Vastaa rehellisesti: miksi sinä et halua enää puolisoasi?

En vain halua miestäni enää. Hän ei kiihota minua mitenkään, vaikka on timmissä kunnossa. Mies tulee tosi helposti eikä yhdyntä kestää pari minuuttia, joskus vain pari työntöä. Olemme olleet yhdessä 17 vuotta eikä tässä mitkään leluleikit auta.

Mutta pääsyy on siis se, että himo on vain hävinnyt. Kun paikalla on oikeat ihmiset oikeaan aikaan, 5 minuttia on ihan riittävä aika molemmille päästä maaliin. Mutta eihän sellainen himo voi kestää kahden ihmisen välillä vuosikymmeniä. Turha tulla vakuuttamaan, että kyllä se halu säilyy ihan samanlaisena kuin tavatessa. Ei se säily. Mutta tilalle tulee toki paljon muuta, yhteisiä muistoja, kumppanuutta ja kiintymystä.

Ymmärrän kyllä hyvin niitä, jotka tässä 4-kympin tietämillä kaipaavat seksiä jonkun muun kuin oman kumppanin kanssa.

Mieheni ei nää minua enää naisena vaan lapsensa äitinä (on siis sanonut itse näin minulle).

Mies ei suostu mun ehdotuksiin ikinä, ei vaikka miten houkuttelisin, ehdottelisin tai jopa kävisin vaan päälle. Se ahdistaa häntä, hän haluaa olla se joka tekee aloitteen.

Hän tekee aloitteen seksiin 3 kertaa vuodessa.

Ollaan molemmat kolmekymppisiä, terveitä ja kauniita. Pidän itseni hyvässä kunnossa enkä ole mikään pirttihirmu.

Mutta siis kaikki saamani pakit ovat johtaneet siihen etten enää halua tehdä aloitteita. Haluan paljon ja usein mutta nyt sitten vaan kärvistelen yksinäni kun mies ei halua enää puhua aiheesta kun niin ahdistuu.

Nyt olen huomannut että haluni häntä kohtaan on vähentynyt, haluan edelleen seksiä, en vain välttämättä enää hänen kanssaan. Surullista koska rakastan häntä ja meillä on muuten hyvä parisuhde ja hän on loistava isä ja paras ystäväni. En halua pettää.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 23:52"]

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 23:37"]

Millä tavalla ollaan huonoja seksissä?

[/quote]

No niin viisaat kertokaas nyt tämä.  Aina kaikilla palstoilla toitotetaan sitä että joku on hyvä seksissä  tai huono seksissä.  Mitä tarkoittaa, että on hyvä tai huono seksissä??????

[/quote]

Mulla yksi juttu kosahti siihen, että mies oli surkea sängyssä. Ehkä sitä olisi saanut koulutettua, mutta en jaksa ryhtyä sellaiseen, jos homma on yhtä räpellystä. Mies ei osannut(?!!) käyttää kortsua, eli ei saanut sitä vehkeen päälle, eli ei ikinä päästy tositoimiin. Sormipelit ja suuseksi olivat hirveän kovakouraista, vaikka sanoin useasti, että vähän hellemmin jne... Kaikkein masentavinta oli, että miehellä ei edes seissyt sen jälkeen kun hän oli antanut minulle suuhoitoa. Eikä alkanut seistä, vaikka yritin kosketella. Ehkä vika oli minussa, mutta mielestäni olen hyväkroppainen, nätti ja sängyssäkin aktiivinen.. Eksällä ei moisia ongelmia ollut, joten tuntui aika oudolta tuo toiminta.

En minä halua ketään muutakaan, niin että se on tasapuolista. Halut ovat vuosien mittaan vain hiipuneet. Nykyään vielä kolottaakin kaikkialta. Ja väsyttää.

Muija näyttää nykyään ihan Ryhävalaalta.. ei siinä mitään mut kun en oo Eskimo. Laihduttais ees vähä.

- Mies lihonnut, parta ja alapuska rehottaa.

- Makaa sängyssä mieluummin sipsipussin kanssa, kuin minun kanssani.

- Pikasessiot 2-3 kertaa viikossa; mies nopeasti vetää itsensä kovaksi, kokeilee olenko minä märkä, makaa selällään, pyytää tulemaan päälle, makaa kuin lahna, kyllästyn ja lopetan, mies kampeaa päälleni, panee minuutin ja suihkuun.

Yhdessä oltu vasta reilu vuosi. Vielä kuukausi sitten seksi oli kivaa, hauskaa, ihanaa ja mukavaa. Ehkä tää on vaan joku vaihe.

Mies usein lurpahtaa keskenkaiken. Usein silloin, kun on esileikki. Ei auta vaikka otan poskeen. Se kyllä vie hauja itseltäkin ja ajattelee olevansa rupsahtanut(en ole!). Olemme nelikymppisiä ja urheilutausta molemmilla ja edelleen kuntoilemme yhdessä kaikkialla muualla kuin makuuhuoneessa. Hankin varmaan kohta silikonit tai jotai kun ukko ei halua :(

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:16"]

Mies usein lurpahtaa keskenkaiken. Usein silloin, kun on esileikki. Ei auta vaikka otan poskeen. Se kyllä vie hauja itseltäkin ja ajattelee olevansa rupsahtanut(en ole!). Olemme nelikymppisiä ja urheilutausta molemmilla ja edelleen kuntoilemme yhdessä kaikkialla muualla kuin makuuhuoneessa. Hankin varmaan kohta silikonit tai jotai kun ukko ei halua :(

[/quote]

