Työhaastattelussa kyseltiin terveydentilasta ja yksityiselämästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Ihan olen aikuinen ja sen verran työkokemusta löytyy, ettei tarvitse suostua mihin tahansa. Ymmärrän, että teillä kokemattomilla on vähän eri tilanne. Mutta ei silti kannata mihin tahansa suostua. Se on ihan omakin etusi, että olet tietoinen oikeuksistasi. Niin sinua ei päästä vedättämään. 

Keski-ikäinen aikuinen olen minäkin. En koe, että tuollaisten kysymysten esittäminen on mitenkään vedättämistä enkä itse mieltäni sellaisista pahoita. Niin kuin jo sanoin, niin ei mulla ole syytä sellaiseen. Joidenkin on ehkä vaikea ymmärtää sitä.

Mä menisin hirmu ahdistuneeks jos kysyttäis kaikki onko lapsia. Ei olee. Ai miks ei? Samalla sitten menee mielenkiinto työhön ja haluaa äkkiä pois. Ja siks vituttais jos kysyttäis elämästä kaikki kun en halua lapsia.

Ei multa ole koskaan kysytty miksi ei ole lapsia. Se olisi itsestänikin jo liian pitkälle menemistä.

Onko sulta kysytty, vai miksi otit tuollaisen esimerkin esille?

Se kenties oli esimerkki näistä epäasiallisista kysymyksistä, jotka ovat ketjun aiheena. Osalla kirjoittajista kun on selkeästi vaikeuksia hahmottaa, mikä on asiatonta ja mikä ei. 

t. eri

Jo pelkkä lapsista kysyminen on kiellettyä, niin miksi se ei sitten riittänyt esimerkiksi?

Koska mitä enemmän esimerkkejä, sitä helpompi hahmottaa asiaa. Keskustelu ei ole kovin hedelmällistä, jos vaan toistellaan jo sanottuja asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Perustapa yritys ja puhu sen jälkeen Wlampaista” ja niistä, jotka hoitaa työnsä..

Rekryfirmat porskuttaa ja ei ihme. Kukaan järkevä pienyrittäjä ei palkkaa enää listoilleen omia työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Kummallista, että on aina on niitä, jotka löytää ongelmia työpaikoilta aina silloin, kun omaa metsää kaadetaan. Olen huomannut tämön useamman kerran, että valitus työpaikan kurjuudessa alkaa, kun omat tuövuorot ei ole sellaiset kuin haluaisi niiden olevan. Valitus loppuu heti, kun. aihdetaan työkaverin kanssa päittäin. Ongelmia ei enää työåaikalla olekaan… Valittaja-aianes työåaikoilla on raskainta hukkaa ja kaikkien työhyvinvointia alasajavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Perustapa yritys ja puhu sen jälkeen Wlampaista” ja niistä, jotka hoitaa työnsä..

Rekryfirmat porskuttaa ja ei ihme. Kukaan järkevä pienyrittäjä ei palkkaa enää listoilleen omia työntekijöitä.

Miksi minun pitäisi yritys perustaa? Ihan normaalia se on, ettei laittomuuksiin suostuta oli oma yritys tai ei. Ei rekryfirmat tähän liity mitenkään. Samat lait niitäkin koskee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Perustapa yritys ja puhu sen jälkeen Wlampaista” ja niistä, jotka hoitaa työnsä..

Rekryfirmat porskuttaa ja ei ihme. Kukaan järkevä pienyrittäjä ei palkkaa enää listoilleen omia työntekijöitä.

Toivottavasti yritykselläsi on varaa maksaa vuokratyöntekijöiden käyttämisestä. Osaamista siellä tosiaan tarvitaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Vierailija kirjoitti:

Saikkusaikuttajat on raskaita työyhteisössä. Siksi soitan edelliselle työnantajalle aina ja kysyn, miten on duunit hoidettu. Ollaan pois lasten takia ja ollaan itse saikulla maksimimäärä mitä voi olla ennen kuin tippuu tuille. Kuka tällaista lokkia haluaa töihin??

