Yliopisto on kuin yläaste!

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:19"]

Mulla meni totaalisesti hermo, kun kuulin että yliopistokursseillakin vaikuttaa TUNTIAKTIIVISUUS numeroon (ei nyt millään massaluennoilla, mutta pienemmissä ryhmissä). Että suunnilleen jos reippaasti viittaa niin saa vitosen.

[/quote]

Lisäyksenä vielä että kyseessä on ollut ihan harjoituskurssit, jossa joka viikko tehdään harkka ja sitten on vielä loppukoekin, eli osaaminen pitäis mun mielestä näkyä ilman että pitäis olla suuna päänä...[/quote]

Joo esiintymiskammoisena on tosi kivaa, että vaikka tekee harjoitukset erittäin hyvin niin silti vaikuttaa se, kuinka paljon puhuu. Eikä ole mikään tiimityöpainotteinen ala kyseessä.

Minusta ainaki ois tosi kiva jos mua hoitais lääkäri joka ois tutkintonsa saanu kirjekurssilla - tai muuten etänä. Ois varmaan tosi pätevä.

esiintymiskammo on asia, josta voi siedättyä pois. Se on itsekasvatusta. Jos ei onnistu, voi hakea lääkitystä esiintymistilanteita varten, esim. ryhmätöiden esittelyä varten. Tavanomainen keskustelu pitää kyllä sujua ammatissa kuin ammatissa. 

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:41"]

. Rankimmiksi kursseiksi koen ainakin itse sellaiset, joissa tulee osallistua ryhmätyöskentelyyn. Tuolloin myös poissaolojen kanssa ollaan tarkkana. Toisaalta juuri nuo kurssit ovat usein kaikkein opettavaisimpia, kun pääsee todella tutustumaan muihin ihmisiin ja saa erilaia näkökulmia aiheeseen.

[/quote]

Onhan ryhmätöissä muutamia ihan hyviä puolia, mutta ryhmätyöt ovat työläitä ja rankkoja. Kun ryhmä on suuri, niin usein on ollut hemmetin vaikea löytää kaikille sopivaa yhteistä aikaa, milloin työtä olisi voinut tehdä porukalla. Käytännössä ainoat sopivat ajat ovat olleet joskus "koirankusetusaikaan" eli klo 8 aamulla tai joskus 17 jälkeen illalla. Joo, eipä ole ryhmän jäsenet oikein noista ajoista varsinkaan aamu-unisina nauttineet, mutta kun kaikilla on omat opiskelunsa päivän aikana, niin nuo ovat olleet ainoita kaikille sopivia aikoja. Usein on sitten pitänyt tehdä ryhmätyötä myös siten, että ryhmästä on ollut aina 1-2 henkilöä pois.

Toinen asia, mistä ryhmätyössä en erityisesti nauti, on opiskelijat, jotka eivät tee mitään työn eteen tai tekevät sen eteen hyvin vähän. Näitä opiskelijoita sattuu hyvin usein ainakin yksi, mutta joskus useampiakin ryhmään. Kyllä se vituttaa, kun itse joutuu tekemään ylimääräisenä työnä oman ennalta ryhmän kanssa sovitun osuuden lisäksi niiden lusmujen osuudenkin. Kaiken lisäksi kun on oman osuuden jäljiltä jo voimat vähissä, niin siitä ylimääräisestä osuudesta ei ole väsyneenä enää tullut niin hyvälaatuista, ettei se välttämättä vaikuttaisi alentavasti arvosanaan.

Kolmas asia, joka ärsyttää. Joskus on kesken ryhmätöiden ryhmästä kadonnut ykskaks yllättäen porukkaa. Yksi tai useampi ryhmän jäsen katoaa tuosta noin vain mitään ennalta ilmoittamatta. Eikä niitä ole jälkeenpäin saanut enää mitenkään kiinni. Ei sähköpostitse eikä mitenkään muutenkaan. Tuokin asia vituttaa, kun tulee lisää hommia muiden niskaan ja kerran yksi ryhmätyö oli vaarassa kaatua kokonaan, kun siitä ryhmästä katosi porukkaa yllättäen. Sain myöhemmin tietää, että olivat lähteneet omille lomille tuosta noin vain mitään ilmoittamatta. No, onneksi opettaja ei päästänyt heitä kurssista läpi, mutta meidät muut ryhmän jäsenet päästivät, ja arvosanakin oli ihan kohtalainen kaikesta huolimatta.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:41"]

. Rankimmiksi kursseiksi koen ainakin itse sellaiset, joissa tulee osallistua ryhmätyöskentelyyn. Tuolloin myös poissaolojen kanssa ollaan tarkkana. Toisaalta juuri nuo kurssit ovat usein kaikkein opettavaisimpia, kun pääsee todella tutustumaan muihin ihmisiin ja saa erilaia näkökulmia aiheeseen.

