Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto on kuin yläaste!
05.02.2015 |
Omalla alallani ainakin ihan hirveästi läsnäolopakkoa ja lisäksi vielä harjoitukset. Vaikka kokeesta saisi vitosen niin ei auta, kun arvosanaan vaikuttaa myös, kuinka montaa kertaa on ollut läsnä ja kuinka monta harjoitusta tehty. Olen opiskellut myös AMK:ssa ja siellä oli todella vähän pakollista läsnäoloa vaativia kursseja, lähinnä kielikurssit. Luulin, että yliopistossa saisi opiskella omassa rauhassa ilman koulumaisuutta. Olen todella pettynyt, tuntuu kuin kohdeltaisiin kuin yläasteikäistä, kun läsnäoloa seurataan. Miksei riitä, että opiskelijat lukevat kirjasta asian ja osaavat sen kokeessa? Miksi luennoilla käyminen on tehty pakolliseksi? Onko tämä muuttunut lähiaikoina, kun mitä olen itseäni 10+ vuotta vanhempien kanssa jutellut, niin ei heidän aikoinaan ollut luennoilla käyminen pakollista ja moni jäikin kotiin varsinkin bileiden jälkeisenä päivänä. Myös esimerkiksi pienten lasten ja raskauden takia oli mahdollista opiskella etänä, mutta ei enää.
Kommentit (82)
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:20"]
"Amerikassa on yli 300 miljoonaa asukasta, joten tuskin siellä ihan jokainen sentään on opiskeluaikana hankkimiensa kavereiden kanssa aikanaan samoissa työpaikkoissakin. Kyllä mä vähän luulen, että tuon kokoisessa yhteiskunnassa on vähän enemmänkin työpaikkoja, kuin yksi ja sama työpaikka kaikille."
En viitsi nyt rautalangasta vaantamaan kun verkostumisen kasite nayttaa olevan sinulle vieras.
[/quote]
Kyllä, mutta eivät ne verkostot joka paikkaa kata, eivätkä omat verkostot joka paikkaan yllä.
Maailmassa on miljardeja ihmisiä. Amerikassakin satoja miljoonia. Tavallista ihmistä ei kukaan voi kaikkien ihmisten joukosta joka paikassa tuntea, vaikka olisi kuinka verkostoitunut, se on varma ja yksinkertainen mahdottomuus.
Jos vaikutusta haluaa kokeilla, niin siitä vain Kiinaan ja Intiaan miljardien ihmisten joukkoon testaamaan, kuinka moni siellä tuntee työnhaussa tavallisen suomalaisen verkostojen ansiosta. Veikkaan, ettei suurin osa työnantajista siellä ole koskaan kuullutkaan.
[/quote] DUH!
[/quote]
Ei ne pelkät verkostot riitä, kun mennään miljoonien tai miljardien ihmisten joukkoon. Siellä on paljon, paljon muitakin ihmisiä, joilla on verkostoja. Tuossa tapauksessa pitäisi olla jollain positiivisella tavalla koko muusta massasta erottuva, että jää ihmisten, esimerkiksi työnantajien mieleen. Tavallinen ihminen hukkuu siihen valtavaan massaan kuin pisara valtamereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin ollaan sitä mieltä, että työyhteisöt yhteistoiminnallisesti luovat ja kehittävät uutta tietoa, joten vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot ovat tärkeitä. Kukaan ei enää pärjää töissä yksin, eikä mikään työyhteisö, joten jo yliopistossa ihmisiä totutellaan ammatillisissa asiantuntijayhteisöissä toimimista. Siinä keskeistä on kyky kommunikoida.
