Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakko lopettaa treffailu kun ei itsetunto ja sydän kestä sitä enää
Ala todellakin ymmärtää ihmisiä jotka valitsevat ikuisen sinkkuuden, mieluummin kuin yrittäisi löytää jonkun. Siis tapauksessa jossa ihminen sinänsä voisi sen parisuhteen haluta, mutta ei pysty/halua sitä enää tavoitella.
Olen treffaillut miehiä nyt 2 vuotta. Ihan hirveästi jäänyt käteen vain pahaa mieltä. Selväksi on käynyt että mihinkään, ei MIHINKÄÄN voi enää luottaa. Ei miehen sanoihin, ei miehen taustaan, ei miehen tekoihin. Ei mihinkään. Vaikka kuinka koitat etsiä "green flagejä", antaa asioiden mennä omalla painollaan, olla itse umpirehellinen ja avoin alusta saakka.. ja vaikka mies vaikuttaisi siltä myös. Niin kaikki voi muuttua *PUFF* muutamissa tunneissa ja yhtäkkiä olet taas hylätty ja jätetty ja kaikki mitä on puhuttu tai tehty on täysin merkityksetöntä. En olisi ikinä uskonut että kumppanin etsiminen voi olla näin kamalaa ja vaikeaa!
Kommentit (1158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On nämä kyllä.
Naisella on paljon annettavaa. On kauniisti sisustettu koti, on tarjolla kultturellia keskusteluseuraa, matkaseuraa, tunnelmointia kynttilänvalossa viiniä maistellen…
Miehellä on paljon annettavaa. On aikuisviihdettä larppaavaa jyystöä, yhteistä liharuokien kokkailua, on avustajan paikkaa miehen omissa kivoissa projekteissa, rentoa sotkuista yhdessäoloa…
Täydellinen pari! Ai ei… ?
Huvittava kirjoitus. Mutta eri syistä kuin kuvittelet.
Kuvaat viestissäsi sivistyneen ja mahtavan naisen ja ikuisen lapsen joka runkkaa pornolle törkyisessä yksiössä. Good job.
Mutta todellisuudessa huvittavaa on se että sinä kuvittelet tuon yllä olevan stereotyyppisen naisen unelmaelämän edustavan jotain mahtavaa ja hienoa. Taas kerran, on muutakin kuin naisen unelmaelämä ja luuserimies.
Hassua on sekin että mollaat miehen projekteja, mutta sitten jätät huomiotta kuinka matkustelut, kultuuririennot ja viini-illalliset valkoisessa kodissa ovat yhtä naisen projekteja.Viinin litkiminen kynttilänvalossa ei ole sen parempaa tai sivistyneempää kuin oluen juominen leffaa katsellessa tai pienen viskipullon nauttiminen erätulilla. Ihan saman tasoista touhua: kaikkiin liittyy alkoholijuoma ja itseä miellyttävä ympäristö.
Nämä kirjoitukset osoittavat hyvin miksi seuraa ei löydy. Naiset korottavat itse itsensä miehiä paremmiksi ja ihmettelevät miksei löydy miestä joka haluaa stereotyyppisiä naisaktiviteetteja, kun samanaikaisesti miesten touhuja halveksitaan.
Kyllä. Monen naisen kohdalla tulee mietittyä että tykkääkö hän edes miehistä yleisellä tasolla, vai ovatko miehet vain pakollinen paha ja polku tiettyjen asioiden toteuttamiseen. Jos ihminen lisääntyisi jakutumalla, niin olisivatko miehet ja naiset juurikaan tekemisissä keskenään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse taas ikisinkkumiehenä ihmettelen omaa kelpaamattomuuttani ja ihmettelen myös naisten miesmakua. Jostain syystä minussa on jokin asia tai asioita jonka takia en kelpaa ja jostain syystä ne epäluotettavat miehet naisille kuitenkin kelpaavat?
Joskus nainen sanoi ääneen treffeillä että hän yleensä "löytää vain varattuja tai seksin perässä olevia miehiä". Silti antoi mulle "en nyt näe että tästä tulisi mitään"-pakit vaikka olin tosissaan parisuhteen perässä. Joo parempihan se on jatkaa niiden varattujen pánómiesten kanssa. Ei ollut kyse siitä että nainen löytäisi vain tuollaisia miehiä, oli kyse siitä että vain he täyttävät naisen kriteerit, mitä sitten lie olleet.
Tämä se jaksaa hämmästyttää. Treffailin ennen nykyisen, pidemmän, parisuhteen löytymistä jonkin aikaa parin naisen kanssa, joista molemmilla oli ainakin omien sanojensa mukaan vaikea edellinen parisuhde, jossa oli mitätöimistä ja haukkumista, siis lähinnä henkistä väkivaltaa. Meillä synkkasi henkisesti hyvin, molemmat kehuivat minua jopa komeaksi ja uskoisin, että he ymmärsivät heti että minä en ole sellainen kuin eksänsä. Olen myös vakitöissä, fyysisesti kunnossa, ei ylipainoa jne., mutta molemmissa noissa em. tapauksissa naisen kiinnostus vain lopahti jostain syystä ihan yhtäkkiä, ilman mitään järkevää syytä tai selitystä. Kaiken maailman kusipäillä ja "luusereilla" on lapsia, mutta itse en kelvannut siinä iässä yhdellekään naiselle... väkisinkin tulee mieleen, että joku vikahan minussakin on oltava.
