Asperger ja parisuhde - mitä tekisit?
Mieheni on autismin kirjolla (asperger) ja tämä vaikuttaa lisääntyvässä määrin parisuhteeseen. Olemme olleet yhdessä melkein 20 vuotta ja pääpiirteissään suhde on ollut hyvä.
Nyt keski-ikäisenä haasteena on miehen vähenevät halut ja sen myötä kuihtuva parisuhde. Huomaan, että aktiivinen seksielämä on ollut suhteessa aika tärkeä liima - nyt kun miestä kiinnostaa harvemmin, myös läheisyys ja ylipäänsä vuorovaikutus on suhteessa vähentynyt, ja miehen erityiset kiinnostuksenkohteet haukkaavat yhä suuremman osan elämästä. Parisuhde kärsii ja omat tarpeeni eivät millään tasolla enää täyty.
Rakastan silti miestäni ja hänkin minua. Suhteessa on vahva kunnioitus ja arvostus molemmin puolin, pystymme juttelemaan kaikesta (myös tästä mistä tänne kirjoitan), arvomaailma on saman kaltainen ja myös esim. huumori pelaa. Meillä on yhteiset lapset, vanhemmuuden jakaminen on sujunut myös hyvin.
Olen puhunut miehen kanssa, että koen jääväni hänen harrastustensa takia kovasti syrjään ja olen yksinäinen tässä tilanteessa. Kaipaan yhteistä aikaa, läheisyyttä, hellyyttä ja seksiä. Mies tunnistaa, että hänen libidonsa on laskenut ja näkee myös sen, että hänen huomionsa on jatkuvasti harrastuksissa, mikä vaikuttaa parisuhteeseen. Mutta vaikka hän tämän näkee, asia ei muutu, hän ei sitä voi ilmeisesti pelkällä päätöksellään muuttaa.
Mitä tekisit tässä tilanteessa? Haluaisin mieheni takaisin läheiseksi kumppaniksi, joka myös haluaa ja hakeutuu seuraani eikä niin, että kaikki tapahtuu vain ja ainoastaan minun aloitteestani. Voiko tästä päästä yli, miten?
Kommentit (18)
Ilman aspergeriakin tuota keski-iässä tapahtuu, että toiselta seksihalut vähenee, toiselta ei. Meillä mennyt niin päin että minulta esivaihdevuosivaivat vieneet kaiken kiinnostuksen seksiin, mutta mies olisi vielä lähes yhtä halukas kuin nuorempana. Ei kai näissä oikein muuta voi kuin joko hyväksyä suhteen muuttumisen tai sitten jos ei pysty hyväksymään niin eroaa. Ei sitä seksihaluakaan millään pakottamalla saa takaisin, ja itse en oikeastaan edes haluaisi - olen onnellisempi ja seesteisempi ilman. Meillä mies on ainakin toistaiseksi sitä mieltä että ei seksin loppumisen takia haluaisi syvään ystävyyteen perustuvaa suhdettamme lopettaa, mutta enpä välttämättä yllättyisi jos vuosien vieriessä haluaisi erota.
Olen käynyt läpi saman ja neuvoni on, että hankit itsellesi mieleisen elämän toisaalta. Olette sitten kavereita muuten.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä ei liene mikään kauhean läheisyydenkaipuinen mies, jos ainoat tilanteet läheisyyteen on olleet se kun läimitään alaihoja yhteen. Ikävä kyllä libidon aleneminen tarkoittaa täten myös läheisyyden vähenemistä ja ellet sitä kestä, niin tiedät itsekin ratkaisun.
No itse asiassa on ollut hyvinkin läheisyydenkaipuinen. Mutta nykyään ei ole, ja jotenkin tulkitsen, että kun seksi kiinnostaa enää harvoin, niin jotenkin läheisyydentarve on samalla vähentynyt.
Liittyykö edes asbergeriin?
Elon muskin haluaa kansoittaa koko maapallon jälkeläisillään.
Oikeasti täältä saat vain pa*joka vastauksia.
Mutta seksuaalinen halukkuus ja läheisyyden tarve voi muutenkin muuttua iän myötä. Tms.
Vierailija kirjoitti:
Liittyykö edes asbergeriin?
