Työhaastattelussa kyseltiin terveydentilasta ja yksityiselämästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Riippuen työtehtätävstä, mutya haastattelija voi myös kysyä ”asiattomia kysymyksiä” testatakseen haastateltavaa, miten hän tuntee sen, mitä voi kysyä. Esim. kun rekrytään hr-henkilöä. Haastateltavan on osattava vastata myös asiattomaan kysymykseen oikein, koska hän voi esim olla seuraava henkilö jokmahaastattelee työntekijöitä.

Mitä hittoa oikein sekoilet? Ihan voi lakikirjasta lukea, mitä saa kysyä ja mitä ei. Ei siihen mitään haastattelijan kikkailuja tarvita. Itse en edes harkitsisi hr-töihin menoa firmaan, jossa hr-osaston rekrytoija esittää asiattomia kysymyksiä. Antaa vaikutelman, että siellä ei hr-puoli ole muutenkaan selvillä edes alkeista mitä tulee yhdenvertaisuuslakiin ynnä muihin rekrytointiin vaikuttaviin lakeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi olet ketjussa? Tämä käsittelee asiattomia kysymyksiä työhaastattelussa.

Öö, miksi en saisi olla? Olen kyllä lukenut aloituksen ja olen siihen vastannutkin. Löydät sen vastauksen tästä viestiketjusta. Etkö ole tietoinen, että keskusteluissa saa ja pitääkin esittää erilaisia mielipiteitä, näkökantoja ja pohdintaa? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Jos et sitä kestä, vaihda toiseen ketjuun.

Saa esittää erilaisia näkökulmia. Mutta aiheessa pitäisi pysyä. Se ei sinulta oikein suju. 

Kyllä olen ihan asiassa pysynyt. Te vaan ette tunnu sulattavan sitä, että joku on jostain eri mieltä kanssanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi olet ketjussa? Tämä käsittelee asiattomia kysymyksiä työhaastattelussa.

Öö, miksi en saisi olla? Olen kyllä lukenut aloituksen ja olen siihen vastannutkin. Löydät sen vastauksen tästä viestiketjusta. Etkö ole tietoinen, että keskusteluissa saa ja pitääkin esittää erilaisia mielipiteitä, näkökantoja ja pohdintaa? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Jos et sitä kestä, vaihda toiseen ketjuun.

Saa esittää erilaisia näkökulmia. Mutta aiheessa pitäisi pysyä. Se ei sinulta oikein suju. 

Kyllä olen ihan asiassa pysynyt. Te vaan ette tunnu sulattavan sitä, että joku on jostain eri mieltä kanssanne.

No ethän ole pysynyt. Koko ajan jankutat asiallisista kysymyksistä, vaikka ketjun aiheena on ASIATTOMAT kysymykset. Suomi ei ilmeisesti ole vahvin kielesi ,kun et käsitä, mikä ero on asiallisella ja asiattomalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että terveys on hyvä (mielenterveys ei ole mutta se ei työnantajalle kuulu.).

Yksityiselämästä sanoisin että asun kaupunginosassa X ja mulla on koira ja harrastan ulkoilua  ja valokuvausta. (mulla on myös mies mutta sekään ei työnantajalle kuulu. Enkä halua mainita miestä ettei heti aleta miettimään lapsia, joita en halua)

Sairastaminen ja mielenterveys tulisi kuulua työnantajalle. Vai haluatko, että lastasi esimerkiksi opettaa mielessairas teknisen työn opettaja, joka ei huolehdi, meneekö lapsen käsi jännesahaan vai ei? Tai bussikuski, joka aikoo tehdä itsarin, kun bussi on täpötäysi…

Niinkuin kommenttisi osoittaa, muilla kuin lääkärillä (esim. työnantajalla) ei ole useinkaan valmiuksia arvioida miten mielenterveys oikeasti toisen työkykyyn vaikuttaa. Jos lääkäri sanoo että on työkykyinen, niin sen pitäis riittää. Muuten kohta ei kukaan olisi töissä, kun jokaisessa olisi jotain mikä saisi työnantajan hälytyskellot soimaan. Samaan kategoriaan kuuluvat myös perheenlisäys-kyselyt: pelkkiä arvauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi olet ketjussa? Tämä käsittelee asiattomia kysymyksiä työhaastattelussa.