Ei se verkostojen syntyminen vaadi päivittäisiä lähiopintoja. Opiskelijoiden välinen bondaaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi vapaa-ajan riennoissa ja aika vähän niillä lähikursseilla, joita on. Sen lisäksi jatko-opiskeluiden ja työelämän kautta syntyy ne uudet ja vielä paremmat verkostot ja näihin ihan oikeasti panostetaan paljonkin. t: Se kulttuurihistorioitsija
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:00"]
Nykyisin ollaan sitä mieltä, että työyhteisöt yhteistoiminnallisesti luovat ja kehittävät uutta tietoa, joten vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot ovat tärkeitä. Kukaan ei enää pärjää töissä yksin, eikä mikään työyhteisö, joten jo yliopistossa ihmisiä totutellaan ammatillisissa asiantuntijayhteisöissä toimimista. Siinä keskeistä on kyky kommunikoida.
[/quote]
Niin ärsyttävää. Olisi mukava edes se rento opiskeluaika viettää nautiskellen eikä tehden ärsyttäviä ryhmätöitä sun muuta. Sitä ehtii tarpeeksi työelämässäkin, jossa siitä aktiivisuudesta ja sosiaalisuudesta saa sentään kunnon palkan. Yliopistossa ei oikein mikään motivoi viittaamaan.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:09"]
Opiskeletko maalla?
[/quote]
Pösilö, eihän maalla ole yliopistoja. Kaikki Suomen yliopistot sijaitsevat kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:09"]
Älkää yleistäkö AMK-opintoja! Hoitsujen tms. läsnäolopakko ei kerro mitään insinöörien läsnäolopakoista (joita on hyvin vähän).
[/quote]
Olen opiskellut terveydenhoitajaksi (sisältää sairaanhoitajan tutkinnon) nyt kaksi vuotta ja meillä ei ole ollut ainakaan toistaiseksi yhdelläkään kurssilla läsnäolopakkoa. Vain seminaarit, harjoitustunnit ja simulaatiot ovat pakollisia. Ja niitä on VÄHÄN.
Meillä amkissa kielet oli pakollisia ja kaikki maailman harjoittelutunnit.. Luennot yleensä vapaaehtoisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:13"]
No jos ei opiskelu kiinnosta joka kantilta, pitikö hakea juuri yliopistoon? Otitko asioista selvää ennen kuin hait?
[/quote]
Opiskelu kiinnostaa kyllä, mutta olen aina muiden puheista ymmärtänyt, että yliopistossa ei ole läsnäolopakkoa kuin korkeintaan kieliopinnoissa. Siksi oli siis täysi yllätys, että oman alani opetus on hyvin koulumaista ja pakollisten luentojen (tai luennot ei ole pakollisia, mutta läsnäolo vaikuttaa numeroon, joten kurssin numero on huono jollei siellä istu joka kerta) lisäksi vielä kotiläksyjä (eli näitä harjoituksia). En ole mikään bilettäjä sielu ollut edes nuoremmassa iässä ja olen kyllä aina myös AMK:ssa käynyt jokaisella luennolla vaikka mitään läsnäolopakkoa ei ole ollut. Mutta näin aikuisena minua vaan yksinkertaisesti ärsyttää tuo pakollisuus ja läksyt. Osaan itsekin suunnitella opiskeluni eli lukea kirjat ja opetella asiat ajoissa ennen tenttiä. En tarvitse siihen mitään pakollisia läksyjä. Oman elämäntilanteeni vuoksi ärsyttää, että on pakko olla miltei jokaisella luennolla ja harjoituksissa paikalla (osa sivuaineista toki sellaisia, joissa ei tuota läsnäolopakkoa onneksi ole). Kun itse oppisin ne asiat ihan hyvin lukemalla kirjastakin ja katsomalla ne luentojen kalvot, jotka ovat netissä jaossa. -ap
Läsnäolopakko on ihan ok, jos sille on joku järkevä perustelu. Mutta oman kokemuksen mukaan ei ole tota läsnäoloa juurikaan vaadittu, opiskelen yhteiskuntatieteellisessä. Tähän mennessä ainoastaan kieliopinnoissa ollut se 80% läsnäolopakko. Mutta tosiaan, kyllä se pakko muakin ärsyttäisi, vaikka käyn nytkin ilman pakkoa ihan aktiivisesti luennoilla. Helpompi vaan järjestää aikatauluja ja jättää tarvittaessa luento välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:47"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:20"]
"Amerikassa on yli 300 miljoonaa asukasta, joten tuskin siellä ihan jokainen sentään on opiskeluaikana hankkimiensa kavereiden kanssa aikanaan samoissa työpaikkoissakin. Kyllä mä vähän luulen, että tuon kokoisessa yhteiskunnassa on vähän enemmänkin työpaikkoja, kuin yksi ja sama työpaikka kaikille."
