Reilu ylipaino liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista huolimatta
Yksi läheiseni on sairaalloisen lihava, vaikka hän urheilee paljon (kuntosali, vesijuoksu/uinti, jumppa, pyöräily, yleensä joka päivä jotain) ja syö terveellisesti. Alkoholia tosin menee suht paljon viikonloppuisin ja välillä viikollakin, mutta muuten mielestäni hän syö aikalailla samoin kuin minä. Usein salaattia, kasviskeittoa jne, ja kun ollaan käyty yhdessä syömässä, ei hän syö enempää kuin minä, santsaa tms. Silti nuo kilot. Surettaa niin hänen puolestaan, vaikken uskokaan, että hänellä on painosta kuitenkaan terveydellistä haittaa, koska liikkuu ja syö terveellisesti. Mutta itse kärsii kuitenkin tilanteesta, valittaa kun ei voi käyttää kivoja vaatteita eikä tehdä kaikkea mitä haluaisi. Mitä tuollaisessa tilanteessa voisi tehdä, että laihtuisi?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino johtuu aina väärän ravinnon ylensyönnistä.
Miksi sitten itse olen normaalipainoinen, vaikka syömme suunnilleen samoin? Voihan toki olla, että hän syö sitten "salaa" kaikkea epäterveellistä, mutta en ymmärrä, miksei voisi sitä rehellisesti kertoa. Itsekin kerron, jos olen vaikka leiponut mokkapaloja perheelle, ja on tullut herkuteltua.
Onhan teillä nyt ihan eri lähtökohdat jos itse olet normaalipainoinen ja hän sairaalloisen lihava. Sinun on helpompi pysyä samoilla ruuilla normaalipainossa kuin hänen laihduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on hänen ruokavalionsa koostumus?
Eihän vain ole kovin paljon sokeria tai tärkkelystä (pasta, riisi, peruna)?
No ei mielestäni. Sen mitä tiedän hänen syömisistään, on se ollut todella terveellistä. Salaatteja, linssikeittoa, pinaattimunakasta jne kuten itsellänikin. Joskus kokkaa esim. pastaa, jos vieraita, mutta tuskin vain itselleen. Asuu siis yksin.
Noinhan siinä käy kun ei syö kunnon aterioita vaan pupeltaa kevyttä ruokaa. Siihen vielä liikkumiset ja kahta kauheampi nälkä, jota yritetään paikata pupeltamalla kevytruokia... Itse paljon liikkuvana, normaalipainon alapäässä BMI, nälkiintyisin lounassalaateista ja linssisopista! Enemmän hyviä hiilareita ja kunnon ateriat, jos liikkuu paljon.
Ystäväni laihdutti käyttämällä Fat Secretiä 30 kg. Suppeampi versio on ilmainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino johtuu aina väärän ravinnon ylensyönnistä.
Miksi sitten itse olen normaalipainoinen, vaikka syömme suunnilleen samoin? Voihan toki olla, että hän syö sitten "salaa" kaikkea epäterveellistä, mutta en ymmärrä, miksei voisi sitä rehellisesti kertoa. Itsekin kerron, jos olen vaikka leiponut mokkapaloja perheelle, ja on tullut herkuteltua.
Ethän voi varmasti tietää, mitä ystäväsi syö. Vai oletko hänen vierellään 24/7?
No en ole, ehkä hän sitten mässäilee "minulta salaa". Ja itse hän ei koskaan ihmettele miksi on ylipainoinen, vaikka valittaakin asiasta. Eli ilmeisesti tietää mistä johtuu?! Outoa silti, että salailisi asiaa. Ois helpompi tukea laihdutuksessa, kun tietäisi "koko totuuden".
Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta lihottaa. Myös ihmisten kalorienkulutus on erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino johtuu aina väärän ravinnon ylensyönnistä.
Miksi sitten itse olen normaalipainoinen, vaikka syömme suunnilleen samoin? Voihan toki olla, että hän syö sitten "salaa" kaikkea epäterveellistä, mutta en ymmärrä, miksei voisi sitä rehellisesti kertoa. Itsekin kerron, jos olen vaikka leiponut mokkapaloja perheelle, ja on tullut herkuteltua.
Onhan teillä nyt ihan eri lähtökohdat jos itse olet normaalipainoinen ja hän sairaalloisen lihava. Sinun on helpompi pysyä samoilla ruuilla normaalipainossa kuin hänen laihduttaa.
Eihän se näin ole, vaan minun pitäisi loogisesti ajatellen pienempikokoisena kuluttaakin vähemmän, ja hänen samoilla syömisillä laihtua, koska kulutus on isompaa. Alan kallistua sille kannalle, että hän syö salaa, jolloin en tietenkään voi auttaa, kun hän ei kerro totuutta syömisistään. Jos hän oikeasti söisi vain sen, minkä kertoo, varmaan itsekin ihmettelisi, miten voi olla ylipainoinen (mitä hän ei tee). Puhelee vain, että pitäisi laihduttaa, kun on kertynyt ylipainoa, ja valittaa ettei voi tehdä sitä tai tätä "näiden läskien kanssa".
