun puoliasi varsinkin kun äitinsä on selvästi tunne-elämältään häiriintynyt ja yrittää sotkea perhe-elämäänne. Avioliitossa oma puoliso ja lapset menevät aina vanhempien edelle vaikka he tärkeitä ovatkin.

Millaiset välit sinulla on omiin vanhempiisi?

Iltapäivällä lähden töihin.

Sitä ennen lapsi avaa lahjat, varmaan heti aamulla. "Perinteistä" jouluruokaa ei syö meillä kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatiin taisteltua itsemme irti kiireisestä aatosta vierailuineen ja nykyään ollaan rennosti. Minä teen ruoat ja syödään kun valmista, lapsille lahjat ja rentoa olemista ja saunomista vain. Katsellaan jouluelokuvia.

Joulupäivänä mies käy lasten kanssa vanhemmillaan , minä en yleensä mene kun eivät pidä minusta.

Tänä vuonna olen kaikki joulun pyhät yötöissä, ihan mukavaa pitkästä aikaa.

Kiitos kun kirjoitit tämän. Mä olen käynyt 15 vuotta miehen vanhemmilla jouluisin haukuttavana, yleensä äitiydessäni on jotain vikaa, enkä osaa anopin mukaan ajatella lasteni parasta (mikä on vähän kornia, koska olen lastensuojelun sostt.). Suurella taistelulla mekin päästiin irti kiireaatosta, tilanne tuli joulupäivävierailu, minkä anoppila pitkin hampain hyväksyi. Olen siis käynyt joulupäivinä kuulemassa moitteet ja itkemässä vessassa.

Mutta sinä et mene, ja kerrot sen noin neutraalisti ja rehellisesti. Kiitos. En minäkään sitten mene, ei minun tarvitse. Mies käyttää lapset vanhemmillaan, ja se on täysin fine. On jännä, miten töissä pystyy ratkomaan monimutkaisiakin ihmissuhdeongelmia, mutta kun ne tulevat omalle kohdalle, onkin hyvin vaikea hahmottaa mikä on ok, kuinka paljon aiheetonta kritiikkiä pitää läheisiltä sietää.

Opin vasta vaikeasta masennuksesta toipuessa, että minun ei ole mikään pakko yrittää miellyttää muita, jos en saa siitä mitään takaisin itselleni. On turha hakea hyväksyntää sellaiselta, joka ei tule antamaan sitä. Siksi en nykyään käy appivanhempien luona. Tällaisissa asioissa ei ole vain oikeus vaan velvollisuus laittaa oma hyvinvointi etusijalle.

eri

Tekstissä pätkä, joka on kuin suoraan minun ajatuksista.

minun ei ole mikään pakko yrittää miellyttää muita, jos en saa siitä mitään takaisin itselleni. On turha hakea hyväksyntää sellaiselta, joka ei tule antamaan sitä.

Täsmälleen samaan lopputulokseen olen tullut.

Tuosta voisi tehdä ihan seinätaulun kotiin. Hyvä me!

Vierailija kirjoitti:

Kinkku on pöydän kunkku.

Eli tärkein on kinkku josta ei tingitä.

Sitten myös Lohi, karjalanpaisti, porkkanalaatikko.

Ehdoton ei on lipeäkala, silli ja Maksalaatikko.

Syön vain hyviä ruokia.

Täällä sama homma. Yllätyin kun eräs sanoi, että maksalaatikko kuuluis jouluun. Olin ihan että wtf. Silli kuuluu jo kesään uusien pottujen kanssa, niin ei jouluna pliis. Lipeäkalaa nevö.

Sen sijaan graavilohta, savupallasta, kampasimpukoita hyvään kermaiseen keittoon. Lanttuloirasta tykkään ja imelletystä perunalaatikosta. Kinkkua tietenkin.

