Gradusta b, olen järkyttynyt

Miten gradun arvioinnit menee Suomessa? 

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 15:33"]Kerrotteko mulle arvosanat järjestyksessä. T: graduista mitään tietämätön

L, E, M, C, N, B, A

Pääseekö A arvosanalla läpi vai onko tuo repputtamisen arvosana?

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin gradusta M eli 3 on jo loistava. Täysiä pisteitä ei saa tyyliin kukaan vaikka kaikki olis työssä ok. Tätä on vaikea selittää tietty niille jotka ei ole käyneet yliopistoa mutta uskokoon tai ei.

Eikö M ole jo 4? Meidän tiedekuntamme sivuilta ainakin löytyi tällainen muuntotaulukko:

L=5

E=5

M=4

C=3

N=2

B=2

A=1

No anyway, ainakin voin itse aatella et M:ni vastaa 4:sta. Mitä se kyllä mielestäni vastaakin myös kirjallisen arvioinnin perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 15:33"]Kerrotteko mulle arvosanat järjestyksessä. T: graduista mitään tietämätön

L, E, M, C, N, B, A

Pääseekö A arvosanalla läpi vai onko tuo repputtamisen arvosana?

Hylätty on improbatur. Nuo ovat hyväksyttyjä arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Mitä merkitystä on yhdellä gradun arvosanalla, ei se ketään valmistumisen jälkeen kiinnosta. Vain se lopputodistus kiinnosta, kun haetaan työtä. Sitten sillä saattaa olla merkitystä,jos haluaisi tohtorikoulutettavaksi. Voi olla, että B indikoi heikkoa menestystä väitöskirjan teossa, tai sitten ei. Olen aina ollut sitä mieltä, että gradun arvioinniksi riittäisi hyväksytty - hylätty, koska kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tieteellisesti merkittävä teos. Sillähän vain osoitetaan, että osaa hakea ja käyttää hyväkseen lähteitä ja ilmaista ajatuksiaan selkeästi joko omalla tai vieraalla kielellä.

Meidän firmassa kiinnostaa. Harvoin rimaa hipojat ovat huipputyyppejä siinä mittakaavassa kuin mitä me etsimme. Ellei nyt sitten ole jotain syytä huonolle gradulle, kuten menestyvän yrityksen pyörittäminen tms.

Onko tuo N ollut aina arvosana? En ollut koskaan kuullutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kasi. Mua harmittaa, kun juuri ohjaajalta ei tullut palautetta siitä, että työssä on ongelmia, selvästi ongelmat olivat isoja. Mutta tosiaan työ ei edes käynyt esitarkastuksessa. Ihmettelen vaan sitä, että kun kerroin, minä päivänä aion työn palauttaa niin ohjaaja ei esimerkiksi kertonut, milloin työ pitäisi olla palautettu esitarkastukseen (olin itse ymmärtänyt nää asiat huonosti). En voi kokonaan syyttää ohjaajaa, mutta oli tossa mukana myös sitä meidän välistä kommunikaatio-ongelmaa. Arvosanalause-ehdotuksessa vielä oli yksi kohta, josta olin eri mieltä - ei nyt niin, että se asia olisi vaikuttanut arvosanaan.

Olisin vaan todella suonut, että olisin tiennyt, mihin arvosanaan työssäni on ainekset ja en voi olla miettimättä, miksi en palautetta saadessani saanut mitään suuntaa siitä, että voi olla vaikea saada edes kohtuullista arvosanaa.

Mutta aiheeni oli hankala ja itsessään jo sen vuoksi mahdollinen seuraus oli se, että taidoillani ei olisi voinut saada koko aiheesta hyvää. Silti kovasti harmittaa, tutkin kuitenkin asiaa, joka kiinnosti. Huvittavinta kai on se, että vaikka tekele sinänsä on surkea rakenteeltaan ja muotoseikoiltaan, siinä on tuosta ko. aiheesta uutta tietoa.

Eli kun olin itse aina ajatellut, että vaatimattomissa töissä on kunnianhimoton aihe ja puolivillainen käsittely eikä aiheesta sanota mitään uutta, niin mun työn kohdalla se ei pidä paikkaansa.