Pitäisi olla oikeus kysyä jo suoraan, hoidstko työsi vai tuletko saikuttamaan vaan.

Edelliselle työnantajalle ei saa soittaa, Laki kieltää. Jos jäät kiinni joudut lakitupaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saikkusaikuttajat on raskaita työyhteisössä. Siksi soitan edelliselle työnantajalle aina ja kysyn, miten on duunit hoidettu. Ollaan pois lasten takia ja ollaan itse saikulla maksimimäärä mitä voi olla ennen kuin tippuu tuille. Kuka tällaista lokkia haluaa töihin??

Pitäisi olla oikeus kysyä jo suoraan, hoidstko työsi vai tuletko saikuttamaan vaan.

Edelliselle työnantajalle ei saa soittaa, Laki kieltää. Jos jäät kiinni joudut lakitupaan.

No, tässä jäi maininta siitä, että on maininnut suosittelijan. Eli soitan aina edelliseen työpaikkaan, kun suosittelija mainittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi olet ketjussa? Tämä käsittelee asiattomia kysymyksiä työhaastattelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Riippuen työtehtätävstä, mutya haastattelija voi myös kysyä ”asiattomia kysymyksiä” testatakseen haastateltavaa, miten hän tuntee sen, mitä voi kysyä. Esim. kun rekrytään hr-henkilöä. Haastateltavan on osattava vastata myös asiattomaan kysymykseen oikein, koska hän voi esim olla seuraava henkilö jokmahaastattelee työntekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.
Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Et varmasti ymmärräkään, kun siitäkään ei sinulla näy olevan mitään käsitystä, mikä on ketjun aihe. Jankutat vain omaa asiaasi, joka ei liity mitenkään ketjun aiheeseen. Aiheena on a-si-at-to-mat ky-sy-myk-set. Auttoiko tavuttaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Riippuen työtehtätävstä, mutya haastattelija voi myös kysyä ”asiattomia kysymyksiä” testatakseen haastateltavaa, miten hän tuntee sen, mitä voi kysyä. Esim. kun rekrytään hr-henkilöä. Haastateltavan on osattava vastata myös asiattomaan kysymykseen oikein, koska hän voi esim olla seuraava henkilö jokmahaastattelee työntekijöitä.

No ei voi :D Laittomia kysymyksiä ei voi kysyä testausmielessä tai missään muussakaan mielessä. Laiton on laiton. Kukaan normaaliälyinen rekryäjä ei edes harkitse laittomien tai muuten asiattomien kysymysten kysymistä. Niillä kun vain karkoittaa hyvät asioista perillä olevat työntekijät pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi olet ketjussa? Tämä käsittelee asiattomia kysymyksiä työhaastattelussa.

Öö, miksi en saisi olla? Olen kyllä lukenut aloituksen ja olen siihen vastannutkin. Löydät sen vastauksen tästä viestiketjusta. Etkö ole tietoinen, että keskusteluissa saa ja pitääkin esittää erilaisia mielipiteitä, näkökantoja ja pohdintaa? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Jos et sitä kestä, vaihda toiseen ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi olet ketjussa? Tämä käsittelee asiattomia kysymyksiä työhaastattelussa.

Öö, miksi en saisi olla? Olen kyllä lukenut aloituksen ja olen siihen vastannutkin. Löydät sen vastauksen tästä viestiketjusta. Etkö ole tietoinen, että keskusteluissa saa ja pitääkin esittää erilaisia mielipiteitä, näkökantoja ja pohdintaa? Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä. Jos et sitä kestä, vaihda toiseen ketjuun.

Saa esittää erilaisia näkökulmia. Mutta aiheessa pitäisi pysyä. Se ei sinulta oikein suju. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Se, että vastaa pariin kysymykseen haastattelussa ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi valmis alistumaan mihin tahansa! Nyt vähän rajaa näihin yleistyksiin. Lähtee melkoiselle laukalle nuo teidän kuvitelmat ja oletukset ja johtopäätökset.

