Kaveri kertoi saaneensa lapsena usein remmiä, olen ihan järkyttynyt

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 20:50"]

 Minä taas olen juuri tuon väkivaltaisen lapsuuden takia nimenomaan osannut varoa väkivaltaisia miehiä. Vain yksi mies on lyönyt kerran. Avokämmenellä täysiä naamaan ja se ei tuntunut oikeastaan missään.

En itkenyt, huutanut tai edes silmää räpäyttänyt. Potkaisin vain tyynesti takaisin munille. Mies oli silminnähden hämmentynyt kun en alkanutkaan kirkumaan/itkemään. Se nahkavyöstä saanut

[/quote]

Väkivaltaa lapsena kokeneilla se menee joko noin, tai sitten ne alistuu ja hyväksyy kaiken väkivallan.

Pedofiilit myös etsivät sellaisia lapsia, joita hakataan, koska ne on jo valmiiksi ehdollistettu hyväksymään väkivaltaa aikuisten taholta ja pitämään suunsa kiinni siitä.

Itse väkivaltaa kokeneena olen myös sellainen, että osaan varoa väkivaltaisia miehiä, enkä hätkähdä väkivallasta, vaan lyön takaisin ilman epäröintiä.

Luulen, että ne, jotka hyväksyy väkivallan itseään kohtaan aikuisena on niitä, jotka murtui täysin lapsena.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 21:23"]

Mitä mieltä olette "rakkaudella annetusta remmistä", eli että ei ollut mitään mielivaltaista hakkaamista, vaan hallitusti ja johdonmukaisesti huonosta käytöksestä annettuna rangaistuksena?

[/quote]

Lyökö miehesikin sinua, ihan noin niinkun rakkaudesta vaan?

Jos teet väärää ruokaa niin turpiin. Näin se kulta vaan rakkaudella näyttää, että teit väärin.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 21:23"]Mitä mieltä olette "rakkaudella annetusta remmistä", eli että ei ollut mitään mielivaltaista hakkaamista, vaan hallitusti ja johdonmukaisesti huonosta käytöksestä annettuna rangaistuksena?
[/quote]

Sairasta.
Mun ei tarvinnut koskaan lastani rangaista!

Minuakin on hakattu paljon lapsuudessa, myös henkistä väkivaltaa (uhkailu, kiristys jne.) Mietin pitkään, ettei se ole ollut minulle haitaksi, mutta aivan viime aikoina olen huomannut ajattelevani paljon lapsuuttani ja ahdistuvani näistä tapahtumista. Olen pohtinut sitä, miksi meillä on toimittu näin, ja mitä niin kamalaa olen voinut tehdä... Yhdestäkään kuritustilanteesta en siis muista, mitä olen tehnyt joutuakseni siihen. Ei vain muistu mieleen. Omasta mielestäni olin kiltti, mutta ehkä hieman väärinymmärretty lapsi. Ikinä en pystyisi omia lapsiani näillä keinoin kurittamaan, jos sellaisia minulle koskaan suodaan. Kunnollinen ihminen minusta tuli, mutta kasvattaa olisi voinut eri tavallakin.

t. 19 v

Voi iik pari kertaa saanut vyöstä ja elämä on niin vaikeaa ja pilalla voi voi säälikää

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:46"]

Tarvittaisiin jotain ''näin kasvatat lapsesi'' -kursseja.

[/quote]

Ihminen, joka erottaa oikean väärästä, ei voisi kuvitellakaan mielipuolisesti lyövänsä lapsia. Joten ongelma on silloin syvemmällä kuin "kasvatus-tyylissä".

