Työhaastattelussa kyseltiin terveydentilasta ja yksityiselämästä

En haluaisi töihin paikkaan, jossa ei välitetä lakeja noudattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Pakko jankata, kun ei millään mene sinulle perille, mikä on ketjun aihe. Kyllä, olen lukenut aloituksen. Mene sinäkin nyt lukemaan niin käsität (ehkä), miksi sinulle "jankataan" aiheen ohi kirjoittelustasi. Ja kerran vielä: laiton=asiaton. 

Sitten sulla on harvinaisen huono muisti. Tässä se sulle kopsattuna:

"Työhaastattelussa kyseltiin terveydentilasta ja yksityiselämästä

Ihan perustoimistotyö oli kyseessä. Menisitkö tuollaiseen paikkaan mielelläsi töihin?"

Mikä pakkomielle sulla on edelleen jankata tuosta laittomuudesta ja asiattomuudesta, koska ei sitä edes kysytty! Kysyttiin MENISITKÖ mielelläsi töihin. Jankkaat ihan aiheen vierestä. Jätän sut nyt yksinäsi jankkaamaan tota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Mitä EI saa kysyä työhaastattelussa?

Alla olevia aiheita koskevat kysymykset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä:

Poliittinen kanta tai aktiivisuus – esim. mitä puoluetta kannatat?

Ikä – esim. minkä ikäinen olit valmistuessasi?

Parisuhde – esim. arvotatko parisuhteesi työsi edelle?

Asumisjärjestelyt – esim. asutko yksin vai puolisosi kanssa?

Vanhemmat ja lapset – esim. millä alalla vanhempasi ovat? Montako lasta sinulla on?

Rotu – esim. missä päin juuresi ovat? Mistä vanhempasi ovat kotoisin?

Uskonto – esim. kävitkö rippikoulun?

Sairaudet – esim. syötkö säännöllisesti lääkkeitä?

Seksuaalinen suuntautuminen – esim. kenen kanssa seurustelet?

Ammattiliitto – esim. mihin ammattiliittoon kuulut?

Raskaus – esim. oletko raskaana? Suunnitteletko perheenlisäystä?

Armeija – esim. onko sinulla armeija jo käytynä? Mikä sotilasarvo olet?

https://www.academicwork.fi/blogi/tyonhaku/tunnetko-oikeutesi-tyonhauss…

Auttako tällainen virallinen lähde hahmottamaan asiaa. Korostin sinua varten asioita, joita itse käytit esimerkkinä muka asiallisista kysymyksistä. Kuten huomaat, ne ovat kiellettyjä aiheita. 

Puhuin ESITYSTAVASTA enkä sisällöstä. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Kyllä minä tiedän nuo. Ihan niin kuin itsekin sanoit, olen käyttänyt niitä esimerkkeinäkin. Ap ei kysynyt mikä on laillista kysyä vai ei. Vaan kysyi menisitkö mielelläsi töihin, jos kysyttäisiin tuollaisia asioita. Miten voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että jotkut oikeasti lukee sen aloituksen ja vastaa siihen?

En edes olosuhteiden pakottamana menisi tuollaiseen työpaikkaan iloisena. Hyvässä tilanteessa jättäisin kokonaan välistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Riippuen työtehtätävstä, mutya haastattelija voi myös kysyä ”asiattomia kysymyksiä” testatakseen haastateltavaa, miten hän tuntee sen, mitä voi kysyä. Esim. kun rekrytään hr-henkilöä. Haastateltavan on osattava vastata myös asiattomaan kysymykseen oikein, koska hän voi esim olla seuraava henkilö jokmahaastattelee työntekijöitä.

Mitä hittoa oikein sekoilet? Ihan voi lakikirjasta lukea, mitä saa kysyä ja mitä ei. Ei siihen mitään haastattelijan kikkailuja tarvita. Itse en edes harkitsisi hr-töihin menoa firmaan, jossa hr-osaston rekrytoija esittää asiattomia kysymyksiä. Antaa vaikutelman, että siellä ei hr-puoli ole muutenkaan selvillä edes alkeista mitä tulee yhdenvertaisuuslakiin ynnä muihin rekrytointiin vaikuttaviin lakeihin. 

Miten lakikirja liittyy siihem kun tulevaa hr-henkilöä testataan haastattelussa? Jos ei osaa kieltäytyä ja selittää kieltäytymistä-n, miten voidaan olettaa, että hän osaa hoitaa työnsä.