En viitsi nyt rautalangasta vaantamaan kun verkostumisen kasite nayttaa olevan sinulle vieras.
[/quote]
Kyllä, mutta eivät ne verkostot joka paikkaa kata, eivätkä omat verkostot joka paikkaan yllä.
Maailmassa on miljardeja ihmisiä. Amerikassakin satoja miljoonia. Tavallista ihmistä ei kukaan voi kaikkien ihmisten joukosta joka paikassa tuntea, vaikka olisi kuinka verkostoitunut, se on varma ja yksinkertainen mahdottomuus.
Jos vaikutusta haluaa kokeilla, niin siitä vain Kiinaan ja Intiaan miljardien ihmisten joukkoon testaamaan, kuinka moni siellä tuntee työnhaussa tavallisen suomalaisen verkostojen ansiosta. Veikkaan, ettei suurin osa työnantajista siellä ole koskaan kuullutkaan.
[/quote] DUH!
[/quote]
Ei ne pelkät verkostot riitä, kun mennään miljoonien tai miljardien ihmisten joukkoon. Siellä on paljon, paljon muitakin ihmisiä, joilla on verkostoja. Tuossa tapauksessa pitäisi olla jollain positiivisella tavalla koko muusta massasta erottuva, että jää ihmisten, esimerkiksi työnantajien mieleen. Tavallinen ihminen hukkuu siihen valtavaan massaan kuin pisara valtamereen.
[/quote]
Mitäköhän tämä tyyppi selittää? En pääse selville onko kyseessä tahallista väärin ymmärtämistä vai puhdasta typeryyttä. Miksi pitää kyseenalaistaa verkottumisen merkitys ja jauhaa kiinoista ja japaneista?
Etkö ymmärrä?: ihminen opiskelee opintojensa aluksi kaikkien alojen ihmisten kanssa, keskustelee, ystävystyy, käy juhlimassa. Sitten jatketaan oman pääaineen opintoihin. Valmistutaan, muutetaan toiselle paikkakunnalle/osavaltioon, mennään naimisiin, saadaan lapsia, mennään töihin, eletään elämää. Mutta koska olet aikoinaan tutustunut ihmisiin tiedät aina kenelle soittaa, kun törmäät a) terveysongelmiin b) lainopillisiin ongelmiin c) tarvitset talonrakennusapua d) haluat vaihtaa vakuutusyhtiötä e) haluat ostaa uuden auton. Tämän vuoksi ihmiset verkottuvat, verkostoista on hyötyä, ei tule kusetetuksi kun voi varmistaa asian "vanhalta opiskelukaverilta". Ja kyllä, joku vanha koulukaveri voi hyvinkin auttaa sinua työnsaannissa.