Oon 21 vuotta ja vasta nyt alkanut tosissaan ajattelemaan, että kyllä minunkin isä antoi joskus tukkapöllyä ja pesi suun saippualla kerran kun kiroilin lapsena. Tuntuu jotenkin pahalle että näitä ajatuksia on nyt tullut päähäni, sillä meillä on isäni kanssa niin hyvät välit kun olla ja voi ja hyvin rakastava perhe muutenkin. Isä on niin rakas, ja hyvä ihminen kaikin puolin, joten ahdistaa, että näitä ajatuksia on nyt tullut.. Tosin hyvin moni ystäväni, jotka ovat samoja ikiä, muistavat myös lapsuudestaan näitä tukkapöllyjä ja suun saippualla pesemisiä. Ehkä se ei siis olekaan ollut niin harvinaista silloin, en tiedä?

Jos aikuinen ihminen antaa remmiä murrosiän kieppeillä olevalle tyttölapselle, niin tulee väkisinkin mieleen, että onko tuo aikuinen jotenkin pervo tai jotain muuta sairasta?

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:56"]

Voi iik pari kertaa saanut vyöstä ja elämä on niin vaikeaa ja pilalla voi voi säälikää

[/quote]

Huono provoyritys

joo, sitä on tapahtunut kyllä, silloin niitä ei kerrottu, ne vaan tapahtui kodin sisällä :( synnyin 80 luvulla, pidin normaalina kurinkäyttönä,  myöhäiset ongelmat seurannu aikuisena,.. .. 

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:04"]joo, sitä on tapahtunut kyllä, silloin niitä ei kerrottu, ne vaan tapahtui kodin sisällä :( synnyin 80 luvulla, pidin normaalina kurinkäyttönä,  myöhäiset ongelmat seurannu aikuisena,.. .. 
[/quote]

Mitä sulla nyt aikuisena on ollut?

Tuli kyyneleet silmiin

Mulle ainakin on selitetty asiaa siten, että kun en millään muuten ollut totellut, eikä muita keinoja näköjään ole osattu käyttää. Mielivaltaista sadismia ei kuritus ole ollut. Olemme käyneet nämä asiat läpi vanhempieni kanssa juurta jaksaen. Se on ollut entisajan (70-luvun) kasvatustapa. Omaa lastani en lyö, mutta tottakai asiaa on pitänyt työstää ennen lapsen saamista. Täytyy kysyä neuvoja niihin väkivallattomiin keinoihin silloin kun lapsi ei tottele. Huutaminen on valitettavasti herkässä, sen kanssa joutuu kyllä anteeksi pyytelemään.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 08:04"]

Olen syntynyt 1976 ja minua ei ole koskaan lyöty. Eikä ole lyöty 2 vuotta nuorempaa veljeänikään, ainakaan tietääkseni. Vanhemmistani isä on saanut kuulemma kerran risusta lapsena, äiti ei koskaan. Ovat ns. suuria ikäluokkia. Vanhempani olivat ns. edistyksellisiä, opiskelivat yliopistossa 60-70 -luvuilla ja elivät jo silloin ajan aatteissa. Sen lisäksi lasten lyöminenhän tuli laittomaksi jo 80-luvun alkupuolella.

Olen yllättynyt, jos näin montaa on piiskattu. Mun lapsuuden kaveripiirissä ei tietääkseni ketään ole. Ja vaikea uskoakaan, kun kaverit ja vanhemmat tuntee.

[/quote]

Tässä varmaan on luokkaeroja olemassa. Olen suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin sinäkin ja työväenluokkaisesta perheestä työväenkaupunginosasta. Meillä oli ruumiillista kuritusta ja juuri tuota remmiä, samoin monien kavereiden kotona, mutta ei läheskään kaikkien, vaikka vanhempanikin halusivat niin uskoa. En hyväksynyt sitä lapsena enkä vieläkään.

Nyt aikuisiällä kaikki ystäväni ja tuttavani ovat akateemisista perheistä, ja yksikään heistä ei ole joutunut vastaanottamaan ruumiillista kuritusta. Äitini uskoo, että he valehtelevat. Minä tiedän, että eivät ja miksi ihmeessä valehtelisivatkaan. Vanhempani ovat aina menneet sen taakse, että se kuului silloin asiaan ja KAIKKI sitä tekivät. Olen isänikin kanssa joskus itkien aikuisena tunteistani puhunut, ja saanut osakseni vain ivaa ja pilkkaa muuten hyväntahtoiselta ja kiltiltä isältäni. Luulen, että syyllisyydentunto on tällaisen vähättelevän käytöksen taustalla.