Tunge sä sen sun lakikirjas…

Siten, että lakikirja kertoo, mikä on laillista toimintaa ja mikä ei. Eli lakikirjan avulla voi helposti selvittää syyllistyykö hr-osasto vaikkapa syrjintään työnhaussa. Ei ole ihan pikkujuttu sellainen. Missään luotettavassa työyhteisössä ei ole tarve testailla haastateltavia kyseenalaisilla kysymyksillä. Nimittäin, jos ei osaa hoitaa haastattelua ilman kyseenlaisia testejä, ei varmasti osaa muitakaan hommiaan asiallisesti hoitaa. Ainahan sitä voi vaikka "testata" mitä käy, jos palkat jätetäänkin maksamatta tai miten sinä reagoit, jos yhtäkkiä suutelen sinua kiihkeästi kesken haastattelun. Tai toki sekin on "hyvä testi", jos vaikka vaatii haastateltavaa tanssimaan macareanaa. Jatkanko vai tajusitko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Pakko jankata, kun ei millään mene sinulle perille, mikä on ketjun aihe. Kyllä, olen lukenut aloituksen. Mene sinäkin nyt lukemaan niin käsität (ehkä), miksi sinulle "jankataan" aiheen ohi kirjoittelustasi. Ja kerran vielä: laiton=asiaton. 

Sitten sulla on harvinaisen huono muisti. Tässä se sulle kopsattuna:

"Työhaastattelussa kyseltiin terveydentilasta ja yksityiselämästä

Ihan perustoimistotyö oli kyseessä. Menisitkö tuollaiseen paikkaan mielelläsi töihin?"

Mikä pakkomielle sulla on edelleen jankata tuosta laittomuudesta ja asiattomuudesta, koska ei sitä edes kysytty! Kysyttiin MENISITKÖ mielelläsi töihin. Jankkaat ihan aiheen vierestä. Jätän sut nyt yksinäsi jankkaamaan tota.

Tuli jo selväksi, että sinä suostut ihan mihin vain ja sinulle on jopa hyvä merkki mitä enemmän laittomuuksia työpaikallasi tapahtuu. Sellaista se on trollitehtaalla, kun ei oikeita töitä tarvitse miettiä. Silloin voi keskittyä vaikka ESITYSTAPAAN. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Sinä siis haluat sanoa, että olet valmis menemään työpaikkaan, jossa kysellään asiattomia ja jopa laittomia asioita? Tämä selvä. 

No olenhan minä sen ihan suoraan tuolla sanonutkin, että kaksi parasta työpaikkaa on ollut sellaisia missä on mm kysytty tuota lapsiasiaa. Menikö näin kauan aikaa tajuta se? Vähemmälle pääsisi, jos oikeasti lukisikin ne toisten viestit eikä keskittyisi vaan jyräämään.

Melkoisen paskat työpaikat sinulla ollut tähtäimessä, jos laittomuuksia harjoittava on ollut paras työpaikkasi. Nyt alan ymmärtää, miksi sinulle on niin vaikea sisäistää asioita muutenkin. Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Sääli sinun kannaltasi, että pidät laitonta toimintaa parempana kuin laillista. 

Veikkaan, että mikä tahansa työpaikka on parempi kuin se, missä te jankkaajat olette. Ja ihan vain, koska te ette ole siellä myrkyttämässä ja pilaamassa työyhteisön ilmapiiriä. Asenne toisia kohtaan nimittäin huokuu kyllä kirjoitustenkin läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Riippuen työtehtätävstä, mutya haastattelija voi myös kysyä ”asiattomia kysymyksiä” testatakseen haastateltavaa, miten hän tuntee sen, mitä voi kysyä. Esim. kun rekrytään hr-henkilöä. Haastateltavan on osattava vastata myös asiattomaan kysymykseen oikein, koska hän voi esim olla seuraava henkilö jokmahaastattelee työntekijöitä.

Mitä hittoa oikein sekoilet? Ihan voi lakikirjasta lukea, mitä saa kysyä ja mitä ei. Ei siihen mitään haastattelijan kikkailuja tarvita. Itse en edes harkitsisi hr-töihin menoa firmaan, jossa hr-osaston rekrytoija esittää asiattomia kysymyksiä. Antaa vaikutelman, että siellä ei hr-puoli ole muutenkaan selvillä edes alkeista mitä tulee yhdenvertaisuuslakiin ynnä muihin rekrytointiin vaikuttaviin lakeihin. 