Öö, miksi en saisi olla? Olen kyllä lukenut aloituksen ja olen siihen vastannutkin. Löydät sen vastauksen tästä viestiketjusta. Etkö ole tietoinen, että keskusteluissa saa ja pitääkin esittää erilaisia mielipiteitä, näkökantoja ja pohdintaa? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Jos et sitä kestä, vaihda toiseen ketjuun.

Saa esittää erilaisia näkökulmia. Mutta aiheessa pitäisi pysyä. Se ei sinulta oikein suju. 

Kyllä olen ihan asiassa pysynyt. Te vaan ette tunnu sulattavan sitä, että joku on jostain eri mieltä kanssanne.

No ethän ole pysynyt. Koko ajan jankutat asiallisista kysymyksistä, vaikka ketjun aiheena on ASIATTOMAT kysymykset. Suomi ei ilmeisesti ole vahvin kielesi ,kun et käsitä, mikä ero on asiallisella ja asiattomalla. 

Luetunymmärtäminen voisi olla kova sana sullekin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi olet ketjussa? Tämä käsittelee asiattomia kysymyksiä työhaastattelussa.

Öö, miksi en saisi olla? Olen kyllä lukenut aloituksen ja olen siihen vastannutkin. Löydät sen vastauksen tästä viestiketjusta. Etkö ole tietoinen, että keskusteluissa saa ja pitääkin esittää erilaisia mielipiteitä, näkökantoja ja pohdintaa? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Jos et sitä kestä, vaihda toiseen ketjuun.

Saa esittää erilaisia näkökulmia. Mutta aiheessa pitäisi pysyä. Se ei sinulta oikein suju. 

Kyllä olen ihan asiassa pysynyt. Te vaan ette tunnu sulattavan sitä, että joku on jostain eri mieltä kanssanne.

No ethän ole pysynyt. Koko ajan jankutat asiallisista kysymyksistä, vaikka ketjun aiheena on ASIATTOMAT kysymykset. Suomi ei ilmeisesti ole vahvin kielesi ,kun et käsitä, mikä ero on asiallisella ja asiattomalla. 

Luetunymmärtäminen voisi olla kova sana sullekin...

Ymmärrän oikein hyvin, mikä ero on asiallisella ja asiattomalla. Huolehdi siis vain siitä, että itse otat selvää, miten ne toisistaan eroavat. Sen jälkeen ehkä voit tulla kommentoimaan muiden ymmärtämisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Ihan uskomaton palikka olet. Voit täysin vapaasti halutessasi kertoa pettävästä puolisosta ja migreenistäsi työhaastattelussa, mutta työnantaja ei saa siellä tuollaisista asioista kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Mitä EI saa kysyä työhaastattelussa?

Alla olevia aiheita koskevat kysymykset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä:

Poliittinen kanta tai aktiivisuus – esim. mitä puoluetta kannatat?

Ikä – esim. minkä ikäinen olit valmistuessasi?

Parisuhde – esim. arvotatko parisuhteesi työsi edelle?

Asumisjärjestelyt – esim. asutko yksin vai puolisosi kanssa?

Vanhemmat ja lapset – esim. millä alalla vanhempasi ovat? Montako lasta sinulla on?

Rotu – esim. missä päin juuresi ovat? Mistä vanhempasi ovat kotoisin?

Uskonto – esim. kävitkö rippikoulun?

Sairaudet – esim. syötkö säännöllisesti lääkkeitä?

Seksuaalinen suuntautuminen – esim. kenen kanssa seurustelet?

Ammattiliitto – esim. mihin ammattiliittoon kuulut?

Raskaus – esim. oletko raskaana? Suunnitteletko perheenlisäystä?