Riippuu kysymyksistä. Kyllä se melkoisesta lampailusta kertoo, jos olet valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään. Ketjun aiheena on edelleen ASIATTOMAT kysymykset. Niihin ei pidä kenenkään suostua vastamaan. 

Missä vaiheessa olen muka sanonut olevani valmis kertomaan mitä tahansa, jos kysytään? En missään! Joten typerää ja asiatonta tulla tuollaista väittämään.

Mutta esim siihen onko lapsia, voin aivan hyvin vastata. En koe sitä mitenkään asiattomaksi. Sen sijaan, jos kysytään, että miksi ei ole, en vastaisi, koska sen koen jo yksityiseksi asiaksi eikä se liity työni tekoon mitenkään.

Että lampaile sinä ihan keskenäsi.

No siltä se kuulosti, kun lähdit ASIATTOMIA kysymyksiä käsittelevässä ketjussa puolustelemaan sitä, että työnantaja kyselee yksityisasioita. Joko et ymmärtänyt mistä tässä ketjussa puhutaan tai olet lammas, jolle kaikki on ok. Eli voimme siis päätellä, että et vain ymmärtänyt, mitä tarkoittaa asiaton kysymys. 

Riippuen työtehtätävstä, mutya haastattelija voi myös kysyä ”asiattomia kysymyksiä” testatakseen haastateltavaa, miten hän tuntee sen, mitä voi kysyä. Esim. kun rekrytään hr-henkilöä. Haastateltavan on osattava vastata myös asiattomaan kysymykseen oikein, koska hän voi esim olla seuraava henkilö jokmahaastattelee työntekijöitä.

Melko kaukaa haettua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mite te jaksatte loukkaantua tommosista pikkuasioista? Kuulostaa siltä, että teillä todellakin on jotain salattavaa noilla elämän osa-alueilla.

Kuka täällä on loukkaantunut? Se kun on ihan lakisääteistä, mitä työhaastattelussa saa kysyä ja mitä ei. Se, että on tietoinen oikeuksistaan, ei tarkoita loukkaantumista. 

Kuulostat ihan teiniltä, joka kovaan ääneen huutaa niistä oikeuksistaan. En itse jaksaisi tuollaisia asioita edes pähkäillä, saako kysyä vai ei tai loukkaako jokin ihan asiallisesti esitetty asiallinen kysymys minun oikeuksiani. Tosin mulla nyt ei ole mitään salattavaakaan noissa asioissa, niin on helppo vastatakin rehellisesti ja mukisematta vetoamatta oikeuksiini.

Hah! Sinisilmäinen lapsi siellä kuvittelee, että kaikki kuuluu laulaa, jos vaan kysytään. Juuri tuollaisia höppänöitä työnantajat palkkaavat mielellään, koska teitä voi vedättää miten tahansa, kun "en mä jaksa pitää huolta siitä, että minua kohdellaan oikein eikä laittomuuksia tapahdu". Teidän höppänöiden takia kepulikonsteille ei koskaan tule stoppia, kun aina löytyy uusi naiivi ihminen, jota vedättää. 

Nyt oli kyllä niin lasa vajonnut kommentti, että huhhuh... Sulla varmasti tuottaisi vaikeuksia pysyä asiallisena haastattelu ym haastavissa tilanteissa. On tuo provosoitumiskynnys niin matalalla.

Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Aina on onnistunut asiallisesti ohittaa asiattomat kysymykset. Aika harvoin niitä onneksi on kohdalle tullut. Silloin kun tulee sanon "Kiitos, mutta tämä työpaikka ei olekaan minua varten" 

Itselleni ainakin merkkaa paljon enemmän se millainen fiilis työpaikasta ja haastattelijoista/työntekijöistä tulee kuin jokin yksittäinen kysymys tai pilkun viilaaminen niistä. Kaksi mieluisinta työpaikkaa ovat olleet juuria sellaisia, joissa on haastattelussa kysytty myös yksityisasioita. Mitenkään liian utelevaan tai yksityiskohtaiseen sävyyn, mutta kuitenkin.

Et taida nyt ihan käsittää, mitä on yksityiselämästä kyseleminen. Sehän ei ole sitä, että kysytään mitä harrastat tms. 

