Gradusta b, olen järkyttynyt

Sain eximian, eikä gradusta kukaan ole ollut kiinnostunut. Ihan sama vaikka olisin tehnyt juosten kust.....

Vierailija kirjoitti:

Sain laudaturin (kukaan ei ollut saanut gradusta laudaturia kymmeneen vuoteen). Sain vain gradun aiheen, en ohjausta (en kokenut tarvitsevani), tein sen "paskan" omin päin ja vein luettavaksi, gradu kävi useammankin proffan tarkistuksen läpi, ei mitään korjattavaa, pelkkiä kehuja: laudatur.

Useammankin, siis jopa kolmen? Missä laitoksessa kolmella proffalla on aikaa tarkistaa yksi gradu?

59 lisää: graduni sanottiin olevan lisensiaattitasoa ja väitöskirjatutkijan paikka + rahoitus oli minulle valmiina, mutta minulla oli jo mieluisampi tyopaikka muualla.

Ällää kai ei voi antaa pelkän yhden proffan tarkistuksen perusteella ...

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain magnan, ja luulen, että eximiaan tai laudaturiin pitää olla tavallaan proffaan "tallissa" ja tehdä mielellään hänelle läheistä ja myötäsukaisesta aiheesta gradu. Ei siinä mitään väärää ole, mutta näin maailma toimii. Minua ei kyllä tutkijanura kiinnostaisikaan.

Toisaalta jos teet proffalle läheistä aihetta, hän huomaa helpommin sen tutkielman puutteet ja voi ehdottaa lisää lähdemateriaalia ja tutkimuskirjallisuutta. Toisaalta jos tutkit semmoista uudempaa aihetta, jos olet itse se johtava tutkija, niin silloin on helpompi puolustaa sen tutkielman rakennetta ja tehtyjä valintoja.

Wanhaan hyvään aikaan gradua kutsuttiin sen vaatiman työmäärän takia myös nimellä Iso G.

Meille annettiin kyllä ihan numeroarvosanoja, en ole noita kirjaimia nähnytkään. Mutta 4 tuli sekä diplomityöstä että KTM gradusta. Asteikolla 1 huonoin ja 5 paras. Kummassakin oli omasta mielestä huono aihe ja hankala mitään hyödyllistä tulosta saada, mutta työnantajalta ne aiheet tuli. Siihen nähden tyytyväinen että tuli noinkin hyvä arvosana molemmista.

Mutta kun näissä gradiseminaareissa käy niin on kyllä uskomatonta miten huonoja graduja hyväksytään. DI puolella oli vielä laadukasta materiaalia mutta KTM puolella näki ihan naurettavia esitelmiä, muistuttivat enemmän jotain nopeasti kasattua ryhmätyötä mitä kursseilla näki.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain magnan, ja luulen, että eximiaan tai laudaturiin pitää olla tavallaan proffaan "tallissa" ja tehdä mielellään hänelle läheistä ja myötäsukaisesta aiheesta gradu. Ei siinä mitään väärää ole, mutta näin maailma toimii. Minua ei kyllä tutkijanura kiinnostaisikaan.

Sain eximian vaikka en ollut missään tekemisissä proffan kanssa gradun tekovaiheessa eikä aihe ollut hänelle läheinen. Näytin hänelle vasta valmiin version ja hän vain sanoi, että pistä kansiin. 

Hirveän ristiriitaista, kun miettii halutaanko gradusta ihan toimiva ja kiva tutkimus vai jotain uudenlaista tietoa tuottavaa. Kun itse haluaisi tehdä ihan uudenlaista, tuntuu ettei osata neuvoa kunnolla, syvällisesti. Sitten pällistelet perusaiheita tai ajankohtaisia muoti-ilmiöitä tutkivia seminaareissa, ja kuinka tällaisia aiheita kannustetaan. Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain magnan, ja luulen, että eximiaan tai laudaturiin pitää olla tavallaan proffaan "tallissa" ja tehdä mielellään hänelle läheistä ja myötäsukaisesta aiheesta gradu. Ei siinä mitään väärää ole, mutta näin maailma toimii. Minua ei kyllä tutkijanura kiinnostaisikaan.

Sain eximian vaikka en ollut missään tekemisissä proffan kanssa gradun tekovaiheessa eikä aihe ollut hänelle läheinen. Näytin hänelle vasta valmiin version ja hän vain sanoi, että pistä kansiin. 