Meillä ollut samaa ongelmaa pari vuotta taaksepäin ja ollaan "vasta" kolmekymppisiä. Todella turhauttavaa ja vaikka kuinka yrittää olla ymmärtäväinen niin väkisinkin alkaa itseään syyttämään. Mieheni kyllä vannottaa, että vika ei ole minussa vaan hänen pään sisällä. Siitä kun hermostuu ja alkaa itseään morkkaamaan niin siitä alkaa miehelle sellainen oravanpyörä että siitä on vaikeaa päästä yli. Se lörpähtämisen pelko on sitten joka kerta miehen mielessä ja sitten se ei vaan kertakaikkiaan toimi kun sitä asiaa pelkää. Meillä auttoi se kun mies haki erektiolääkkeitä ja söi niitä hetken aikaa. Silloin toimi seksi hyvin ja mies sai itseluottamuksensa takaisin ja sitten niitä ei enää tarvittukkaan. Nyt on taas alkanut sama homma uudestaan ja mietittiin jos mies taas hakisi lääkkeet hetkeksi käyttöön jotta päästään tästä ongelmasta eroon. Ja silikonit ei tähän auta, mies varmasti sinua haluaa, ongelma on nyt muualla kuin sinussa. :) Siellä miehen pään sisällä.

Seksi ei tunnu miltään. Kenties olen antanut raskaaksi tulemisen pelon halvaannuttaa itseni. Pillerit käytössä kyllä, mutta kun nekään ei ole 100% varma ehkäisykeino. Parempi siis olla kokonaan ilman.

Mieheni on muuten kaikin puolin hyvä puoliso jo lapsille hyvä isä, mutta sängyssä meillä ei ole synkannut koskaan. Itse kaipaisin enemmän romanttisuutta, koskettamista, hyväilyä, intohimoa ja toisen huomioonottamista. Minusta olisi ihanaa pukeutua kauniisiin alusasuihin, harrastaa hierontaa kynttilänvalossa, kylpeä ja kuunnella yhdessä musiikkia sun muuta.

Mieheni lähinnä nauraa ehdotuksilleni ja hänelle riittää 'sisään-ulos ja kuorsaamaan'-seksi.

Lisään vielä, että meillä ehkä alusta lähti minä olen ollut se seksuaalisempi ja ehkä olen alkanut kyllästymään vähän siihenkin, että mies vain hyvin harvoin on todella "kiimainen". Se vähentää aika paljon myös omia haluja.

Se satutti mua vaikka mä pyysin, ettei tekisi niin. Se oli muka hellyyttä, mutta kun se sattui. Kerta toisensa jälkeen. Vaikka se nyttemmin on lopettanut, ei halut ole palanneet.

Sen hygieniassa on toivomisen varaa.

On valehdellut aivan liikaa tai jättänyt kertomatta, ihan miten vaan haluaa asian ilmaista. Pitänyt ihan pilkkanaan ja vedättänyt raha-asioissa.

Toi eukko mikä tuolla sohvalla makaa, on ulkoisesti kuin tiineenä oleva virtahepo. Ei tee muuta kuin syö, syö ja syö. Luonnekin muuttunut jotenkin nihkeäksi. oli ihan eri ihminen ulkoisesti kun tapasimme. naimisiinmenon jälkeen kiinnostus ulkonäköön ja itsestä huolehtimiseen loppui kuin seinään.

[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 15:24"]

Toi eukko mikä tuolla sohvalla makaa, on ulkoisesti kuin tiineenä oleva virtahepo. Ei tee muuta kuin syö, syö ja syö. Luonnekin muuttunut jotenkin nihkeäksi. oli ihan eri ihminen ulkoisesti kun tapasimme. naimisiinmenon jälkeen kiinnostus ulkonäköön ja itsestä huolehtimiseen loppui kuin seinään.

[/quote]

Miten oma ulkonäkösi ja siitä huolehtiminen?

Itse olen aivan normaalimitoissa ja harrastan liikuntaa. 179/72. Pidän myös huolta hygieniasta.

Mies on loukannut minua henkisesti niin pahasti ja usein, etten halua enää häntä. Kuka haluaisi harrastaa seksiä ihmisen kanssa, joka kohtelee huonosti, ei arvosta eikä kunnioita, nälvii, vähättelee ja kommentoi negatiivisesti ulkonäköä/luonnetta lähes päivittäin? En minä ainakaan.

Se on vanhentunut henkisesti ihan liikaa, en jaksa sen jäkätystä ja jyrkkiä mielipiteitä, jotka on "ainoita oikeita". Sen tärkein elämänsisältö tuntuu olevan työ, sitten sitä seuraava on suklaa ja sitten sohvannurkassa kyykistely ja tietokonepelien pelaaminen. Se pitää mua ihan itsestäänselvyytenä tätä nykyä, ja vaikka seksi on hyvää (silloin harvoin kun sitä on), niin ajatus erosta pyörii mielessäni jo aika vahvana.

Itse olen syttynyt uuteen liekkiin muutamankin ison elämänmuutoksen vuoksi. Saan myös hurjasti huomiota ja kehuja monilta ihanilta ihmisiltä päivittäin, siksikin paluu kotiin tuon mörön viereen tuntuu niin ankealta :( Kiitos ja anteeksi.

Sääliksi käy teitä. Kannattaa ottaa ero, jos ei oikeasti halua kumppaniaan enää. Kyllä lapset vaistoaa, jos vanhemmat eivät pidä toisistaan enää. Turhaa "lasten takia" yhdessä olette. Olkaa rohkeita.

Meillä mies on aina ollut se vähemmän seksiä haluava osapuoli. Jossain vaiheessa tajusin lopettaa itseni nöyryyttämisen: en enää tehnyt aloitteita tai pukenut kivaa pikkutuhmaa päälle, se oli ihan hyödytöntä. Miten kukaan voisi loputtomiin haluta ihmistä, joka ei halua sinua?