Miten lakikirja liittyy siihem kun tulevaa hr-henkilöä testataan haastattelussa? Jos ei osaa kieltäytyä ja selittää kieltäytymistä-n, miten voidaan olettaa, että hän osaa hoitaa työnsä.

Tunge sä sen sun lakikirjas…

No siinä vaiheessa kun rupeat noita testejäsi järjestelemään saatkin oivallisesti karsittua pätevimmät työntekijät pois. He kun eivät todellakaan rupea leikkimään mitään testejä, vaan se on kiitos heihei ennen kuin ehdit testisi loppuun. Jäljelle jää sitten tämä yksi jankkaaja, jolle olennaisinta on ESITYSTAPA, ei niinkään se onko toiminta laillista vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.

Laiton kysymys on laiton esitettiin se miten tahansa. Käsittämättömän vaikeaa sinulle tajuta, että laiton=asiaton. Ei siis ole mahdollista, että voisi kysyä asiallisesti jotain kiellettyä, koska se pelkkä kysyminen on jo asiatonta eikä kuulu työhaastatteluun. Se, että sinä olet valmis kertomaan kaiken, ei vielä riitä perusteluksi sille, että kysymys olisi asiallinen. 

Ihme jankkaaja olet. Etkö sä ollenkaan lue, mihin vastaat? Sokeasti vain toistat samaa laittomuus mantraa ilman, että tuot mitään uutta sisältöä keskusteluun. Juurihan tuossa suoraan sanoin, että en ole valmis kertomaan kaikkea.

Ja tapa esittää kysymys on eri asia kuin kysymyksen sisältö. Luulisi näitten nyt olevan ihan perustermejä kelle tahansa: esitystapa ja sisältö. Asiallisenkin kysymyksen voi esittää myös asiattomasti. Mutta turha sulle on tätä selittää, kun et kuitenkaan lue.

Kyllä luin. Sinä kirjoitit mm. "Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti." Oli esitystapa mikä tahansa, kumpikin noista on kysymys, joka ei kuulu työhaastatteluun. Ihan voit googlella katsoa, mitkä ovat sopivia kysymyksiä ja mitkä ei. Kyse on nimenomaan siitä MITÄ kysytään, ei MITEN kysytään.  

Sä jankkaat vain ja ainoastaan tuota samaa, edelleen. Oletko lukenut edes aloitusta? Käyppä huviksesi välillä lukemassa se mitä siellä oikein kysyttiinkään. Siihen minä nimenomaan olen vastannut noilla kommenteillani ja vastaukseni perustellutkin. Ei muuten kysytty laista yhtään mitään!

Sinä siis haluat sanoa, että olet valmis menemään työpaikkaan, jossa kysellään asiattomia ja jopa laittomia asioita? Tämä selvä. 

No olenhan minä sen ihan suoraan tuolla sanonutkin, että kaksi parasta työpaikkaa on ollut sellaisia missä on mm kysytty tuota lapsiasiaa. Menikö näin kauan aikaa tajuta se? Vähemmälle pääsisi, jos oikeasti lukisikin ne toisten viestit eikä keskittyisi vaan jyräämään.

Melkoisen paskat työpaikat sinulla ollut tähtäimessä, jos laittomuuksia harjoittava on ollut paras työpaikkasi. Nyt alan ymmärtää, miksi sinulle on niin vaikea sisäistää asioita muutenkin. Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Sääli sinun kannaltasi, että pidät laitonta toimintaa parempana kuin laillista. 

Veikkaan, että mikä tahansa työpaikka on parempi kuin se, missä te jankkaajat olette. Ja ihan vain, koska te ette ole siellä myrkyttämässä ja pilaamassa työyhteisön ilmapiiriä. Asenne toisia kohtaan nimittäin huokuu kyllä kirjoitustenkin läpi.

Eli sinulle laiton on parempi kuin laillinen. Onneksi et oikeasti ole työelämässä. 

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Kai olet kertonut noissa tilanteissa, että nuo ovat kiellettyjä kysymyksiä ja lopettanut haastattelut alkuunsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Kai olet kertonut noissa tilanteissa, että nuo ovat kiellettyjä kysymyksiä ja lopettanut haastattelut alkuunsa?