Armeija – esim. onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet?

https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…

Auttako tällainen virallinen lähde hahmottamaan asiaa. Korostin sinua varten asioita, joita itse käytit esimerkkinä muka asiallisista kysymyksistä. Kuten huomaat, ne ovat kiellettyjä aiheita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Pakko jankata, kun ei millään mene sinulle perille, mikä on ketjun aihe. Kyllä, olen lukenut aloituksen. Mene sinäkin nyt lukemaan niin käsität (ehkä), miksi sinulle "jankataan" aiheen ohi kirjoittelustasi. Ja kerran vielä: laiton=asiaton. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Sinä siis haluat sanoa, että olet valmis menemään työpaikkaan, jossa kysellään asiattomia ja jopa laittomia asioita? Tämä selvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Mitä EI saa kysyä työhaastattelussa?

Alla olevia aiheita koskevat kysymykset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä:

Poliittinen kanta tai aktiivisuus – esim. mitä puoluetta kannatat?

Ikä – esim. minkä ikäinen olit valmistuessasi?

Parisuhde – esim. arvotatko parisuhteesi työsi edelle?

Asumisjärjestelyt – esim. asutko yksin vai puolisosi kanssa?

Vanhemmat ja lapset – esim. millä alalla vanhempasi ovat? Montako lasta sinulla on?

Rotu – esim. missä päin juuresi ovat? Mistä vanhempasi ovat kotoisin?

Uskonto – esim. kävitkö rippikoulun?

Sairaudet – esim. syötkö säännöllisesti lääkkeitä?

Seksuaalinen suuntautuminen – esim. kenen kanssa seurustelet?

Ammattiliitto – esim. mihin ammattiliittoon kuulut?

Raskaus – esim. oletko raskaana? Suunnitteletko perheenlisäystä?

Armeija – esim. onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet?

https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…

Auttako tällainen virallinen lähde hahmottamaan asiaa. Korostin sinua varten asioita, joita itse käytit esimerkkinä muka asiallisista kysymyksistä. Kuten huomaat, ne ovat kiellettyjä aiheita. 

Puhuin ESITYSTAVASTA enkä sisällöstä. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Kyllä minä tiedän nuo. Ihan niin kuin itsekin sanoit, olen käyttänyt niitä esimerkkeinäkin. Ap ei kysynyt mikä on laillista kysyä vai ei. Vaan kysyi menisitkö mielelläsi töihin, jos kysyttäisiin tuollaisia asioita. Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että jotkut oikeasti lukee sen aloituksen ja vastaa siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Riippuen työtehtätävstä, mutya haastattelija voi myös kysyä ”asiattomia kysymyksiä” testatakseen haastateltavaa, miten hän tuntee sen, mitä voi kysyä. Esim. kun rekrytään hr-henkilöä. Haastateltavan on osattava vastata myös asiattomaan kysymykseen oikein, koska hän voi esim olla seuraava henkilö jokmahaastattelee työntekijöitä.

Mitä hittoa oikein sekoilet? Ihan voi lakikirjasta lukea, mitä saa kysyä ja mitä ei. Ei siihen mitään haastattelijan kikkailuja tarvita. Itse en edes harkitsisi hr-töihin menoa firmaan, jossa hr-osaston rekrytoija esittää asiattomia kysymyksiä. Antaa vaikutelman, että siellä ei hr-puoli ole muutenkaan selvillä edes alkeista mitä tulee yhdenvertaisuuslakiin ynnä muihin rekrytointiin vaikuttaviin lakeihin. 

Miten lakikirja liittyy siihem kun tulevaa hr-henkilöä testataan haastattelussa? Jos ei osaa kieltäytyä ja selittää kieltäytymistä-n, miten voidaan olettaa, että hän osaa hoitaa työnsä.

Tunge sä sen sun lakikirjas…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Sinä siis haluat sanoa, että olet valmis menemään työpaikkaan, jossa kysellään asiattomia ja jopa laittomia asioita? Tämä selvä. 