Ilman tuttuja sinulla ei ole mistään asiasta mitään sisäpiirin tietoa, ja saat yksin yrittää ja selvittää kaikki maailman asiat. Kun istut tuppisuuna suomalaisen yliopiston massaluennoilla tai pänttäät kirjoja yksin kotona, sinulle käy näin. Kun keskustelet koululla/luennoilla ja tutustut ihmisiin, vaihdat ajatuksia, teet arvokkaita kontakteja. Kaikista ihmisistä ei tarvitse edes hyötyä. Mutta esimerkiksi tinderiä ei tarvita, kun voi keskustella ihmisten kanssa naamatusten ja kuulla mielenkiinnon kohteista ihmiseltä itseltään, ei tarvitse pälyillä ja lurkata netissä. Läsnäolo on vaikea asia suomalaisille. Huippumenestyksemme salaisuus.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:20"]
Eniten yläastemeininkiä muistuttaa tuo oksettava kreisibailaus. "jäi kotiin varsinkin bileiden jälkeisenä päivänä", juu sehän on työelämään valmistavaa toimintaa, että saa jäädä kotiin, jos ei huvita ja on vähän krapula. Ei muuta kun saikkua. Läsnäolopakko kaikille kursseille. Oppii sosiaalisia taitoja, yhteistä ongelmanratkaisua, hedelmällisiä keskusteluja ryhmissä. Opiskelijan päätoimi on opiskelu, joten käyttäköön aikansa yliopistolla.
[/quote]
Vähän vaikee kun menee viisikin kurssia täysin päällekkäisillä ajoilla ja jos et osallistu niihin kaikkiin, et voi jatkaa oikeastaan mitään seuraavana vuonna. Useimilla aloilla yliopistossa ei ole valmista lukujärjestystä ja kursseja eri oppiaineiden välillä (joskus oppiaineen sisälläkään) ei synkronoida mitenkään. Minulle on mahdotonta leikata itseni viiteen palaan ja lähettää jokaiseen luentosaliin yhtä osaa. Käytännössä melkein sama meneekö sitten minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa todella olla amislaiset palstalla. Ihan oikeasti, luuletteko todellakin että yliopistot ovat vain sitä varten että nopeasti mahdollisimman vähällä vaivalla ja läsnäololla saadaan joku tyyppi pungerrettua valmiiksi ja työelämään?
Unohdatte kokonaan että yliopisto on myös tutkimuslaitos, siellä tehdään tiedettä. Ja tiede on luonteeltaan keskustelua ja vuoropuhelua, ja tieteen laadun tärkeä tae on vertaisarviointi. Kuinka moni on oikeasti tehnyt edes proseminaarityön tai gradun ettei muka tarvinnut istua seminaarissa? Eikö kukaan ole koskaan osallistnut seminaarityyliseen opetukseen? Workshopit, konferenssit? Tutkijaseminaarit ja tohtoriopiskelijoiden ohjaus?
Keskusteluun ja ajatustenvaihtoon nuo kaikki perustuu, eikä siihen että twiittaa pari sanaa, kun on shoppailemassa.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvassa työssä pärjää enää vain yksin puurtaen kammiossa, joten jo opiskeluaikana pitää tehdä ryhmätöitä ja osallistua keskusteluihin luennoilla, jotta saa harjoitusta kuinka asiantuntijatyötä tehdään yhdessä, ja kuinka tieto rakentuu sosiaalisesti.
Vanha lanka mutta pakko vastata. Tässä viestissä on kyllä aivan paska historiantuntemus. Tällä internetin aikakaudella on itseasiassa kyllä paljon helpompi vetäytyä kammioon tekemään yksin töitä. Ennen internettiä, puhelimia yms. oli tällainen hankalampaa.
T. Tekniikan alalla amk:ssa 6-7 kurssia meneillään, joista vain yhdellä 80% läsnäolopakko. Muutamana päivänä viikossa tulee käytyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kokemukseni mukaan oli nimenomaan toisin päin. Opiskelin ammattikorkeassa vuoden ja oli ryhmänohjaaja joka jakoi valmiit lukujärjestykset ja kaikilla kursseilla läsnäolopakko. Opiskeltiin koko ajan saman luokan kanssa. Vaihdoin yliopistoon ja opiskelu oli paljon vapaampaa ja oma aikataulu tehtiin itse kun valittiin mihin ryhmiin haluaa ilmoittautua. Yliopistolla jotkut harjoitusryhmät oli 80% läsnäolopakko mutta luennoilla ei ollut läsnäolopakkoa ollenkaan. Jotkut harkkaryhmätkin vapaaehtoisia.