Miten niin en käsitä? Enhän minä ole mitään mistään harrastuksista puhunut.

Siten niin, että suhtaudut niin myötämielisesti yksityiselämästä kysymiseen. Se kielii siitä, ettet erota, mikä on laitonta utelua ja mikä normaalia juttelua. Ethän näköjään sitäkään tiedä mitä lyhenne "tms." tarkoittaa. Autan: se tarkoittaa "tai muuta sellaista". Eli kukaan ei ole missään väittänyt sinun puhuvan harrastuksista. Se oli vain esimerkki niistä asioista, joita on ok kysyä. Niitä on muitakin. 

Kerroin oman kokemukseni ja sen, mihin itse perustan haluni työskennellä jossain paikassa. Minulle työhyvinvointi ja viihtyminen töissä ovat tärkeitä asioita. Kaikille varmaan ei ole.

Ja vastasin noin, koska oma vastauksesi oli asiaton ja alentuva. Etkö muka itse huomannut siinä mitään vikaa olettamuksinesi?

Ja tuo uusin vastaus taas oli pelkkää saivartelua ja piikittelyä. Jos sinä olisit haastattelemassa työnhakijoita, niin antaisit hyvin negatiivisen kuvan ko työpaikasta ja työilmapiiristä. Siinä ei lain kirjaimellinen noudattaminen auta, jos jotkut henkilöt levittävät ympärilleen huonoa ilmapiiriä myrkyllisellä käutöksellä ja aikaan saavat pahoinvointia yhteisössään.

Työhyvinvoinnin kannalta keskeinen jopa elintärkeä asia on, että työpaikalla toimitaan laillisesti. Jos jo haastattelussa siitä lipsutaan, ongelmia tulee hyvin todennäköisesti jatkossakin. Työssä viihtyminen ei voi perustua siihen, että on valmis alistumaan mihin tahansa ja suostuu vastaamaan kaikkiin kysymyksiin yhtään miettimättä, onko niitä ok kysyä. 

Te ootte nyt niitä, jotka myllyttää työpaikalla työhyvinvointi(aan) aiheuttaen vain mielipahaa kaikille työyhteisössä.

Ei olla. Mutta ei myöskään olla lampaita, jotka suostuu mihin vaan, koska ei uskalleta sanoa, jos on ongelmia. Sinä ilmeisesti kuulut lampaisiin, kun menee noin isosti tunteisiin, että joku ei alistu laittomuuksiin kiltisti myötäillen. 

Et nyt vastannut samalle kuin tuossa aiemmin, siihen kommentoi joku väliin.

Mutta en ymmärrä tuota jankkaamista alistumisesta. Ettekö te mitään muuta keksi? Ei se ole alistumista, jos vastaa ja HALUAA vastata mielestään ihan asiallisesti esitettyyn kysymykseen, jota ei itse koe mitenkään vääränä tai alistavana.

P. S. Normaalit fiksut aikuiset ihmiset ei puhu lampaista, kun puhuvat ihmisistä. Tuolla tavalla kommentoivia ei voi ottaa mitenkään vakavissaan.

Miksi et käsitä, että nyt ei puhuta asiallisista kysymyksistä? Montako sataa kertaa pitää kertoa, mikä on ketjun aihe ennen kuin menee perille?

Siis kirjoitin asiallisesti ESITETTYYN kysymykseen. Siinä on mielestäni ero. Lapsista voi kysyä asiallisesti, siviilisäädystä voi kysyä asiallisesti. Sitä ajoin takaa, että ne kielletytkin kysymykset voi esittää myös asialliseen sävyyn. Ja sellaiset kysymykset ovat minulle ihan ok. Niin kuin olen jo sanottu, niitä on minulta kysyttykin. En pistä pahakseni sellaista eikä ne vaikuta haluuni työskennellä siellä.

Sen sijaan, jos ruvetaan kysymään kovin henkilökohtaisia asioita, kuten joku mainitsi puoluekannan, niin sellaiseen en vastaisi.