Jotain ihanaa leipomon leivonnaisia ja kakkua. Saa olla jouluna tavallista herkumpaa. Nam! 🥞🍣🥮🥧

Olen pyytänyt saada tehdä aamuvuoron töissä. Sitten kotiin, mukillinen karpalomehua (oikeaa karpaloa), vähän jotain kivaa elokuvaa tai sarjaa DVD:ltä. Sauna päälle. Saunan jälkeen VASTA ruokaa, jotain kivaa, kuten lanttulaatikko, etikkakurkkua, valkohomejuustoa, hillosipuleita, kaprista ja ehdottomasti maksapasteija. Lisää jotain kivaa telkkarista tai videolta. Ledivaloja vilkkumassa ja toivottavasti ulkona on lunta, että näkee katsella ulos. Nukkumaan ajoissa, jos vaikka jouluaamuna pääsisi taas töihin.

Tällainen on meidän joulu. Kinkku uunissa n. kasilta aamulla.

Aamulla katsotaan jouluohjelmia mm. Lumiukko ja pukin kuumalinja. Kynttilöitä sytytetään ja nautitaan joulupuuroa aamiaiseksi. Joulurauhan julistus katsotaan myös. Nautitaan joulun tunnelmasta ulkona lenkkeillen.

Sitten koristellaan kuusi. Otetaan joulukuvia.. jutellaan ja jaetaan myös ystävien kesken.. n. 17:00 syödään jouluateria. Laatikot, kinkkua, rosollia, piirakoita, lohivoileipäkakkua ja jotain.. 18:00 avataan lahjat. Loppuilta vietetään omissa oloissa lahjojen kanssa ja töllötintä katsoen, käydään ehkä iltalenkillä. Ainiin ja joulusaunassa saa käydä aamulla tai illalla.

Se on ihan tavallinen viikonloppu.

Ei jouluruokia 😊

Paneminen. Eipä kummoselta tuntunut. Olisi kiva kuitenkin ollut jos olisi lupa kysytty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouluaatto olisi muuten ihan leppoisa, mutta kun viimeistään viideltä pitää lähteä ensin toisen vanhemmille ja sitten toisen vanhemmille, niin päivä on kiireinen. Pitää aamulla laittaa kello soimaan, että ehtii tehdä kaiken tarvittavan. Viime vuonna minun piti jättää joulusaunakin välistä, kun en ehtinyt. Meillä on aattona jouluruoka ja syömisen jälkeen pitää saada hetki huokaista. Joskus ollaan lähdetty suoraan pöydästä ja se oli ihan hirveää.

Miksi ihmeessä pitää lähteä omasta kodista yhtään minnekään? Viettää aaton kotona ja joulupäivänä tai Tapanina käy sukuloimassa.

Miksi isovanhemmat eivät voi tulla teille?

Ajattelin nukkua vähän pidempään, jätän miehen lahjat kuusen alle, sitten menen töihin tulen kotiin, annan koiralle lahjan, syön ja menen nukkumaan että jaksaa taas seuraavana päivänä töihin.

Vietän joulun yksin. Aattoaamuna käyn ruokakaupassa kun ryysis mennyt ja ostan jouluruokaa.

En kinkkua, mitä en syö, ja laatikoitakin vain pari pientä. Lähinnä hedelmiä, juustoa ja pähkinöitä. Sekä suklaata ja kuulia.

Samalla reissulla käyn läpi hautausmaat, kynttilät isovanhempien ja vanhempien haudoille.

Kotona teen viimeiset siivoukset jos tarvitsee. Koristelen kuusen ja kuuntelen tilanteeseen sopivaa musiikkia. Sitten vaan makoilen ja luen satuja, HC. Andersen jne.

Uutiset, netti ja Aihe Vapaa ovat jouluna pannassa.

Yksin kotona. Teen mitä mieleen silloin juolahtaa. Kuuntelen joululauluja, ehkä syön jotain jouluista, loikoilen.

Imatran kylpylässä uidaan ja syödään lohta . Monta päivää ja lenkkeillään ulkona .