Hlvetin hyvä juttu että nuo amk kokeet uudistettiin vastaamaan ihmisen perus luovaa ongelmanratkaisutaitoja. Elämässä ei pärjää ilman niitä vaikka kykenisi opiskelemaan kaiken ulkoa.
Olen käynyt sekä yliopiston että AMK:n. Yliopistossa omalla alallani oli alussa vähän luentokursseja, mutta sitten oli lähinnä kirjatenttejä. AMK:n suoritin niin, että kävin kerran koko laitoksella. Suoritin sen siis täysin etänä. Muuten hyvä tapa joillekin aloille, mutta pitäisi ehkä kehittää osaamisen mittaamista ja käyttää enemmän tenttejä esim. yliopistojen Exam-tyyppisessä järjestelmässä, jota voi nykyään käyttää eri puolilla Suomea. Tietenkään mihinkään verkostojen rakentamiseen ja sosialisoimiseen etäopiskelu ei ole välttämättä kaikkein paras ratkaisu. Tällä hetkellä suoritan toista yliopistotutkintoa ja siihen kuuluu jo länsäolopakkoa enemmän ehkä siksi, että on vähän käytännöllisempi ala. Kokemukseni mukaan riippuu paitsi alasta myös oppilaitoksesta, että miten paljon mihinkin opetukseen panostetaan.
En ole opiskellut yliopistossa, mutta kaksi eri AMK -tutkintoa on takana. Toisessa oli melko tiukka läsnäolopakko, toisessa vain harjoituksissa oli pakko olla. Ehkä yliopistollakin riippuu tiedekunnasta.
Minulla on nyt jäämässä alempi kk-tutkinto kesken, koska en koe saavani tarpeeksi tukea. Kuten monet vastaavat tutkinnot, kyse on sekatutkinnosta, josta ei saa kunnon pätevyyttä mihinkään, mutta paperi olisi hyvä.
Olenkin vuosien aikana järjestelmällisesti kehittänyt omaa osaamista täsmäkursseilla avoimissa oppilaitoksissa, mutta sitä ei hirveästi arvosteta.
En ole koko syksyn aikana saanut harjoittelupaikkaa enkä saa tähän koululta mitään muuta tukea kuin ne sanat, että korkeakoulussa kuuluukin olla näin hankalaa ja minua kohdellaan jo ulkopuolisena muidenkin kurssien osalta.
Opiskelussa vaikeaa eivät välttämättä olisi itse tehtävät, vaan kaikki oppimisen kannalta tarpeeton metatyö ja tämän takia aion pitää hermolomaa myös avoimista etäopinnoista, koska en halua seurata ja paimentaa toisia ryhmätöissä enkä arvailla mitä opettaja ohjeillaan tarkoittaa tai saada hylättyjä huolella tehdyistä tehtävistä.
Paras opisto on mielestäni kansalaisopisto, koska siellä riittää, että pystyy maksamaan kurssin ja että tulee paikalle suurimman osan ajasta. Ihastuttavan selkeää ja toimivaa ja voi itse keskittyä oppimaan sen verran kuin jaksaa. Todistus tulee 100% varmuudella, kunhan käy tunneilla eikä opettajan ailahtelut vaikuta asiaan. Kansalaisopisto myöskin kehittää erittäin monipuolisesti, koska siellä on niin monenlaista tarjontaa. Konsensus-ajattelun mukaan olen kuitenkin hullu, kun kehtaan edes ajatella jotain muuta kuin tutkintopaperia. Vähän ironista tässä on se, että aktiivisesti nuorisotyötä tekevänä minun pitäisi kuitenkin kannustaa nuoria mukautumaan ns.pellemaailman mukaisiin vaatimuksiin, vaikka en itsekään ole siinä täysin onnistunut.