[/quote]

Onhan ryhmätöissä muutamia ihan hyviä puolia, mutta ryhmätyöt ovat työläitä ja rankkoja. Kun ryhmä on suuri, niin usein on ollut hemmetin vaikea löytää kaikille sopivaa yhteistä aikaa, milloin työtä olisi voinut tehdä porukalla. Käytännössä ainoat sopivat ajat ovat olleet joskus "koirankusetusaikaan" eli klo 8 aamulla tai joskus 17 jälkeen illalla. Joo, eipä ole ryhmän jäsenet oikein noista ajoista varsinkaan aamu-unisina nauttineet, mutta kun kaikilla on omat opiskelunsa päivän aikana, niin nuo ovat olleet ainoita kaikille sopivia aikoja. Usein on sitten pitänyt tehdä ryhmätyötä myös siten, että ryhmästä on ollut aina 1-2 henkilöä pois.

Toinen asia, mistä ryhmätyössä en erityisesti nauti, on opiskelijat, jotka eivät tee mitään työn eteen tai tekevät sen eteen hyvin vähän. Näitä opiskelijoita sattuu hyvin usein ainakin yksi, mutta joskus useampiakin ryhmään. Kyllä se vituttaa, kun itse joutuu tekemään ylimääräisenä työnä oman ennalta ryhmän kanssa sovitun osuuden lisäksi niiden lusmujen osuudenkin. Kaiken lisäksi kun on oman osuuden jäljiltä jo voimat vähissä, niin siitä ylimääräisestä osuudesta ei ole väsyneenä enää tullut niin hyvälaatuista, ettei se välttämättä vaikuttaisi alentavasti arvosanaan.

Kolmas asia, joka ärsyttää. Joskus on kesken ryhmätöiden ryhmästä kadonnut ykskaks yllättäen porukkaa. Yksi tai useampi ryhmän jäsen katoaa tuosta noin vain mitään ennalta ilmoittamatta. Eikä niitä ole jälkeenpäin saanut enää mitenkään kiinni. Ei sähköpostitse eikä mitenkään muutenkaan. Tuokin asia vituttaa, kun tulee lisää hommia muiden niskaan ja kerran yksi ryhmätyö oli vaarassa kaatua kokonaan, kun siitä ryhmästä katosi porukkaa yllättäen. Sain myöhemmin tietää, että olivat lähteneet omille lomille tuosta noin vain mitään ilmoittamatta. No, onneksi opettaja ei päästänyt heitä kurssista läpi, mutta meidät muut ryhmän jäsenet päästivät, ja arvosanakin oli ihan kohtalainen kaikesta huolimatta.
[/quote]

Mikähän tätä AV-palstaa vaivaa, kun ei tee kappalejakoja oikein? :(

Riippuu missä ja millaista alaa opiskelet. Jotkut jutut varmaan helpolla menee kirjoista.. Toisissa tarvii sen läsnäolon....ehkä siks, että se tärkeä asia menee jokaiselle sillä tavalla, minkä lehtori haluaa.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:20"]

Eniten yläastemeininkiä muistuttaa tuo oksettava kreisibailaus. "jäi kotiin varsinkin bileiden jälkeisenä päivänä", juu sehän on työelämään valmistavaa toimintaa, että saa jäädä kotiin, jos ei huvita ja on vähän krapula. Ei muuta kun saikkua. Läsnäolopakko kaikille kursseille. Oppii sosiaalisia taitoja, yhteistä ongelmanratkaisua, hedelmällisiä keskusteluja ryhmissä. Opiskelijan päätoimi on opiskelu, joten käyttäköön aikansa yliopistolla.

[/quote]

Yliopistohan valmistaakin hei työelämään! Ei, vaan sitä varten on ammattikorkeakoulu. Yliopisto-opiskelijoista on tarkoitus tulla oman alansa asiantuntijoita, ja monet asiantuntijat voivat hyvin tehdä töitä etänä tai silloin kun huvittaa. Palkka (tai apuraha tms. rahoitus) tulee tuloksista, ei siitä että on aamukahdeksalta toimistolla.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:28"]

Lisäksi opettajat, luennoitsijat ovat ammattilaisia. Miksi et haluaisi olla läsnä luennolla kuulemassa asioista, joita opiskelet? Voit saada kurssilta jotakin oppia, jota tenttikirja tms. itseopiskelumateriaali ei tarjoa: syventävää tietoa, ns. hiljaista tietoa jota luennoitsija välittää, oivalluksia, näkökulmia. Tietoa omaan käyttöösi, tulevia työtilanteita varten. Ei tentin läpäisyn, vaan elämän kannalta. t. 11