Up

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:04"]joo, sitä on tapahtunut kyllä, silloin niitä ei kerrottu, ne vaan tapahtui kodin sisällä :( synnyin 80 luvulla, pidin normaalina kurinkäyttönä,  myöhäiset ongelmat seurannu aikuisena,.. .. 
[/quote]

Sama täällä, ja muutamalla ystävälläkin sekä mieheni kotona myös tuota "kurinpitoa" harrastettiin. Kaikki olemme syntyneet 80-luvulla, eri vuosina. Oli remeliä ja koivuniemen herraa, tukistelua, lyömistä, suun pesua saippualla jne. Onhan ne jäljet jättäneet. Huono itsetunto ja masentuneisuus tulee ensimmäisenä mieleen. Vanhemmat ovat kuin mitään eivät edes muistaisi, huoh... Kaikilla etäiset välit vanhempiin.

Ihme, ettei silloin koulussa puututtu, itselläni ainakin usein jalat koivuniemen herran jälkiä täynnä. Iltapäiväkerhossa myös opettaja pahoinpiteli ja sulki usein pimeään varastoon. Nykyisin tuollaisesta seuraisi varmaankin lastensuojeluilmoitus ja lehtiotsikot. Hyvä, että ollaan menty asiassa eteenpäin. Vain harvat (mielisairaat) enää hyväksyvät lasten pahoinpitelyn "kasvatuksen" nimissä tai muutenkaan.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 21:23"]

Mitä mieltä olette "rakkaudella annetusta remmistä", eli että ei ollut mitään mielivaltaista hakkaamista, vaan hallitusti ja johdonmukaisesti huonosta käytöksestä annettuna rangaistuksena?

[/quote]

Lyökö miehesikin sinua, ihan noin niinkun rakkaudesta vaan?

Jos teet väärää ruokaa niin turpiin. Näin se kulta vaan rakkaudella näyttää, että teit väärin.

[/quote]

Tarkoitin termillä sitä, että ei ole kyse mielivaltaista hakkaamista, vaan vanhempien omasta mielestään hyvässä kasvatustarkoituksessa tekemää.

[/quote]

Jos tosissaan harkitset minkäänlaisen väkivallan käyttämistä kasvatuskeinona, niin käy steriloimassa itsesi. Jos on jo lapsia, niin anna sijoitukseen.

Väkivalta ei ole KOSKAAN oikeutettua. Ei KOSKAAN. Vai saako sinua lyödä ihan vaan rakentavassa mielessä? Jos miehelläsi ja sinulla on hyvä suhde, niin eihän se siitä mitään kärsi jos tuo nyt joskus sinua lyö esim. jos epäilee sinua pettämisestä. Eikös? Samaahan sinä nyt haluaisit sormet syyhyten tehdä lapsillesi.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:04"]

Minuakin on hakattu paljon lapsuudessa, myös henkistä väkivaltaa (uhkailu, kiristys jne.) Mietin pitkään, ettei se ole ollut minulle haitaksi, mutta aivan viime aikoina olen huomannut ajattelevani paljon lapsuuttani ja ahdistuvani näistä tapahtumista. Olen pohtinut sitä, miksi meillä on toimittu näin, ja mitä niin kamalaa olen voinut tehdä... Yhdestäkään kuritustilanteesta en siis muista, mitä olen tehnyt joutuakseni siihen. Ei vain muistu mieleen. Omasta mielestäni olin kiltti, mutta ehkä hieman väärinymmärretty lapsi. Ikinä en pystyisi omia lapsiani näillä keinoin kurittamaan, jos sellaisia minulle koskaan suodaan. Kunnollinen ihminen minusta tuli, mutta kasvattaa olisi voinut eri tavallakin.

t. 19 v

[/quote]

Et todennäköisimmin tehnyt mitään väärää. Ja vaikka olisit tehnytkin, niin vanhemmillasi ei ollut mitään oikeutta lyödä sinua.