Ok, mukava kuulla. Tiedän vaan pari tapausta, jossa graduntekijä on suhtautunut kriittisesti proffan teorioihin, ja ovat saaneet huonon arvosanan kummassakin tapauksessa. Toinen oli psykologian ja toinen biologian alalla. Toisaalta en pysty arvioimaan tutkielmien meriittejä, joten voi olla, että huonot arvosanat annettiin ansaitusti.

Vierailija kirjoitti:

Sain eximian, eikä gradusta kukaan ole ollut kiinnostunut. Ihan sama vaikka olisin tehnyt juosten kust.....

Jep eikä muistakaan arvosanoista. Turhauttaa kun duunit menevät sosiaalisille tyypeille, joilla on kakkosen keskiarvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin sain magnan, ja luulen, että eximiaan tai laudaturiin pitää olla tavallaan proffaan "tallissa" ja tehdä mielellään hänelle läheistä ja myötäsukaisesta aiheesta gradu. Ei siinä mitään väärää ole, mutta näin maailma toimii. Minua ei kyllä tutkijanura kiinnostaisikaan.

Sain eximian vaikka en ollut missään tekemisissä proffan kanssa gradun tekovaiheessa eikä aihe ollut hänelle läheinen. Näytin hänelle vasta valmiin version ja hän vain sanoi, että pistä kansiin. 

Ok, mukava kuulla. Tiedän vaan pari tapausta, jossa graduntekijä on suhtautunut kriittisesti proffan teorioihin, ja ovat saaneet huonon arvosanan kummassakin tapauksessa. Toinen oli psykologian ja toinen biologian alalla. Toisaalta en pysty arvioimaan tutkielmien meriittejä, joten voi olla, että huonot arvosanat annettiin ansaitusti.

Kun ihminen, joka ei ole vielä edes maisteri, ryhtyy kritisoimaan alaa vuosikymmeniä tutkineiden professorien teorioita, niin sille yllättävän usein ei ole kunnon perusteita.

Graduja ilmeisesti väsätään kiinalaisen krääsän periaatteella. Kukaan ei arvosta eikä halua sitä, mutta pakko vain tehdä, ja tehdä huonosti kun ahistaa. On syytäkin ahdistaa, jos käyttää kallisarvoista elinaikaansa jonkin sellaisen tekemiseen, mitä ei oikeasti halua tehdä ja jonka tekee vituralleen.

Vierailija kirjoitti:

Hirveän ristiriitaista, kun miettii halutaanko gradusta ihan toimiva ja kiva tutkimus vai jotain uudenlaista tietoa tuottavaa. Kun itse haluaisi tehdä ihan uudenlaista, tuntuu ettei osata neuvoa kunnolla, syvällisesti. Sitten pällistelet perusaiheita tai ajankohtaisia muoti-ilmiöitä tutkivia seminaareissa, ja kuinka tällaisia aiheita kannustetaan. Huoh.

Ne jotka luotaa uutta, tekee sen ilman neuvoja. Sun pitää ottaa itse selvää ja ajatella, ei uusilla aihealueilla ole ketään valmiina neuvomassa.

Vierailija kirjoitti:

Graduja ilmeisesti väsätään kiinalaisen krääsän periaatteella. Kukaan ei arvosta eikä halua sitä, mutta pakko vain tehdä, ja tehdä huonosti kun ahistaa. On syytäkin ahdistaa, jos käyttää kallisarvoista elinaikaansa jonkin sellaisen tekemiseen, mitä ei oikeasti halua tehdä ja jonka tekee vituralleen.

Gradu vain on nostettu jollekin ihme jalustalle. Kyseessä kun ei oikeasti ole kuin yksi kurssityö muiden kurssitöiden joukossa. Tätä vaan ei saa sanoa niille, joille se muutaman kymmenen sivun kirjoittaminen on jotakin ylitsepääsemättömän suurta. Ei se ole. Gradun kirjoittaa parissa viikossa helposti, jos on mahdollisuus keskittyä vain siihen ja siinä parissa viikossa pystyy kirjoittamaan hyvänkin gradun.

Toki joissakin oppiaineissa gradua varten pitää tehdä esim. jotain kokeita, niin aineiston keräämiseen voi mennä aikaa, mutta itse kirjoitusprosessiin jos saa yli 2viikkoa kulumaan on kyllä oikeasti saamaton.

