Mitä ajattelisitte ja tekisitte, jos saisitte lahjaksi canvas-taulun kummilapsenne kuvalla?

Tykkäisin. TYkkään ihan älyttömän paljon myös kummilapsestani ja hänen perheestään <3 

Näin on käynytkin, ja tuli tietysti mieleen, että varmaan tykkäisivät vastalahjana jostain lapsen kummisedän tai -tädin kuvasta omalla seinällään…

Vierailija wrote:

Minun kummilapseni on tosi söpö taapero. Meillä ei ole valokuvia seinillä ja canvas taulut ovat mielestäni jo aika last season, mutta jos sellaisen saisin niin varmasti laittaisin sen esille jos ei olisi erityisen iso. Alle A4 kokoisen saisin varmasti sopimaan jonnekin.

Alle A4 on vielä valokuvakoko. Canvas-taulun idea on tietysti saada tehtyä kuvasta mahdollisimman suuri.

Vierailija wrote:

Teettäisin taulun omasta naamastani ja antaisin jouluna lahjaksi takaisin.

Hyvähän se on muistaa kummiakin.

:D :D :D

Sulloisin taulun johonkin kaapinperälle.

Olisin ihan iloinen. Saattaisin jopa laittaa seinälle tai hyllyn päälle. Riippuu tietysti miten iso taulu se on. 

Vierailija wrote:

Minä en tiedä edes, mikä on canvas-taulu! Joku erityistaulu?

Paksulle puuvillakankaalle painettu kuva. Taulussa ei ole erillisiä kehyksiä, vaan siinä on puukehikko jonka päälle kuvakangas pingotetaan. Taulun paksuus voi vaihdella esimerkiksi välillä 1-3 cm. 

Kuvakankaan reunat taivutetaan taulun taakse, jolloin reunatkin ovat siistit.

Järkyttävä lahja. Onneksi en ole moista saanut. Jostain syystä ihmiset luulevat, että haluan kuvia heidän lemmikeistään. Olen toki eläinrakas ja minulla on kaksi koiraa ja kolme kissaa. En silti ole teettänyt niistä mitään tauluja tai kalentereita. Itse olen saanut monta kertaa lahjaksi seinäkalentereita muiden ihmisten lemmikeistä. Pöljää. Ei minua kiinnosta katsella ihmeen huonoja kännykkäräpsyjä kenenkään rakeista ja kateista. Roskiin menevät samantien.

En mitään mutta taululle sattuisi ikävä vahinko.

Mua  vähän harmittaa sekin, kun sukulaiset lähettä isoja kiitoskuvia, kun on jonkun lahjan antanut vaikka ylppäreillä. Niitä kertyy niin paljon, että ei enää vähän ajan päästä tunnistakaan, kun vielä ovat ihan saman näköisiä. Sellainen postikortin kokoinen kiitoskortti riittäisi.

Vetäsen gessot päälle ja maalaan mieluisan taulun ja myyn.

Ihmiset on hassuja otuksia. Antaa nyt oma/lapsen kuva toiselle lahjaksi :D ihan pikkuisen omahyväistä! 

Meille anoppi antoi itsestään ottamansa ISON canvastaulun, jossa oli kehyksetkin. Hän oli katsonut meiltä taululle paikankin olohuoneesta. Siihen se sitten ripustettiin ja jossain vaiheessa otettiin pois.

Vierailija wrote:

Meille anoppi antoi itsestään ottamansa ISON canvastaulun, jossa oli kehyksetkin. Hän oli katsonut meiltä taululle paikankin olohuoneesta. Siihen se sitten ripustettiin ja jossain vaiheessa otettiin pois.

0/5 eli ei mene läpi tämä anoppiviha