No olenhan minä sen ihan suoraan tuolla sanonutkin, että kaksi parasta työpaikkaa on ollut sellaisia missä on mm kysytty tuota lapsiasiaa. Menikö näin kauan aikaa tajuta se? Vähemmälle pääsisi, jos oikeasti lukisikin ne toisten viestit eikä keskittyisi vaan jyräämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Mitä EI saa kysyä työhaastattelussa?

Alla olevia aiheita koskevat kysymykset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä:

Poliittinen kanta tai aktiivisuus – esim. mitä puoluetta kannatat?

Ikä – esim. minkä ikäinen olit valmistuessasi?

Parisuhde – esim. arvotatko parisuhteesi työsi edelle?

Asumisjärjestelyt – esim. asutko yksin vai puolisosi kanssa?

Vanhemmat ja lapset – esim. millä alalla vanhempasi ovat? Montako lasta sinulla on?

Rotu – esim. missä päin juuresi ovat? Mistä vanhempasi ovat kotoisin?

Uskonto – esim. kävitkö rippikoulun?

Sairaudet – esim. syötkö säännöllisesti lääkkeitä?

Seksuaalinen suuntautuminen – esim. kenen kanssa seurustelet?

Ammattiliitto – esim. mihin ammattiliittoon kuulut?

Raskaus – esim. oletko raskaana? Suunnitteletko perheenlisäystä?

Armeija – esim. onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet?

https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…

Auttako tällainen virallinen lähde hahmottamaan asiaa. Korostin sinua varten asioita, joita itse käytit esimerkkinä muka asiallisista kysymyksistä. Kuten huomaat, ne ovat kiellettyjä aiheita. 

Puhuin ESITYSTAVASTA enkä sisällöstä. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Kyllä minä tiedän nuo. Ihan niin kuin itsekin sanoit, olen käyttänyt niitä esimerkkeinäkin. Ap ei kysynyt mikä on laillista kysyä vai ei. Vaan kysyi menisitkö mielelläsi töihin, jos kysyttäisiin tuollaisia asioita. Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että jotkut oikeasti lukee sen aloituksen ja vastaa siihen?

Voi lapsipieni. Sillä esitystavalla ei ole v'tunkaan väliä. Vaikka haastattelija kysyisi lapsilukuasi runonlausunnalla tai aarian laulamaa, se kysyminen on silti kiellettyä. Et tunnu tietävän, kun koko ajan toistelet, että jos vaan esitystapa on oikea, saa kysyä mitä vaan. Mikä on se oikea esitystapa, jolla esim. syrjähypyistä saa kysyä? Käykö Shakespeare-tyyli? Vai pitääkö olla modernimpi ESITYSTAPA :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Sinä siis haluat sanoa, että olet valmis menemään työpaikkaan, jossa kysellään asiattomia ja jopa laittomia asioita? Tämä selvä. 

No olenhan minä sen ihan suoraan tuolla sanonutkin, että kaksi parasta työpaikkaa on ollut sellaisia missä on mm kysytty tuota lapsiasiaa. Menikö näin kauan aikaa tajuta se? Vähemmälle pääsisi, jos oikeasti lukisikin ne toisten viestit eikä keskittyisi vaan jyräämään.

Melkoisen paskat työpaikat sinulla ollut tähtäimessä, jos laittomuuksia harjoittava on ollut paras työpaikkasi. Nyt alan ymmärtää, miksi sinulle on niin vaikea sisäistää asioita muutenkin. Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Sääli sinun kannaltasi, että pidät laitonta toimintaa parempana kuin laillista. 

Vierailija kirjoitti:

Saikkusaikuttajat on raskaita työyhteisössä. Siksi soitan edelliselle työnantajalle aina ja kysyn, miten on duunit hoidettu. Ollaan pois lasten takia ja ollaan itse saikulla maksimimäärä mitä voi olla ennen kuin tippuu tuille. Kuka tällaista lokkia haluaa töihin??

Pitäisi olla oikeus kysyä jo suoraan, hoidstko työsi vai tuletko saikuttamaan vaan.

Mun edellinen "työnantaja" on mun mies. Olemme sopineet näin.