ap

Samaistun täysin ajatuksiisi. Sain juuri arvostelun gradustani ja koko prosessi oli raskas aivan graduseminaarista lähtien. Graduseminaarissa tosiaan tuli todistettua, että Suomessa vallitsee negatiivisen palautteen kulttuuri. Se ei tosiaankaan kannusta, vaan lannistaa. Ilman sitä täysin epäasiallista lyttäämistä minulla olisi todennäköisesti ollut enemmän energiaa panostaa graduuni. Seminaarissa olisin kaivannut jotain ohjeita, mistä edes lähtisin liikkeelle, koska silloin olin vasta hahmottelemassa aihettani. Sain myöhemmin ohjaajan, joka oli kannustava ja hän sai minut myös uskomaan, että työssäni olisi ollut ainekset hyvään työhön. Vähitellen sain uutta energiaa ja pääsin enemmän kiinni aiheeseen, joka kuitenkin kiinnosti minua valtavasti. Kun sitten graduni alkoi olla valmis, minulle valkeni, että tutkin itse asiassa todella uutta aihetta sillä tieteenalalla, minne tein graduani. Myös se toi omat haasteensa. Huonohko arvosana tuli minulle täysin yllätyksenä, eikä ohjaajani siitä varoittanut. Olin hänelle kyllä sanonut, etten halua huonoa arvosanaa, vaikka pääasia olikin valmistua. Siksi olen yllättynyt siitä, miten valtavasti saa paiskia töitä aivan verenmaku suussa, että työn saa hyväksytysti läpi. Gradun arviointiprosessiin tarvittaisiin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Ohjaajan tulisi uskaltaa sanoa opiskelijalle, mikä arvosana on tulossa sen verran ajoissa, että asialle voi vielä tehdä jotain. Graduseminaari ei myöskään saisi muodostua julkiseksi teilaamiseksi, vaan siellä pitää osata antaa rakentavaa palautetta. Koska on sekä opiskelijan että yliopiston etu, että opiskelija valmistuu, ei varsinkaan professoritasoisen ihmisen pitäisi tylyttää ja lytätä kenenkään työtä. Aina pitää voida kannustaa ja rohkaista. Positiivinen ja kannustava, rakentava palaute auttaa jaksamaan gradustressiä, joka ei saisi kenelläkään kasvaa liian raskaaksi.

Arvosanasi ei tule vaikuttamaan jatkossa mitenkään, ellet hae n. neljään firmaan Suomessa jotka sitä kyttäävät.

T. Rekrytoija

Voit onnitella itseäsi, nimittäin tutkimusten mukaan mitä huonompi gradun arvosana, sen isomman tulevan palkan kanssa se korreloi. Itse sain e:n ja voin allekirjoittaa tämän eli köyhänä olen pysynyt.

Jaa, itse en muista minkä arvosanan sain. Ei sitä ole kysytty, joskus haastattelussa tutkintotodistuksen katsoessaan haastattelija huomioi gradun arvosanaa positiivisesti. En silti saanut paikkaa. :D

Tuleeko jossain oikeasti arvosanat kirjaimina gradusta? Meillä ainakin annetaan ihan numeroarvio.

Itse kirjoitin keväällä gradun. Sain 4, oli yksi helpoimmista kursseista koko yliopistossa, aikaa gradu vei ehkä 2-3vkoa (siis aktiivista työtä).

Sillä ei ole mitään merkitystä. 

Mä en edes muista varmasti mitä sain ekasta gradusta, jonkun keskitason arvosanan arvioisin. Tein sitä kuusi kuukautta. 

Tokaa gradua tein 3 viikkoa, sain alhaisimman mahdollisen, mutta pääsin läpi ja valmistuin. 

Työpaikkoja vaihtaessa on ollut tärkeämpää se tutkinto ja tutkintoon käytetty aika kuin gradun arvosana. 

Joten paljon onnea sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko jossain oikeasti arvosanat kirjaimina gradusta? Meillä ainakin annetaan ihan numeroarvio.

Itse kirjoitin keväällä gradun. Sain 4, oli yksi helpoimmista kursseista koko yliopistossa, aikaa gradu vei ehkä 2-3vkoa (siis aktiivista työtä).

LOL. Jo se, että kutsut gradua kurssiksi, kertoo kaiken sinun yliopistourastasi...

Vierailija kirjoitti:

Millaisia perusteita te olette saaneet arvosanallenne, kaikki kommentoijat?

Minä sain aikoinani yleisen historian gradusta magna cum lauden, mikä riitti siihen että sain yleisen historian opinnoista kokonaisuudessaan erinomaiset tiedot. Sillä gradulla on pituutta noin 160 sivua ja siihen meni suurin osa opintojeni loppupuolesta muiden tenttien jälkeen. Suoritin yli 200 opintoviikkoa maisterin papereita varten.

Tuolloin paikallisen historian laitoksen linjana noiden arvosanojen suhteen oli suunnilleen sellainen että yksi laudatur vuosikymmenessä ja ehkä 1 eximia vuodessa, joten olin erittäin tyytyväinen tuohon magnaan. Myös cum laude approbaturia pidettiin "kunniallisena" arvosanana.

https://blogs.helsinki.fi/digitutkielmat/files/2019/02/gradujen_arvoste…

Jos gradusta sai laudaturin, niin se yleensä hyväksyttiin myös lisensiaattityönä. Jos gradusta saa omasta mielestään liian heikon arvonsanan, niin tuskinpa valittaminen tilannetta muuttaa. Tosin silloin ei myöskään ehkä kannatta suunnitella tutkijan uraa kyseisellä alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko jossain oikeasti arvosanat kirjaimina gradusta? Meillä ainakin annetaan ihan numeroarvio.

Itse kirjoitin keväällä gradun. Sain 4, oli yksi helpoimmista kursseista koko yliopistossa, aikaa gradu vei ehkä 2-3vkoa (siis aktiivista työtä).

LOL. Jo se, että kutsut gradua kurssiksi, kertoo kaiken sinun yliopistourastasi...

