Luotto mennyt ihan kaikkeen. Tekisi mieli vain aloittaa ryyppäminen ja suunnata multaa kohti.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäiseksi lopeta avun hakeminen taruolennolta. On ihan varma vaikka mitä rukoilet niin ei asiat sen vuoksi tapahdu.

Älä kkatso taakse. Mennyttä et voi muuttaa. Tee elämällesi remontti ja keskity vain itseesi. Pohdi voisitko muuttaa jonnekki toiseen paikkaan ja aloittaa siellä kaiken alusta

Moni on päässyt pohjalta juuri uskon avulla. Kuka sinä olet päättämään että se on väärin koska et itse usko? Olet häpeämätön.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että kuulostaa typerältä ja ehkä hullun puheelta mutta minusta tuntuu, että olen jotenkin pahojen henkien ympäröimänä. Yksinkertaisesti aivan kaikki on mennyt parissa vuodessa todellista alamäkeä kohti ja kovaa. Ennen sitä tunsin suurta tyydytystä ja elätin aivan itse itseni, tein töitä ja pidin hyvää huolta elämästäni. Olin mielestäni sellaisessa kasvuprosessissa, jossa ihmisen pitääkin olla, että tuntee elämänsä hyväksi, turvalliseksi ja omakseen. Olin myös silloin fiksumpi, analyyttisempi, "selkeämpi" tai sanotaanko, että ajatukseni olivat valoisempia ja tunsin onnea ikävistä asioista huolimatta. Tunsin yhteyttä myös jonkinlaiseen korkeampaan voimaan. Rakastin elämääni ja olin utelias mihin se minua vie. Olin tietenkin kesken ja oli paljon "korjattavia" asioita mutta luotin, että minä kyllä pystyn siihen mitä pitää tehdä ja kasvamaan ihmisenä niin, että voin luoda elämän, jonka haluan. Tunsin rakkautta sisälläni. 

Taas sitten menin seiniä päin eikä ollut ensimmäinen kerta. Tapasin ihmisiä, jotka veivät minut hiljalleen pois kaikesta normaalista ja hyvästä. Enää en edes tunnista hyvää elämää, ihmisiä ja vilpittömyyttä. Olen kadottanut suuren osan itsestäni enkä enää pääse ylös. En vaikka kuinka rukoilisin enkä enää usko oikein mihinkään. Voimat on imetty pois ja mielessä pyörii se viimeisin vaihtoehto, kaiken loppuminen. 

En vain jaksa enää nousta. Kun sen joskus tein tätä kaikkea ennen niin lupasin itselleni, etten enää anna toisten vaikuttaa omiin päätöksiini ja onnellisuuteni. Elän itseni takana ja aion rakentaa hyvän elämän.

Sen tein ja lopulta kaikki rakennettu murskautui. Petin itseni ja lopputulos on tässä. 

AP

Ei kannata hengailla narkki ja/tai juoppo porukoissa.

Nyt lopetat sen ryypiskelyn ja narkkaamisen siihe paikkaan! Oot 21 pv ilman mitään sekoilua nii voit palata sun vanhoihi hyviin elämäntapoihin. Ja meet johki uusiin harrastuksiin missä voit tavata ihmisiä ja luoda uusia, terveellisiä ihmihskontakteja. Oletan että et nyt ihan vielä ole sillan alla herskaa suoneen tasolla, joten voit aivan hyvin kääntää vielä elämäsi suunnan. Mutta ku se ois niiku ihan itse tehtävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suoraan rukoile Jeesusta. Etsivä löytää hengellisen yhteydenkin.

Kerrohan mulle, miksi rukoilla jumalaa joka joko 1) itse suunnittelee ja päättää kaikista maailman kauheuksista tai 2) ei kykene/ole kiinnostunut estämään näitä kauheuksia. Mitä ihmettä sellainen jumala muka tekisi minun tai muiden hyväksi? Paha olento se on, joka tätä maailmaa pyörittää ja on tämän todellisuuden luonut.

Jos kaikki ihmiset tekisivät Jumalan tahdon mukaan , maailma olisi täysin erilainen.

Ainoastaan Raamattua lukevat kristityt pyrkii noudattamaan.

Hei Ap, olen ollut samassa tilanteessa. Nyt tiedän, että niin pitikin käydä. Kun ei ole mitään menetettävää, on itse asiassa erittäin vapaa. Ei kukaan terve voi hyvin nyt, kun maailma on tässä pisteessä.