Eikös nuo gradut arvostella nykyisin melkein kaikialla asteikolla 1-5?

Muakin kirpas kovasti, kun aikoinani sain c:n, mutta gradun arvosanaa ei kukaan ole koskaan kysynyt/kommentoinut.

Oma graduni kävi esitarkastuksessa ja palaute oli kaks sivua lähen pelkkiä kehuja. Hämmästelinkin sitten varsinaista arvioita, joka oli täynnä kritiikkiä asioista, joista ohjaaja ei ollut sanallakaan sanonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kasi. Mua harmittaa, kun juuri ohjaajalta ei tullut palautetta siitä, että työssä on ongelmia, selvästi ongelmat olivat isoja. Mutta tosiaan työ ei edes käynyt esitarkastuksessa. Ihmettelen vaan sitä, että kun kerroin, minä päivänä aion työn palauttaa niin ohjaaja ei esimerkiksi kertonut, milloin työ pitäisi olla palautettu esitarkastukseen (olin itse ymmärtänyt nää asiat huonosti). En voi kokonaan syyttää ohjaajaa, mutta oli tossa mukana myös sitä meidän välistä kommunikaatio-ongelmaa. Arvosanalause-ehdotuksessa vielä oli yksi kohta, josta olin eri mieltä - ei nyt niin, että se asia olisi vaikuttanut arvosanaan.

Olisin vaan todella suonut, että olisin tiennyt, mihin arvosanaan työssäni on ainekset ja en voi olla miettimättä, miksi en palautetta saadessani saanut mitään suuntaa siitä, että voi olla vaikea saada edes kohtuullista arvosanaa.

Mutta aiheeni oli hankala ja itsessään jo sen vuoksi mahdollinen seuraus oli se, että taidoillani ei olisi voinut saada koko aiheesta hyvää. Silti kovasti harmittaa, tutkin kuitenkin asiaa, joka kiinnosti. Huvittavinta kai on se, että vaikka tekele sinänsä on surkea rakenteeltaan ja muotoseikoiltaan, siinä on tuosta ko. aiheesta uutta tietoa.

Eli kun olin itse aina ajatellut, että vaatimattomissa töissä on kunnianhimoton aihe ja puolivillainen käsittely eikä aiheesta sanota mitään uutta, niin mun työn kohdalla se ei pidä paikkaansa.

ap

Hei,

Graduja kohtuullisen määrän ohjanneena mun täytyy kertoa sulle, että työn ollessa meneillään on työn itsensä perusteella todella vaikea ennustaa, millaisia arvosanoja työstä tulee. Näin on siksi, että kesken ollessaan gradut todella ovat kaikki aivan keskeneräisiä. Gradujen tutkimusasetelma, tehtävänasettelu, tutkimuskysymys, sen perustelut, teoria ja aineiston shde ovat kaikki aasioita, jotka loksahtavat paikoilleen yön kuluessa. Ne ovat kaikilla ihan levällään vielä työn kestäessä ja tavallaan se, että ne loksahtavat, jos loksahtavat, on tutkimustulos. Kaikissa graduissa on ainekset loistavaan tulokseen, mutta kaikki eivät vaan osaa tai viitsi hioa palasia kunnes ne loksahtavat yhteen. Se loksahduksen näkee oikeasti vasta esitarkastusvaiheessa, kun kaikki gradun osat ovat olemassa. Siksi se esitarkastus on tärkeä vaihe. En ollenkaan ihmettele, että ohjaaja ei pysty varoittamaan tulossa olevasta arvosanasta ellei saa työtä esitarkastukseen ennen varsinaista palautusta.

Tämä kuuluu kaikkeen tutkimukseen, ei pelkästään opinnäytteisiiin.

Edellä selitetyn takia mun on vaikea uskoa, että esitarkastuksesta ei olisi graduseminaarissa puhuttu ja sitä ei olisi tarjottu. Mutta me ohjaajat emme voi edtää opiskelijoita ingonorimasta kaikkia ohjeita ja palauttamasta graduaan ilman esitarkastusta. Ohjaaja ei muuten myöskään määrää gradun arvosanaa, vaan siihen on suurempi painoarvo sillä toisella, ulkopuolisella tarkastajalla. Gradun ohjaaja voi käytännössä lähinnä selittää toiselle tarkastajalle jotain graduun liittyviä erityisolosuhteita, sairauksia tms, joiden huomioiminen voi vaikuttaa arvosanaan.