Tunnen syyllisyyttä ja uupumusta tilanteestani, vaikka ei pitäisi enkä oikein tiedä mitä tarkkaan tekisin; en koe saavani mistään kannustusta tai vertaistukea. Voisin vaihtaa myös ammattiopistoon, koska siellä saisi kuulemma kunnon ohjausta ja asiakokonaisuudet olisivat yhtenäisempiä liittyen enemmän relevantteihin työympäristöihin, mutta kokemukseni valintakokeista ovat toisaalta hyvin negatiivisia ja nöyryyttäviä.
Mitä ihmeen tukea niihin opintoihin niin hirveästi pitäisi saada? Itse opiskelen kauppakorkeakoulussa ja läsnäoloa vaativia kursseja on mielestäni aivan liikaa, etenkin kun niiden anti on aika olematon. Itse pidän eniten verkkoluennoista, joiden seuraamiseksi voidaan tehdä vaikka täsmätenttejä eli varmistaa, että ne on katsottu, mutta ne saa katsoa silloin, kun itselle parhaiten sopii.
Meillä ainakin tuo on toiminut niin, että silloin kun on se varsinainen luento voi opettajille lähettää kysymyksiä luennon aikan, jos tuota mahdollisuutta haluaa käyttää voi mennä luennolle paikalle tai sitten olla verkossa, kun luento on ja muuten katsoo luennot oman aikataulun mukaan.
Kandi ja gradu on oikeastaan ainoita oppiaineita, joissa olen hyötynyt nimenomaan yksilöllisestä ohjauksesta. Graduseminaarit ja kandityöskentelyn yhteydessä olleet kokoontumiset olivat pelkkää hukkaanheitettyä aikaa ja tehtävät, joita niiden vuoksi piti tehdä oli kaikki pois siltä varsinaiselta tutkielman laatimiselta.
Mitä olen nyt tutustunut kavereiden kautta AMK opintoihin ja omaa gradua varten AMK:n oppareihin niin se se vasta vastaakin yläastetta. Ei ehkä läsnäolojen kautta, mutta opintojen vaatimustaso on sitä, mitä voi olettaa yläasteikäisiltä. Yliopistossa etenkin lopputöiden taso on järjestäen huomattavan paljon korkeampi kuin yhdenkään AMK:n opparin, mitä olen elämässäni nähnyt.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 20:20"]
"Amerikassa on yli 300 miljoonaa asukasta, joten tuskin siellä ihan jokainen sentään on opiskeluaikana hankkimiensa kavereiden kanssa aikanaan samoissa työpaikkoissakin. Kyllä mä vähän luulen, että tuon kokoisessa yhteiskunnassa on vähän enemmänkin työpaikkoja, kuin yksi ja sama työpaikka kaikille."
En viitsi nyt rautalangasta vaantamaan kun verkostumisen kasite nayttaa olevan sinulle vieras.
[/quote]
Kyllä, mutta eivät ne verkostot joka paikkaa kata, eivätkä omat verkostot joka paikkaan yllä.
Maailmassa on miljardeja ihmisiä. Amerikassakin satoja miljoonia. Tavallista ihmistä ei kukaan voi kaikkien ihmisten joukosta joka paikassa tuntea, vaikka olisi kuinka verkostoitunut, se on varma ja yksinkertainen mahdottomuus.
Jos vaikutusta haluaa kokeilla, niin siitä vain Kiinaan ja Intiaan miljardien ihmisten joukkoon testaamaan, kuinka moni siellä tuntee työnhaussa tavallisen suomalaisen verkostojen ansiosta. Veikkaan, ettei suurin osa työnantajista siellä ole koskaan kuullutkaan.
[/quote] DUH!