En, mutta valehtelen sujuvasti terveydentilastani. Niinhän saa tehdä, jos kysymys on asiaton.

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Onko perhe vai työ tärkeämpi?

Tämä on työhaastattelu. Keskitytään nyt vain työhön liittyviin asioihin.

Mikä on isäsi ammatti?

Ai tämä onkin isäni haastattelu. Anteeksi, tulin paikalle näköjään väärään aikaan. 

Terveydentila?

Katsotaanko lakikirjasta kohtaa "yksityisyydensuoja"

Miehen ammatti?

Voitte keskustella tästä sitten hänen haastattelussaan. Minun työhistoriani on.....

Riippuu mitä kysytään, varsinkin noista yksityisasioista. Tuota terveydentilaa on kysytty usein ihan yleisellä tasolla ja perhetilannetta on kysytty myös. Osa näistä on ollut kyllä vuorotyöhaastatteluissa eli ihan perusteltuja silleen. Ei multa oo koskaan kysytty mitään sellaista, että sen takia jättäisin menemättä sinne töihin.

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Puolison ammattia tosiaan kysellään ihmeellisen usein jotenkin kautta rantain haastatteluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Kai olet kertonut noissa tilanteissa, että nuo ovat kiellettyjä kysymyksiä ja lopettanut haastattelut alkuunsa?

En, mutta valehtelen sujuvasti terveydentilastani. Niinhän saa tehdä, jos kysymys on asiaton.

Saa, mutta siinä ei ole mitään järkeä. Asiattomat kysymykset eivät lopu, jos niihin ei puututa. Siksi en itse koskaan vastaa ollenkaan, jos tulee asiattomia kysymyksiä. Istun vain hiljaa tai sanon suoraan, että kiitos heihei. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne siis kysyi?

Kertoko ap jo mitä ne kysyi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Kai olet kertonut noissa tilanteissa, että nuo ovat kiellettyjä kysymyksiä ja lopettanut haastattelut alkuunsa?

En, mutta valehtelen sujuvasti terveydentilastani. Niinhän saa tehdä, jos kysymys on asiaton.

Saa, mutta siinä ei ole mitään järkeä. Asiattomat kysymykset eivät lopu, jos niihin ei puututa. Siksi en itse koskaan vastaa ollenkaan, jos tulee asiattomia kysymyksiä. Istun vain hiljaa tai sanon suoraan, että kiitos heihei. 

Vastasin itse haastattelussa hyvin yleispiirteisesti ja myöhemmin ilmoitin etten halua enää jatkaa hakuprosessia.

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Haitko johonkin johto- tai kehitystehtäviin tms? Vaikea kuvitella, että rivityöntekijältä tuollaisia kysyttäisiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuopiossa paikallisen jäteyhtiön haastattelussa kysyttiin, onko mulle perhe vai työ tärkeämpi, sekä sitä, mikä isäni (!) oli ammatiltaan.

Terveydentilasta on kysytty niin monessa haastattelussa, etten edes muista monessako. Miehen ammatti kiinnostaa myös ihmeellisen paljon.

Kai olet kertonut noissa tilanteissa, että nuo ovat kiellettyjä kysymyksiä ja lopettanut haastattelut alkuunsa?

En, mutta valehtelen sujuvasti terveydentilastani. Niinhän saa tehdä, jos kysymys on asiaton.

Saa, mutta siinä ei ole mitään järkeä. Asiattomat kysymykset eivät lopu, jos niihin ei puututa. Siksi en itse koskaan vastaa ollenkaan, jos tulee asiattomia kysymyksiä. Istun vain hiljaa tai sanon suoraan, että kiitos heihei. 

Vastasin itse haastattelussa hyvin yleispiirteisesti ja myöhemmin ilmoitin etten halua enää jatkaa hakuprosessia.

Rekrytoiva organisaatio ei ehkä tajunnut miksi päädyin tuohon lopputulokseen. Olo oli kuitenkin helpottunut, kun tiesin ettei paikan kanssa tarvitse enää sen jälkeen olla tekemisissä.

Kyllä minä voin vastata kysyttäessä, että ei ole perussairauksia ja että minulla on kolme tervettä teini-ikäistä lasta, velaton omakotitalo, kesäpaikka ja insinöörimies. Harrastan metsästystä, partiota ja valmennan tyttöjen fudisjoukkuetta. En ymmärrä miksi minun pitäisi tätä salailla.