No  mutta kurssityö gradu on siinä, missä mikä tahansa muukin kurssi. Vähän laajempi vain, mutta myös opintopisteitä siitä saa vähän enemmän.

-Miksi sanotaan b:n gradulla valmistunutta?

-Maisteriksi!

Onnea siis tuoreelle maisterille, ap:lle.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kasi. Mua harmittaa, kun juuri ohjaajalta ei tullut palautetta siitä, että työssä on ongelmia, selvästi ongelmat olivat isoja. Mutta tosiaan työ ei edes käynyt esitarkastuksessa. Ihmettelen vaan sitä, että kun kerroin, minä päivänä aion työn palauttaa niin ohjaaja ei esimerkiksi kertonut, milloin työ pitäisi olla palautettu esitarkastukseen (olin itse ymmärtänyt nää asiat huonosti). En voi kokonaan syyttää ohjaajaa, mutta oli tossa mukana myös sitä meidän välistä kommunikaatio-ongelmaa. Arvosanalause-ehdotuksessa vielä oli yksi kohta, josta olin eri mieltä - ei nyt niin, että se asia olisi vaikuttanut arvosanaan.

Olisin vaan todella suonut, että olisin tiennyt, mihin arvosanaan työssäni on ainekset ja en voi olla miettimättä, miksi en palautetta saadessani saanut mitään suuntaa siitä, että voi olla vaikea saada edes kohtuullista arvosanaa.

Mutta aiheeni oli hankala ja itsessään jo sen vuoksi mahdollinen seuraus oli se, että taidoillani ei olisi voinut saada koko aiheesta hyvää. Silti kovasti harmittaa, tutkin kuitenkin asiaa, joka kiinnosti. Huvittavinta kai on se, että vaikka tekele sinänsä on surkea rakenteeltaan ja muotoseikoiltaan, siinä on tuosta ko. aiheesta uutta tietoa.

Eli kun olin itse aina ajatellut, että vaatimattomissa töissä on kunnianhimoton aihe ja puolivillainen käsittely eikä aiheesta sanota mitään uutta, niin mun työn kohdalla se ei pidä paikkaansa.

ap

Hei,

Graduja kohtuullisen määrän ohjanneena mun täytyy kertoa sulle, että työn ollessa meneillään on työn itsensä perusteella todella vaikea ennustaa, millaisia arvosanoja työstä tulee. Näin on siksi, että kesken ollessaan gradut todella ovat kaikki aivan keskeneräisiä. Gradujen tutkimusasetelma, tehtävänasettelu, tutkimuskysymys, sen perustelut, teoria ja aineiston shde ovat kaikki aasioita, jotka loksahtavat paikoilleen yön kuluessa. Ne ovat kaikilla ihan levällään vielä työn kestäessä ja tavallaan se, että ne loksahtavat, jos loksahtavat, on tutkimustulos. Kaikissa graduissa on ainekset loistavaan tulokseen, mutta kaikki eivät vaan osaa tai viitsi hioa palasia kunnes ne loksahtavat yhteen. Se loksahduksen näkee oikeasti vasta esitarkastusvaiheessa, kun kaikki gradun osat ovat olemassa. Siksi se esitarkastus on tärkeä vaihe. En ollenkaan ihmettele, että ohjaaja ei pysty varoittamaan tulossa olevasta arvosanasta ellei saa työtä esitarkastukseen ennen varsinaista palautusta.

Tämä kuuluu kaikkeen tutkimukseen, ei pelkästään opinnäytteisiiin.

Edellä selitetyn takia mun on vaikea uskoa, että esitarkastuksesta ei olisi graduseminaarissa puhuttu ja sitä ei olisi tarjottu. Mutta me ohjaajat emme voi edtää opiskelijoita ingonorimasta kaikkia ohjeita ja palauttamasta graduaan ilman esitarkastusta. Ohjaaja ei muuten myöskään määrää gradun arvosanaa, vaan siihen on suurempi painoarvo sillä toisella, ulkopuolisella tarkastajalla. Gradun ohjaaja voi käytännössä lähinnä selittää toiselle tarkastajalle jotain graduun liittyviä erityisolosuhteita, sairauksia tms, joiden huomioiminen voi vaikuttaa arvosanaan.

Itsekin sain magnan, ja luulen, että eximiaan tai laudaturiin pitää olla tavallaan proffaan "tallissa" ja tehdä mielellään hänelle läheistä ja myötäsukaisesta aiheesta gradu. Ei siinä mitään väärää ole, mutta näin maailma toimii. Minua ei kyllä tutkijanura kiinnostaisikaan.

Sain laudaturin (kukaan ei ollut saanut gradusta laudaturia kymmeneen vuoteen). Sain vain gradun aiheen, en ohjausta (en kokenut tarvitsevani), tein sen "paskan" omin päin ja vein luettavaksi, gradu kävi useammankin proffan tarkistuksen läpi, ei mitään korjattavaa, pelkkiä kehuja: laudatur.

Yksityisellä puolella firmoja kiinnostaa enemmän gradusi aihe, jos se on joku sellainen, jota voit hyödyntää työssäsi.