Tulet vielä näkemään valon. Maailma muuttuu paremmaksi, vaikka nyt tuntuukin aivan päinvastaiselta <3

Oletko ap sattumoisin noin 26-30-vuotias? Monelle tulee samoja kokemuksia tai samantyylinen ajanjakso noin 27-vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Voisko se vaan olla tää tylsä marraskuu, joka saa ihan normaalitkin ihmiset alakuloisiksi? Ja rakkauden puute? Ryyppääminen mullakin ohjelmistossa, se tuo lohtua edes vähän.

Huoh kun olisikin vain marraskuun masennusta. Kolmisen vuotta ahdistanut ja juomalla se lakkaa niin pitkäksi aikaa kun saattaa juoda. Siis harmillisen lyhyeksi aikaa. Pitäs alkaa taas pajautteleen mutta en jaksa sitä varovaisuutta sen kanssa. Jännätä piip jos joku haistaa. Vttu huomenna alkoon.

Täysin samanlaisia ajatuksia täälläkin, AP.

Itsesääli, siihen jokainen joskus sortuu, toiset jää vielä siihen piehtaroimaan.

pitää olla hyvä itseään kohtaan. jos tulee ikäviä asioita, vastoinkäymisiä,ilkeitä ihmisiä tai mokia eteen. ajatella että nyt on vaikea pätkä kulkea, silti eteenpäin ja yrittää taistella koulutusta loppuun ,arkea hoitaa kuten tiskit tms. asioita, eteenpäin mennen.

varsinkin jos joku ikävä ihminen kiusaa tai vainoo. syö hyvin. yritä nukkua ja käy vaikka hieronnassa tai liikkumassa. älä kiusallakaan anna periksi.

alkoholiongelma ja lisävaikeudet ei auta eteenpäin. itsestään huolehtiminen parempi vaihtoehto.jos tulee itsetuho ajatuksia-ajattele et nää on niitä sairaita tyhmiä ajatuksia vaan ,menee ohi ja yritä keskeyttää ne vaikka laittamal radion päälle ja kuuntelemalla hyvää musiikkia jostain. tsemppia ap

Vierailija kirjoitti:

pitää olla hyvä itseään kohtaan. jos tulee ikäviä asioita, vastoinkäymisiä,ilkeitä ihmisiä tai mokia eteen. ajatella että nyt on vaikea pätkä kulkea, silti eteenpäin ja yrittää taistella koulutusta loppuun ,arkea hoitaa kuten tiskit tms. asioita, eteenpäin mennen.

varsinkin jos joku ikävä ihminen kiusaa tai vainoo. syö hyvin. yritä nukkua ja käy vaikka hieronnassa tai liikkumassa. älä kiusallakaan anna periksi.

alkoholiongelma ja lisävaikeudet ei auta eteenpäin. itsestään huolehtiminen parempi vaihtoehto.jos tulee itsetuho ajatuksia-ajattele et nää on niitä sairaita tyhmiä ajatuksia vaan ,menee ohi ja yritä keskeyttää ne vaikka laittamal radion päälle ja kuuntelemalla hyvää musiikkia jostain. tsemppia ap

Sama ryypätä kun ei uskalla itsaria.

Harmi. Pärjäile.

Alkoholistilla on aina hyvä syy juoda:

voitimme ottelun, hävisimme ottelun,

elämä on ihanaa, elämä on kurjaa,

menin naimisiin, erosin k*päästä.

Aina on aihetta ryypätä.

Kippis sille!

Kylläpä moni ymmärtää. Taitaa olla laaja ongelma mutta miksi?

Vierailija kirjoitti:

Muusikki oli ennen myös tärkeä osa elämääni. Siis heräsin eloon, pystyin eläytymään ja olemaan tunteessa mukana. Oli kaunista herkkyyttä. 

Enää vain tuhisen ja olen maassa. Kuuntelen ehkä musiikkia mutta en saa siitä samanlaisia tunteita enkä varsinkaan juuri kovin herkkiä tai sanoittavia kappaleita pysty kuuntelemaan. Hymähdän vain kriittisesti ja kyynisesti ja vaihdan johonkin menevämpään diskomusiikkiin, joka ei tuo mitään mutta pitää edes jonkinlaisen virran päällä ja defenssit pysymään päällä. 

Kai olen vihainen ja katkeroitunut. Nuori olen ja muuttunut pessimistiseksi. 

AP

Tämä, ettet saa enää nautintoa asiasta, josta ennen sait, kuulostaa masennukselta. Samoin kuin myös itseesi kohdistuvat toivottomat ajatukset. Koeta hankkia apua, alkoholi vain pahentaa asiaa. Kyllähän tässä maailmassa on monia syitä kyynistyä, mutta jos aivokemiasi saadaan taas kuntoon, niin huomaat että on muutakin.