Vierailija kirjoitti:

Miehen kanssa kahdestaan ollaan. Kinkku,laatikot,tortut ja suklaata on muuten ei joulu meillä näy,emme välitä joulusta.

Oho! Onhan tuossa jouluruokaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin olen jouluihminen!

Meillä aika perinteinen joulu myös mutta rento.

Aamu alkaa riisipuurolla ja joulusaunalla kynttilän valossa.

Sitten katsellaan telkkaa kaikessa rauhassa. Nää perinteiset jouluohjelmat.

Jossain kohtaa sisko tulee miehensä kanssa ja välillä myös vanhempani ja veljenikin perheineen.

Sitten aletaan valmistella syömisiä. Sen jälkeen lahjat. Ilta menee makoillessa, osa ottaa alkollista glögiä ja osa alkoholitonta.

Välillä joku hakee ruokaa. Valvotaan aika myöhään. Mieheni ja siskon mies lähes aamuun asti musiikkia kuunnellen. Lapset leikkii leluillaan ja pelaa pleikoillaan. Teinit valvoo myös varman aamuun taas kun on uudet pelit sun muut.

Haudoillakin käydään jossain vaiheessa muttei välttämättä joka vuosi.

Rento, mukava joulu jolloin kaikki saa tehdä mitä huvittaa 🙂 Ja vaikka meillä alkoa otetaan ja osa aamuun asti niin ei kukaan ikinä missään sammumispisteessä ole tai kaatuile tms. Saati haasta riitaa. Kaikilla on hyvä fiilis ja joulua odotetaan kuin kuuta nousevaa! Kuopus 4-vuotias ja hön on jo monta viikkoa puhunut että koristellaan jo kuusi. Lupasin että ens viikonloppuna koristellaan. Silloin käy myös tonttu tuomassa paketit oven taakse. Joulukalenterit ja jotakin pientä vielä siihen mukaan.

Toi vois ollakin hyvä idea että ruokailu 2 osassa. Me voitaisiinkin tehdä noin tänä vuonna. Juurikin eka kalapöytä salaatteineen ja myöhemmin kinkku ja laatikot sun muut.

Mitä? Ensi viikolla tonttu tuo paketit oven taakse? Kuukausi ennen joulua. OK.

Kyllä 😁

Tämä perinne on jo lapsuudenkodista että marraskuun vikana viikonloppuna on pikkujoulut ja silloin tonttu tuo kaikille lapsille lahjan oven taakse. Meillä se on se joulukalenteri ja jotain pientä lisäksi. Joku antaa kalenterin käteen, meille sen tuo tonttu.

Ei elämä nyt niin vakavaa ole. Varsinkaan joulun alla 😉

Ihana tapa. Saanko kysyä mistä päin Suomea olet? Puolisoni on länsisuomalainen (Turun suunnalta) ja heillä kuulemma pikkujoulu tarkoittaa juuri marras-joulukuun vaihdetta. Mulle pikkujoulut on vain se juhla, jota voi viettää milloin vaan näiltä main jouluun asti.

Olen jotenkin aina pitänyt ihan itsestään selvänä että pikkujoulua vietetään marraskuun vikana viikonloppuna. Lapsuudenkodissa haettiin jopa pikkujoulukuusi eli ihan pieni joulukuusi metsästä joka koristeltiin. Meilläkin joskus ollut mutta nyt ollaan koristeltu jo ihan kunnon joulukuusi (muovia) silloin 🤪

En ole koskaan ajatellut että tämä voisi olla tapana länsisuomessa mutta äitini on siis Raumalta kotoisin. 😀 Itsekin siellä asunut pienenä mutta myöhemmin muuttettu Pirkanmaalle. Miehelleni ei tällainen tapa ole ollut aiemmin tuttua ja hän Pirkanmaalta kotoisin.

Onkohan tämä sitten tosiaan sieltä suunnalta Suomea peräisin?