[/quote]

Minä kyllä käyn niillä luennoilla ja kävisin, vaikka ei pakko olisikaan. Mutta silti ärsyttää se, että ne ovat pakollisia. Yritän tavallista nopeampaa tahtia käydä yliopiston läpi, mutta lukujärjestysten yhteensopiminen on niin hankalaa, kun suurin osa kursseista on pakollisia. Lisäksi kun ei riitä, että lukee kirjat vaan pitää vielä käydä harkoissa ja tehdä ne kotiläksyt, jotka vievät paljon enemmän aikaa kuin vaikkaa lukion kotiläksyt. Olen aikuinen ihminen ja minä osaan itsekin opiskella asiat juuri vaikkapa esimerkiksi kirjasta. En ymmärrä, miksi noita harjoituksia järjestetään edes. Minusta aikuisella ihmisellä tulee olla oma vastuu omasta oppimisesta. En vaan yksinkertaisesti jaksa enää semmoista valvovaa silmää, yläastetouhua ja viittaamista oppitunnilla. Peruskoulu ja lukio tarjosi sitä ihan tarpeeksi jo. -ap

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 23:25"]

Riippuu missä ja millaista alaa opiskelet. Jotkut jutut varmaan helpolla menee kirjoista.. Toisissa tarvii sen läsnäolon....ehkä siks, että se tärkeä asia menee jokaiselle sillä tavalla, minkä lehtori haluaa.

[/quote]

MInusta olisi hyvä jos tarjottaisiin vaihtoehtoisia suoritustapoja. Että voisi joko valita käydä luennoilla ja harjoituksissa ja ne sitten koostaisivat vaikka 50% arvosanasta ja tentti loput 50%. Sitten olisi myös mahdollisuus tenttiä kirja ja numero tulisi sen perusteella. Se on kuitenkin jokaisen oma valinta, että haluaako oppia asiat kunnolla ja saada hyvän numeron kokeesta vai haluaako päästä yliopiston läpi pelkillä ykkösillä.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:46"]Joo esiintymiskammoisena on tosi kivaa, että vaikka tekee harjoitukset erittäin hyvin niin silti vaikuttaa se, kuinka paljon puhuu. Eikä ole mikään tiimityöpainotteinen ala kyseessä.[/quote]

Ei ole kivaa ei. Mutta usko pois, että työelämässä esiintymiskammoista vasta sorretaan, ihan riippumatta siitä mikä työ on. Melkein jokaisessa korkeakoulutusta vaativassa hommassa pitää osata myydä ajatuksensa palavereissa pomoille, asiakkaille, työkavereille tai jollekin. Käytä ihmeessä opiskeluaikainen mahdollisuus siedättämiseen. Se on tärkeämpi asia kuin mikään tiedollinen osaaminen, mitä yliopistolla opit.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:39"] [quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:19"]

Mulla meni totaalisesti hermo, kun kuulin että yliopistokursseillakin vaikuttaa TUNTIAKTIIVISUUS numeroon (ei nyt millään massaluennoilla, mutta pienemmissä ryhmissä). Että suunnilleen jos reippaasti viittaa niin saa vitosen.

[/quote] Lisäyksenä vielä että kyseessä on ollut ihan harjoituskurssit, jossa joka viikko tehdään harkka ja sitten on vielä loppukoekin, eli osaaminen pitäis mun mielestä näkyä ilman että pitäis olla suuna päänä...[/quote]

Yleensähän Suomessa ei luennoilla synny minkäänlaista keskustelua, joten ne ovat tässä mielessä aika hedelmättömiä. Jos pakottamalla saisi aikaan edes jotain, niin hyvä. 

En ymmärrä tätä valittamista läsnäolosta. Miksi haette opiskelemaan, jos läsnäolo on niin vaikea asia?

Olen opiskellut Englannissa, ja siellä on itsestäänselvyys, että kaikille luennoille osallistutaan. 

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:55"]

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:20"]

Eniten yläastemeininkiä muistuttaa tuo oksettava kreisibailaus. "jäi kotiin varsinkin bileiden jälkeisenä päivänä", juu sehän on työelämään valmistavaa toimintaa, että saa jäädä kotiin, jos ei huvita ja on vähän krapula. Ei muuta kun saikkua. Läsnäolopakko kaikille kursseille. Oppii sosiaalisia taitoja, yhteistä ongelmanratkaisua, hedelmällisiä keskusteluja ryhmissä. Opiskelijan päätoimi on opiskelu, joten käyttäköön aikansa yliopistolla.