Elon muskin haluaa kansoittaa koko maapallon jälkeläisillään.
Oikeasti täältä saat vain pa*joka vastauksia.
Mutta seksuaalinen halukkuus ja läheisyyden tarve voi muutenkin muuttua iän myötä. Tms.
Liittyy aspergeriin, koska tosiaan nuo harrastukset / kiinnostuksenkohteet valtaavat niin kovasti alaa elämässä. Jos näin ei olisi, vuorovaikutukselle ja läheisyydelle olisi aikaa ihan toisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt läpi saman ja neuvoni on, että hankit itsellesi mieleisen elämän toisaalta. Olette sitten kavereita muuten.
Tarkoitatko eroamalla? Olen harkinnut ihan sivusuhdettakin, mikä varmaan olisi sovittavissa miehen kanssa. Paitsi että sitten pitäisi löytää sopiva kumppani, jolle järjestely olisi ok :-/
Hanki seksileluja, mies voi myös käyttää niitä sinuun.
Vierailija kirjoitti:
Ilman aspergeriakin tuota keski-iässä tapahtuu, että toiselta seksihalut vähenee, toiselta ei. Meillä mennyt niin päin että minulta esivaihdevuosivaivat vieneet kaiken kiinnostuksen seksiin, mutta mies olisi vielä lähes yhtä halukas kuin nuorempana. Ei kai näissä oikein muuta voi kuin joko hyväksyä suhteen muuttumisen tai sitten jos ei pysty hyväksymään niin eroaa. Ei sitä seksihaluakaan millään pakottamalla saa takaisin, ja itse en oikeastaan edes haluaisi - olen onnellisempi ja seesteisempi ilman. Meillä mies on ainakin toistaiseksi sitä mieltä että ei seksin loppumisen takia haluaisi syvään ystävyyteen perustuvaa suhdettamme lopettaa, mutta enpä välttämättä yllättyisi jos vuosien vieriessä haluaisi erota.
Olin sanomassa samaa, että ei liity Aspergeriin vaan miehen ikään. Sitä se on elämä keski-ikäisen miehen kanssa. Haluttomuuteen voi hakea apua lääkäriltä tai antaa asian olla. Teillä kuulostaa asiat olevan muuten hyvin.
Voit tietysti lähteä etsimään uutta miestä, mutta jos tuossa ikäluokassa pysyt, niin samaa tulee eteen muuallakin. Lemmenleikit on niin monella miehellä jääneet joko haluttomuuteen tai pili ei enää toimi. Testot lähtee laskuun samaan aikaan kun naisille tulee vaihdevuodet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyykö edes asbergeriin?
Elon muskin haluaa kansoittaa koko maapallon jälkeläisillään.
Oikeasti täältä saat vain pa*joka vastauksia.
Mutta seksuaalinen halukkuus ja läheisyyden tarve voi muutenkin muuttua iän myötä. Tms.
Liittyy aspergeriin, koska tosiaan nuo harrastukset / kiinnostuksenkohteet valtaavat niin kovasti alaa elämässä. Jos näin ei olisi, vuorovaikutukselle ja läheisyydelle olisi aikaa ihan toisella tavalla.
Halut droppaa ilman diagnoosiakin ja tilalle tulee harrastukset kalja ja telkka. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt läpi saman ja neuvoni on, että hankit itsellesi mieleisen elämän toisaalta. Olette sitten kavereita muuten.
Tarkoitatko eroamalla? Olen harkinnut ihan sivusuhdettakin, mikä varmaan olisi sovittavissa miehen kanssa. Paitsi että sitten pitäisi löytää sopiva kumppani, jolle järjestely olisi ok :-/
Näin tahattomasti sinkkuna minusta on outoa, että seksi ja läheisyys on jollekin kansalaisoikeus, jotka on saatava tavalla tai toisella.
Tuli mieleen se kuuskymppinen mies, jonka erektio pieneni ja siemensyöksy meni eturauhasleikkauksen yhteydessä. Kuinka hän on jopa harkinnut itsemurhaa,kun seksuaalisuus näin häneltä vietiin.
No huh huh, te molemmat.