Vierailija kirjoitti:
Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta lihottaa. Myös ihmisten kalorienkulutus on erilainen.
Voiko vaikuttaa kymmeniä kiloja?
Höpö, höpö taas, kukaan ei pelkkää porkkanaa syömällä liho ja liikunnan vaikutus painoon on paljon vähäisempi, kuin ruokavalion.
Kun olin kolmen ystäväni kanssa viikon lomareissulla, niin kyllä tuli selväksi, että meistä hoikin söi myös vähiten. Nämä asiat huomaa vasta, kun on oikeasti 24/7 sen ihmisen kanssa.
Voihan ylipainoinen olla urheilullinen ja terve - hetken. Jossain vaiheessa kuitenkin tulevat ne ylipainon haitat. Keho ei kestä jatkuvaa tulehdustilaa.
Kaveripiirissämme monet säälittelivät,kun erään yhteisen ystävämme paino alkoi nopeasti nousta hänen normaaliista 85kg:stä sataan kiloon, hänen lopetettuaan kaiken aktiivisen kuntoilunsa, alkaessaan seurustelemaan. No hänen tyttöystävänsäkkin järkyttyi hänen nopeasta lihomisestaan, ja vaati että jatkaisi entisiä liikuntaharrastuksiaan, mutta turhaan, koska kaverini halusi viettää kaiken aikansa tyttöystävänsä kanssa eikä halunnut harrastuksia häiritsemään. No erohan siinä lopulta tuli. ja kaverin paino nousi 125kg:n!
Kaveripiiri säälitteli sen kuin lisää, todeten että sääli kun noin mukavalla kaverilla oli "aineenvaihdunta hidastunut", jostain niin mysteerisestä syystä, että edes lääkäriltä ei kuulemma ssanut sellaisia pillereitä jotka olisivat auttaneet! Sillähän ei tietenkään ollut mitään tekemistä "aineenvaihdunnan hidastumisen" kanssa, että ennen treenasi pari tuntia kuusi kertaa viikossa, ja nyt ei lainkaan.
Toinen oli ruokailu ja etenkin "välipalat". Olimme Uimastadikalla, kun kaverini lähti hakemaan vähän "pientä välipalaa", mikä suomeksi sanottuna tarkoitti hänen tapauksessaan isoa pussia juustonaksuja ja toista isoa pussia perunlastuja. Hän ehti imuroida koko juustonaksupussin jo kävelessään kioskilta takaisin, ja hotkaisi perunalastupussin heti perään.
Ainakin itselleni alkoi muodostua kuva mistä tuo hänen "aineenvaihdunnan äkillinen hidastuminen" johtui, mutta kaveripiiri ei nähnyt mitään siinä että lopettaa kaiken liikunnan, ja alkaa puputtamaan urakalla hiilareita.
Ylipainoiset tutkimusten mukaan arvioivat syömisensä rankasti alakantiin, ja kulutuksensa yläkanttiin. Mitä enemmän ylipainoa, niin sitä enemmän harhaan menevät arviot!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta lihottaa. Myös ihmisten kalorienkulutus on erilainen.
Voiko vaikuttaa kymmeniä kiloja?
On ollut joskus iltalehtien juttuja joissa ihmiset ovat kertoneet, että paino on noussut kymmeniä kiloja vajaatoiminnassa, mutta tietysti on muitakin oireita.
Kun puhutaan keskimääräisestä kalorinkulutuksesta niin alleviivaisin keskimääräinen. Kuka on juuri se keskimääräinen? Voi olla joko ala- tai ylälaidalla. Itse kulutan keskivertoa vähemmän. Syön terveellisesti, monipuolisesti, vähemmän hiilihydraatteja, kaura sopii viljatuotteena. Liikun paljon. Pidän itseni normaalipainoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuo on mahdollista kun ikää on yli 40. Mä urheilen joka päivä ja syön terveellisesti ja silti olen ylipainoinen bmi29.
Juoksen 4 päivänä 8 km lenkin
Käyn kerran salilla
Kerran joogassa
Kehonpainojumppaa pari kertaaEli joka päivä 1-2h urheilua.
Silti ylipaino on ja pysyy eikä katoa, näin on ollut vuosia. Nuorena olin täsmälleen samoilla elintavoilla laiha. Jotain siis tapahtuu hormoneille/aineenvaihdunnalle kun alkaa 50v lähestyä.