[/quote]

Vähän vaikee kun menee viisikin kurssia täysin päällekkäisillä ajoilla ja jos et osallistu niihin kaikkiin, et voi jatkaa oikeastaan mitään seuraavana vuonna. Useimilla aloilla yliopistossa ei ole valmista lukujärjestystä ja kursseja eri oppiaineiden välillä (joskus oppiaineen sisälläkään) ei synkronoida mitenkään. Minulle on mahdotonta leikata itseni viiteen palaan ja lähettää jokaiseen luentosaliin yhtä osaa. Käytännössä melkein sama meneekö sitten minnekään.

[/quote] Missa tallainen yliopisto on? Eiko siella ole johtoporrasta ollenkaan, kukaan vastuussa mistaan? Eivatko opiskelijat ole valittaneet tasta epakohdasta?

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Opiskelen kauppakorkeakoulussa, ja mitä pidemmälle opinnoissa mennään, sitä enemmän perinteiset tentit väistyvät ryhmätöiden ja pakollisten luentojen tieltä. Samaan aikaan opiskelijoita painostetaan hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana, ja suurissa kaupungeissa osa-aikatyö opiskelujen ohella on käytännössä pakollista, jos haluaa ylläpitää edes kohtalaista elintasoa ilman ulkopuolista tukea. Hyvin harvassa työpaikassa katsotaan kovin pitkään sitä, että töitä voi tehdä vain erittäin rajattuna aikana, kun arkipäivisin pitää kökkiä luennoilla.

Lisäksi harmittaa se, että omassa yliopistossani maisteritason kurssit ovat nykyään yhä enemmän pelkästään englanniksi, ja luennoitsijat ovat ulkomaalaisia. Varsinkaan amerikkalaiset luennoitsijat eivät tunnu millään hyväksyvän sitä, että suomalaiseen opiskelukulttuuriin ei kuulu juuri aktiivinen keskusteleminen, vaan luennoilla pääasiassa istutaan ja kuunnellaan. Opiskelijoita yritetään pakottaa puhumaan, vaikka se on useimmille kiusallista ja noloa, varsinkin vieraalla kielellä. Esimerkiksi hiljattain amerikkalainen proffa alkoi käydä luennolla nimilistaa läpi ja valitsi sieltä satunnaisesti opiskelijoita, joiden piti vastata kysymyksiin. En muista kokeneeni tuollaista simputusmeininkiä sitten yläasteen.

Eikä pakollisissa luennoissakaan ole mitään vikaa, jos niiden tarve osataan perustella. Olen ollut useammalla läsnäolopakollisella kurssilla, jossa ryhmätyöskentely luennoilla on ollut olennainen osa oppimisprosessia. Useimmiten näillä kursseilla ei ole myöskään tenttiä. Mutta jos läsnäolopakko tehdään vain opiskelijoiden kiusaksi, ja täysin samat asiat voi lukea itse kirjasta jälkikäteen, niin turhauttavaahan se on.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 16:30"]

 Opiskelijoita yritetään pakottaa puhumaan, vaikka se on useimmille kiusallista ja noloa, varsinkin vieraalla kielellä. Esimerkiksi hiljattain amerikkalainen proffa alkoi käydä luennolla nimilistaa läpi ja valitsi sieltä satunnaisesti opiskelijoita, joiden piti vastata kysymyksiin. En muista kokeneeni tuollaista simputusmeininkiä sitten yläasteen.

[/quote]Sama kokemus, tosin ei kauppatieteistä. Tämä (yhdessä kursseja koskevan läsnäolopakon kanssa) oli myös syy, miksi totesin, ettei minusta ole yo-opiskeluun ja keskeytin omat opintoni.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 16:55"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 16:30"]

 Opiskelijoita yritetään pakottaa puhumaan, vaikka se on useimmille kiusallista ja noloa, varsinkin vieraalla kielellä. Esimerkiksi hiljattain amerikkalainen proffa alkoi käydä luennolla nimilistaa läpi ja valitsi sieltä satunnaisesti opiskelijoita, joiden piti vastata kysymyksiin. En muista kokeneeni tuollaista simputusmeininkiä sitten yläasteen.

[/quote]Sama kokemus, tosin ei kauppatieteistä. Tämä (yhdessä kursseja koskevan läsnäolopakon kanssa) oli myös syy, miksi totesin, ettei minusta ole yo-opiskeluun ja keskeytin omat opintoni.