Minä olen pärjännyt sinkkuna ilman pari- ja seksisuhdetta jo 25 vuotta. Vaikka olen hyvinkin seksuaalinen ja viriili ihminen. Seksisuhteeseen en rupea, niin paljon eivät himoni minua ohjaile.
Minulle kelpaisi hyvin seksitönkin parisuhde. Plussaahan sekin olisi tämän nykyisen, ainaisen yksinolon rinnalla. Mies saisi harrastaa hassujaan ihan rauhassa. Taioikeastaan, voisin pyrkiä mukaan, jos hän kelpuuttaisi.
Yleltä saa parhaat neuvot: Syrjähyppy on ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt läpi saman ja neuvoni on, että hankit itsellesi mieleisen elämän toisaalta. Olette sitten kavereita muuten.
Tarkoitatko eroamalla? Olen harkinnut ihan sivusuhdettakin, mikä varmaan olisi sovittavissa miehen kanssa. Paitsi että sitten pitäisi löytää sopiva kumppani, jolle järjestely olisi ok :-/
Näin tahattomasti sinkkuna minusta on outoa, että seksi ja läheisyys on jollekin kansalaisoikeus, jotka on saatava tavalla tai toisella.
Tuli mieleen se kuuskymppinen mies, jonka erektio pieneni ja siemensyöksy meni eturauhasleikkauksen yhteydessä. Kuinka hän on jopa harkinnut itsemurhaa,kun seksuaalisuus näin häneltä vietiin.
No huh huh, te molemmat.
Minä olen pärjännyt sinkkuna ilman pari- ja seksisuhdetta jo 25 vuotta. Vaikka olen hyvinkin seksuaalinen ja viriili ihminen. Seksisuhteeseen en rupea, niin paljon eivät himoni minua ohjaile.
Minulle kelpaisi hyvin seksitönkin parisuhde. Plussaahan sekin olisi tämän nykyisen, ainaisen yksinolon rinnalla. Mies saisi harrastaa hassujaan ihan rauhassa. Taioikeastaan, voisin pyrkiä mukaan, jos hän kelpuuttaisi.
Ilman seksiä pärjäisin, mutta jos sen myötä myös läheisyys ja vuorovaikutus pikku hiljaa vähenee ja lopahtaa lopulta kokonaan, niin mitä siinä parisuhteessa on jäljellä? Yksin ollessa varmaan pärjäisinkin ilman kaikkia näitä, mutta parisuhde tuntuu ontolta ilman.
Kuinka assburger se on 1-10 asteikolla?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka assburger se on 1-10 asteikolla?
Enpä tiedä numeroasteikolla, ei ole oikein vertailupohjaa. Työssäkäyvä, asiansa hoitava, fiksu ja ajatteleva ihminen. Professorityyppi. Ystäviä on vähän, mutta hyviä. Hyväkäytöksinen, miellyttävä, mutta hyvin kiinni rutiineissaan. Helposti poissaoleva olemukseltaan. Joskus jumeja, kuormittuu aika helposti.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka assburger se on 1-10 asteikolla?
Ei aspergerin vaikutusta eri ihmisyksilöihin voi mitata millään 1-10 asteikolla. Asperger ilmentyy eri ihmisillä ihan heidän yksilöllisellä tavallaan. Kommentistasi päätellen et taida tietää aspergerin oireyhtymästä paljoa mitään.
T: lapsena aspergerdiagnoosin saanut M28
Suurimmalla osalla pakottava tarve ikuiseen seksielämään on vain ympäristön ja yhteiskunnan luoma illuusio. Tämä on hyvä juttu:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008945328.html?share=1c7a46b9500bb5…
Siis olette varmaan ainakin 40-v. nyt? On ihan normaalia ettei miehellä tee enää mieli, ainakaan niin paljon kuin 10-20 vuotta sitten. Niin se vain menee. Aspie tai ei.
Kyseessä ei liene mikään kauhean läheisyydenkaipuinen mies, jos ainoat tilanteet läheisyyteen on olleet se kun läimitään alaihoja yhteen. Ikävä kyllä libidon aleneminen tarkoittaa täten myös läheisyyden vähenemistä ja ellet sitä kestä, niin tiedät itsekin ratkaisun.