Valitettavasti maailma on täynnä väkivaltaisia hulluja. Kuten tässäkin keskustelussa nyt valitettavasti muutamat yrittävät selittää väkivaltaa "osana kasvatusta", vaikka eihän siinä ole kyse muusta kuin siitä, ettei pysty hillitsemään väkivaltaisuuttaan. Hoitoon ei tajuta hakeutua, vaan lapset sitten käyvät myöhemmin terapiassa senkin edestä vuosien pahoinpitelemisen jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 21:23"]

Mitä mieltä olette "rakkaudella annetusta remmistä", eli että ei ollut mitään mielivaltaista hakkaamista, vaan hallitusti ja johdonmukaisesti huonosta käytöksestä annettuna rangaistuksena?

[/quote]

Lyökö miehesikin sinua, ihan noin niinkun rakkaudesta vaan?

Jos teet väärää ruokaa niin turpiin. Näin se kulta vaan rakkaudella näyttää, että teit väärin.

[/quote]

Tarkoitin termillä sitä, että ei ole kyse mielivaltaista hakkaamista, vaan vanhempien omasta mielestään hyvässä kasvatustarkoituksessa tekemää.

[/quote]

Jos tosissaan harkitset minkäänlaisen väkivallan käyttämistä kasvatuskeinona, niin käy steriloimassa itsesi. Jos on jo lapsia, niin anna sijoitukseen.

Väkivalta ei ole KOSKAAN oikeutettua. Ei KOSKAAN. Vai saako sinua lyödä ihan vaan rakentavassa mielessä? Jos miehelläsi ja sinulla on hyvä suhde, niin eihän se siitä mitään kärsi jos tuo nyt joskus sinua lyö esim. jos epäilee sinua pettämisestä. Eikös? Samaahan sinä nyt haluaisit sormet syyhyten tehdä lapsillesi.

[/quote]

Enpä puhunut omista aikeistani, vaan sellaisesta asiasta, joka on jo tapahtunut.

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:14"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:10"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 21:23"]

Mitä mieltä olette "rakkaudella annetusta remmistä", eli että ei ollut mitään mielivaltaista hakkaamista, vaan hallitusti ja johdonmukaisesti huonosta käytöksestä annettuna rangaistuksena?

[/quote]

Lyökö miehesikin sinua, ihan noin niinkun rakkaudesta vaan?

Jos teet väärää ruokaa niin turpiin. Näin se kulta vaan rakkaudella näyttää, että teit väärin.

[/quote]

Tarkoitin termillä sitä, että ei ole kyse mielivaltaista hakkaamista, vaan vanhempien omasta mielestään hyvässä kasvatustarkoituksessa tekemää.

[/quote]

Jos tosissaan harkitset minkäänlaisen väkivallan käyttämistä kasvatuskeinona, niin käy steriloimassa itsesi. Jos on jo lapsia, niin anna sijoitukseen.

Väkivalta ei ole KOSKAAN oikeutettua. Ei KOSKAAN. Vai saako sinua lyödä ihan vaan rakentavassa mielessä? Jos miehelläsi ja sinulla on hyvä suhde, niin eihän se siitä mitään kärsi jos tuo nyt joskus sinua lyö esim. jos epäilee sinua pettämisestä. Eikös? Samaahan sinä nyt haluaisit sormet syyhyten tehdä lapsillesi.

[/quote]

Enpä puhunut omista aikeistani, vaan sellaisesta asiasta, joka on jo tapahtunut.

[/quote]

Turhaan nyt silti yrittä selittää väkivaltaa osana kasvatusta. Se ei ole osa kasvatusta, vaan pahoinpitely on rikos.