[/quote]

Saanko kysyä miksi tämä on teidän mielestänne niin paha juttu? Itsellä myös syventävät kurssit meneillään, joista osa on englanniksi. Oma englantini ei tosiaankaan ole mistään parhaimmasta päästä, mutta en kuitenkaan pidä mitenkään kiusallisena tai vaikeana puhumista luennoilla tai niiden ryhmätöiden esittelyjäkään.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 16:30"]

Lisäksi harmittaa se, että omassa yliopistossani maisteritason kurssit ovat nykyään yhä enemmän pelkästään englanniksi, ja luennoitsijat ovat ulkomaalaisia. Varsinkaan amerikkalaiset luennoitsijat eivät tunnu millään hyväksyvän sitä, että suomalaiseen opiskelukulttuuriin ei kuulu juuri aktiivinen keskusteleminen, vaan luennoilla pääasiassa istutaan ja kuunnellaan. Opiskelijoita yritetään pakottaa puhumaan, vaikka se on useimmille kiusallista ja noloa, varsinkin vieraalla kielellä.

[/Quote]

Mistä meinaat löytää ekonomin hommia, joissa ei tarvitse keskustella aktiivisesti tai jopa myydä jotain englanniksi?

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:39"] [quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:19"]

Mulla meni totaalisesti hermo, kun kuulin että yliopistokursseillakin vaikuttaa TUNTIAKTIIVISUUS numeroon (ei nyt millään massaluennoilla, mutta pienemmissä ryhmissä). Että suunnilleen jos reippaasti viittaa niin saa vitosen.

[/quote] Ja ongelma oli? Työelämässäkin täytyy olla aktiivinen, joten siihen pitää harjoitella jo opiskeluaikana. Kyllä yliopistossa pitää jo päästä eroon lukion teiniangstisesta passiivisuudesta.[/quote]

Aivan, töissä on tärkeää viitata ahkerasti!

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:07"]

Omalla alallani ainakin ihan hirveästi läsnäolopakkoa ja lisäksi vielä harjoitukset. Vaikka kokeesta saisi vitosen niin ei auta, kun arvosanaan vaikuttaa myös, kuinka montaa kertaa on ollut läsnä ja kuinka monta harjoitusta tehty. Olen opiskellut myös AMK:ssa ja siellä oli todella vähän pakollista läsnäoloa vaativia kursseja, lähinnä kielikurssit. Luulin, että yliopistossa saisi opiskella omassa rauhassa ilman koulumaisuutta. Olen todella pettynyt, tuntuu kuin kohdeltaisiin kuin yläasteikäistä, kun läsnäoloa seurataan. Miksei riitä, että opiskelijat lukevat kirjasta asian ja osaavat sen kokeessa? Miksi luennoilla käyminen on tehty pakolliseksi? Onko tämä muuttunut lähiaikoina, kun mitä olen itseäni 10+ vuotta vanhempien kanssa jutellut, niin ei heidän aikoinaan ollut luennoilla käyminen pakollista ja moni jäikin kotiin varsinkin bileiden jälkeisenä päivänä. Myös esimerkiksi pienten lasten ja raskauden takia oli mahdollista opiskella etänä, mutta ei enää.

[/quote] Voi, voi kun on kamalaa! Amerikkalaisessa yliopistossa et selviaisi alkuunkaan. Kun maksaa $20,000 lukuvuodesta niin kylla silloin istutaan luennoilla ja kaytetaan jokainen oppimismahdollisuus hyvaksi ja jos et pyay tahdissa mukana niin sinua kehoitetaan poistumaan ja etsimaan joku vahemman vaativa opinahjo. Ja niitahan riittaa, on monenlaista pilipali koulua ja "nettiyliopistoa", valitettavasti niiden papereilla ei tee mitaan kun tulee tyonhaku eteen.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 22:12"]

Minä sain opiskeltua Turun yliopistoon kulttuurihistoriaa avoimessa appron ja cumun, enkä edes tiedä missä Turussa on ylilopisto. Etänä hoitui. En tiedä, onko oikeilla opiskelijoilla sitten joku läsnöolovelvollisuus, mutta ainakin cum laudeen asti saa tehtyä kaiken etänä, tentit ja muut.

[/quote]

Syventävissä on enemmän läsnäoloa, mutta todella pitkälle sai hoidettua sekä pääaineen että sivuaineet ihan etänä tenttimällä ja verkkokursseilla. Eikä se syventävien läsnäolokaan mitään päivittäiskoulua ollut. Riitti kun kävi kerran tai pari viikossa istumassa jonkun seminaarin. Sopi hyvin vastuuta itse omasta etenemisestään ottavalle aktiiviselle opiskelijalle. Minä tykkäsin.