Minun mielestäni tuo loksahtamisesta puhuminen on hieman vaarallista siksi, että gradun kirjoittajat muutenkin pyrkivät siloittelemaan tutkimusraporttiaan. Eli jos tulokset ovatkin jotain muuta kuin oletettiin, niin kirjoitetaan oletukset uusiksi lopputuloksen mukaan, vaihdetaan aineistoa tai ääritapauksessa vaihdetaan kokonaan aihetta. Eli ollaan siinä uskossa, että tutkimusprosessi on kuvattava säröttömästi ja smoothisti. Vaikka tulos se on sekin, jos ei tulosta saada. Siitäkin voi jotain johtopäätöksiä tutkimusasetelmasta vetää. Nykyään alkaa ilmeisesti unohtua se asia, että gradu ei ole itsessään se tehty työ, pikku tutkimus, vaan ainoastaan sen raportointia. Virheistä tai epäonnistumisista jos mistä olisi syytä raportoida: silloin gradusta olisi todellista hyötyä niille, jotka myöhemmin tekevät gradua samasta tai sivuavasta aiheesta. Mutta kun silotellaan tutkimusprosessi kiiltokuvaksi, kukaan ei opi mitään eikä kyse ole itseasiassa tieteellisestä kirjoittamisesta lainkaan vaan sepittelystä, sillä tieteellisen tekstin pitäisi kuvata asiat niin kuin ne ovat ja menivät.

Näin siis niin ihmistieteissä kuin kovemmissakin tieteissä.

Sain gradusta parhaan arvosanan, joka oli siihen aikaan E12.

E tarkoitti erinomaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain laudaturin (kukaan ei ollut saanut gradusta laudaturia kymmeneen vuoteen). Sain vain gradun aiheen, en ohjausta (en kokenut tarvitsevani), tein sen "paskan" omin päin ja vein luettavaksi, gradu kävi useammankin proffan tarkistuksen läpi, ei mitään korjattavaa, pelkkiä kehuja: laudatur.

Useammankin, siis jopa kolmen? Missä laitoksessa kolmella proffalla on aikaa tarkistaa yksi gradu?

Gradut tarkastaa kaksi henkilöä, ohjaaja ja ohjaajan pyytämä toinen tarkastaja. Joskus jos aihe on jotain vaikeaa, niin he voivat konsultoida myös muita, mutta tämä on harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Graduja ilmeisesti väsätään kiinalaisen krääsän periaatteella. Kukaan ei arvosta eikä halua sitä, mutta pakko vain tehdä, ja tehdä huonosti kun ahistaa. On syytäkin ahdistaa, jos käyttää kallisarvoista elinaikaansa jonkin sellaisen tekemiseen, mitä ei oikeasti halua tehdä ja jonka tekee vituralleen.

Gradu vain on nostettu jollekin ihme jalustalle. Kyseessä kun ei oikeasti ole kuin yksi kurssityö muiden kurssitöiden joukossa. Tätä vaan ei saa sanoa niille, joille se muutaman kymmenen sivun kirjoittaminen on jotakin ylitsepääsemättömän suurta. Ei se ole. Gradun kirjoittaa parissa viikossa helposti, jos on mahdollisuus keskittyä vain siihen ja siinä parissa viikossa pystyy kirjoittamaan hyvänkin gradun.

Toki joissakin oppiaineissa gradua varten pitää tehdä esim. jotain kokeita, niin aineiston keräämiseen voi mennä aikaa, mutta itse kirjoitusprosessiin jos saa yli 2viikkoa kulumaan on kyllä oikeasti saamaton.

Päinvastoin, gradua ei ole nostettu jalustalle enää vuosiin, vaan somesukupolven lyhytjännitteisyys, viihteellisyys ja mukavuudenhalu on johtanut sen vähättelemiseen. Ei jakseta perehtyä, ajatella, kirjoittaa, joten on helpompi väittä gradua yhdeksi kurssityöksi vain ja suoltaa jotain sinne päin.

Gradu ei ole yksi kurssityö muiden joukossa vaan näyte kaikesta siihen mennessä opitusta ja ennen kaikkea osoitus siitä, että on ymmärtänyt tieteellisen ajattelun, argumentoinnin ja kirjoittamisen perusasiat.