Ei tää nyt valtavasti haittaa mutta silloin ärsyttää aina kun joku työterveyshoitaja ehdottaa että mitä jos vähän liikkuisit, vaikka muutaman kerran viikossa puolen tunnin kävely? Menee sit aina vaikeaksi kun kerron miten jo liikun.
Ruokavalion korjaus voisi auttaa.
Syön terveellisesti jo.
Uskon hänen pupeltavan salaa, kenties jopa ahmimishäiriötä. Runsas alkoholinkäyttökin viittaa siihen, että hän kärsii ainakin jossain määrin ahdistuneisuudesta. Voi toki olla muutakin sairautta painonnousun taustalla, mutta tämä minulle ensimmäisenä tulee mieleen. Onko liikunta hänelle nautinto ja
Olen havahtunut vasta äskettäin omassa elämässäni syömishäiriöoireilun kaavaan, vaikka kyllä siitä on paljon kirjoiteltu. Itseinhoissani ja ahdistuksen ohjaamana olen kokeillut nutrausta, fitfarm dieettejä, cla-kapseleita, glukomannaania, veren maku suussa liikkumista yms. kestämätöntä ratkaisua tavoitteena ainoastaan nopea painonpudotus eli saada hallintaan asia, jonka koen olevan syypää ahdistukseen ja esteenä onnellisuudelle. Noh, paino hetken putoaa ja hyvä fiilis, mutta ensimmäinen vastoinkäyminen saa palaamaan vanhoihin tapoihin ja makkaraa kertyy, kun kitukuureilla on sekoittanut aineenvaihduntaansa. Myös itsensä rankaisu mässäilystä on tyypillistä, eli mässäilymorkkiksissa paastotaan ja urheillaan itsensä kipeäksi, mikä johtaa nälän kurniessa taas mässäilyyn. Tätä häpeää, syömisiä salaillaan eikä puolisokaan välttämättä käsitä, mikä on homman nimi.
Ihmiset on typeriä kun luulevat että laihdutus on matematiikkaa ja miinuskalorin laskentaa. Ei ole. Moni asia vaikuttaa yhtälöön.
Eniten hormonit
Toisekseen stressi
Kolmanneksi unettomuus
Taannoin oli pippa laukan ohjelmassa ylipainoinen Sanna kiiski joka oli vuosia jo syönyt 1000kcal päivässä pussikeitoin. Aineenvaihdunta aivan sekaisin ja säästöliekki.
MIINUSKALOREILLAKIN VOI LIHOA jos yhtälössä hormonit ja stressi on mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuo on mahdollista kun ikää on yli 40. Mä urheilen joka päivä ja syön terveellisesti ja silti olen ylipainoinen bmi29.
Mitä tarkoittaa terveellisesti syöminen? Oletko pitänyt viikon tai kuukauden ruokapäiväkirjaa, mihin merkinnyt joka suupalan?
Vierailija kirjoitti:
No tuo on mahdollista kun ikää on yli 40. Mä urheilen joka päivä ja syön terveellisesti ja silti olen ylipainoinen bmi29.
Juoksen 4 päivänä 8 km lenkin
Käyn kerran salilla
Kerran joogassa
Kehonpainojumppaa pari kertaaEli joka päivä 1-2h urheilua.
Silti ylipaino on ja pysyy eikä katoa, näin on ollut vuosia. Nuorena olin täsmälleen samoilla elintavoilla laiha. Jotain siis tapahtuu hormoneille/aineenvaihdunnalle kun alkaa 50v lähestyä.
Ei tää nyt valtavasti haittaa mutta silloin ärsyttää aina kun joku työterveyshoitaja ehdottaa että mitä jos vähän liikkuisit, vaikka muutaman kerran viikossa puolen tunnin kävely? Menee sit aina vaikeaksi kun kerron miten jo liikun.
Bmi 29 on ylipainoa eli lievä lihavuus. Aloituksessa puhutaan sairaalloisen lihavasta henkilöstä, joten BMI on teoriassa yli 40. Toki aloittaja ei varmaankaan ystävänsä tarkkaa painoa tiedä, joten BMI voi olla hieman alle sen tai sitten reilusti yli. Sinulla on siis vähän pituudesta riippuen ehkä alle 10 kiloa ylipainoa, kun ystävällä taas ylipainoa on likimain 40 kg tai enemmän. Niin reilu ylipaino ei ole pelkästään seurausta ikääntymisestä ja muuttuneesta elimistön toiminnasta, eikä myöskään selitettävissä lihaksikkaalla ruumiinrakenteella.
Niin ja sinuna viittaisin kintaalla työterveyshoitajan puheille.
Vierailija kirjoitti:
No tuo on mahdollista kun ikää on yli 40. Mä urheilen joka päivä ja syön terveellisesti ja silti olen ylipainoinen bmi29.
Juoksen 4 päivänä 8 km lenkin
Käyn kerran salilla
Kerran joogassa
Kehonpainojumppaa pari kertaaEli joka päivä 1-2h urheilua.
Silti ylipaino on ja pysyy eikä katoa, näin on ollut vuosia. Nuorena olin täsmälleen samoilla elintavoilla laiha. Jotain siis tapahtuu hormoneille/aineenvaihdunnalle kun alkaa 50v lähestyä.
Ei tää nyt valtavasti haittaa mutta silloin ärsyttää aina kun joku työterveyshoitaja ehdottaa että mitä jos vähän liikkuisit, vaikka muutaman kerran viikossa puolen tunnin kävely? Menee sit aina vaikeaksi kun kerron miten jo liikun.
Liikut liikaa ja elimistösi on ylirasittunut. Terveellistäkin ruokaa voi syödä liikaa. Olen kokenut tuon.
Minä lihoin ihan rehellisesti syömällä valtavat määrät herkkuja joka ikinen päivä. En koskaan valitellut ylipainoani, tai sitä etten saa laihdutettua. En myöskään syyttänyt hidasta aineenvaihduntaa, geenejäni tms. Tiesin mistä painoni muodostui. Kun päätin, että nyt saa riittää, en tehnyt siitäkään numeroa. Ulkonäköseikat eivät olleet lähtökohtana, vaan oman terveyden ja liikkuvuuden parantaminen. Töissä kiinnittivät huomiota, etten enää syökään pullaa ym. samaan tahtiin kuin aiemmin ja toki painon pudotessa ovat sen huomioineet. Olen vain tokaissut, että haluan parantaa sokeriarvoni ja kolesteroliarvoni hyvälle tolalle. Nämä olivat yksi suurimmista tavoitteista ja motivaation lähde. Toinen oli tuo liikkumisen vaikeutuminen ja hengästyminen. Olin sairaalloisen lihava, nyt 22 kg kevyempi ja edelleen on matkaa tavoitteeseen. Omilla elintavoillani olen aiheuttanut näin valtavan ylipainon ja nyt vasta tuli järki mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaankaan kerro totuutta sulle, koska muuten ei ole mahdollista. Ei siis tietysti mässäilee kotonaan.
Kyllä se on mahdollista. Kannattaisi hänen käydä tutkimuksissa, mutta tietysti vähän hankala ehdottas tuollaista toiselle...
Vierailija kirjoitti:
Kaveripiirissämme monet säälittelivät,kun erään yhteisen ystävämme paino alkoi nopeasti nousta hänen normaaliista 85kg:stä sataan kiloon, hänen lopetettuaan kaiken aktiivisen kuntoilunsa, alkaessaan seurustelemaan. No hänen tyttöystävänsäkkin järkyttyi hänen nopeasta lihomisestaan, ja vaati että jatkaisi entisiä liikuntaharrastuksiaan, mutta turhaan, koska kaverini halusi viettää kaiken aikansa tyttöystävänsä kanssa eikä halunnut harrastuksia häiritsemään. No erohan siinä lopulta tuli. ja kaverin paino nousi 125kg:n!
Kaveripiiri säälitteli sen kuin lisää, todeten että sääli kun noin mukavalla kaverilla oli "aineenvaihdunta hidastunut", jostain niin mysteerisestä syystä, että edes lääkäriltä ei kuulemma ssanut sellaisia pillereitä jotka olisivat auttaneet! Sillähän ei tietenkään ollut mitään tekemistä "aineenvaihdunnan hidastumisen" kanssa, että ennen treenasi pari tuntia kuusi kertaa viikossa, ja nyt ei lainkaan.
Toinen oli ruokailu ja etenkin "välipalat". Olimme Uimastadikalla, kun kaverini lähti hakemaan vähän "pientä välipalaa", mikä suomeksi sanottuna tarkoitti hänen tapauksessaan isoa pussia juustonaksuja ja toista isoa pussia perunlastuja. Hän ehti imuroida koko juustonaksupussin jo kävelessään kioskilta takaisin, ja hotkaisi perunalastupussin heti perään.
Ainakin itselleni alkoi muodostua kuva mistä tuo hänen "aineenvaihdunnan äkillinen hidastuminen" johtui, mutta kaveripiiri ei nähnyt mitään siinä että lopettaa kaiken liikunnan, ja alkaa puputtamaan urakalla hiilareita.
Ylipainoiset tutkimusten mukaan arvioivat syömisensä rankasti alakantiin, ja kulutuksensa yläkanttiin. Mitä enemmän ylipainoa, niin sitä enemmän harhaan menevät arviot!
Ok, kiva tarina, mutta ei tämä ole tilanne kaikkien kohdalla
Joillakin lihominen on geeneissä. Ja jotkut on piilosyöppöjä niin etteivät itsekään huomaa.