Jep. Monesti vaikuttaa siltä, että miehen pitää olla jotenkin vähän renttu tai ikävä ihminen, että naiset pystyvät kiinnostumaan miehestä ja pysymään kiinnostuneena ja päinvastoin tuntuu usein siltä, että miehen kiltteys ja hyväsydämisyys näkyy naisille nössöytenä tai tylsyytenä.
Ehkä tämä liittyy jotenkin siihen, että nainen haluaa tulla alistetuksi eikä koe sitä kiltin miehen kanssa.
Minullakin ihan samanlainen kokemus takana ja olen miettinyt ihan samaa. Vaikuttaa siltä että kun nainen on tottunut edellisessä suhteessa kontrolloivaan ja alistavaan mieheen, hän ei enää osaa sitten syttyä rennommasta miehestä. Alussa kaikki on tosi upeaa ja ihmetellään että tällaisiakin miehiä on, mutta pidemmän päälle se sitten lopahtaa. Tällaiselle naiselle kipinä syntyy siitä jatkuvasta draamasta ja vuoristoradasta ja sen varmaankin aivot tulkitsevat jotenkin leiskuavana rakkautena tai jotain vastaavaa.
Eihän rikkinäistä ihmistä pysty toinen korjaamaan, vaikka kuinka haluaisi. Jatkossa täytyy vain uskoa kun viisaammat varoittelevat että se on red flag, jos naisen aiempi suhde on ollut rankka. Jos siihen lähtee, niin ottaa tietoisen riskin.
Huutelen tähän väliin näin puskista: kaikille niille miehille, jotka haluaisivat yrittää ymmärtää näin käyttäytyvien naisten mahdollisia ajatus- ja käytöskuvioita, voin suositella terapeutti Ginger Deanin IG-tiliä @lovingmeafterwe. Siellä on toinen toistaan valaisevampia esimerkkejä siitä, miksi esim. rentuista syttyvät naiset "tarvitsevat" draamaa, no siksi, että draama tuntuu heistä turvalliselta, ja taas tasaisuus ja ennustettavuus paradoksaalisesti hyvin turvattomalta.
Ja jos joku nainen havahtuu miettimään että miksi sitä tuleekaan aina tehtyjä sellaisia valintoja joista saa vain siipeensä, niin heillekin voin tiliä suositella.
Siis jos vain englanti riittävän hyvin luontuu.
Ja tosiaan, ainakin omalta kohdaltani pariutuminen oli aivan hilkulla tulla haudatuksi (olin +25-vuotias nainen ilman ensimmäistäkään lähestymisyritystä ja itse vähintään 10 pakit saaneena) kunnes kohtalo kirjaimellisesti käveli vastaan. Eli haluan vahvistaa senkin mitä jotkut edellä kirjoittivat: sattumalla on usein myös aivan käsittämätön merkitys. Välillä ihan karmii kun ajattelen, että jos en sinä iltana olisikaan lähtenyt kävelylle kaupungille, niin olisinko edelleen niin kirvelevän yksin kuin mitä olin...
Tajuatko, että ne rentuista innostuvat on marginaalisen pieni ilmiö, ei kaikki naiset? Tuskin.
Paha poikaa kiehtoo ehkä esiteininä, sitten tulee järkeä. Jos aikuisena liikkuu piireissä joissa rentut ja rikolliset on suosittuja, on pahasti syrjäytynyt.
Vaikka eihän inzell oikeasti missään liiku, kunhan esittää välillä naista.
Kyllä se myös kolmekymppisenä menee niin, että kiltin ja kunnollisen miehen kanssa ei ikinä ole sitä jotain selittämätöntä kipinää, mutta renttujen ja pelimiesten kanssa mystisesti on.
Itse olen jo vuosia etsinyt parisuhdetta ja käynyt asiallisesti treffeillä vain saadakseni aina pakit vaikka olisi kyseessä jo 3. tai 4.treffit.
Kuten tuo ylhäällä näkyvä nainen on kirjoittanut että "löytää vain seksin perässä olevia miehiä" niin miksiköhän itse sitten saan vain pakit kun etsin parisuhdetta. Joskus on kasvokkainkin valitettu samaa minulle ja silti saanut pakit.
Tuossa on totta vain se, että palstapeikko etsii turhaan naista. Viestinnästä vain 7 % on sanallista, sen naisviha näkyy kehonkielestä ja on juuri sitä "puuttuvaa kemiaa". Ei tarvitse tietää että ruikutat täällä, se näkyy päällepäin.
Tässä taas hyvä esimerkki ei-niin-tasokkaiden miesten demonisoinnista. Nainen etsii tarvittavat tekosyyt olla kiinnostumatta kiltistä ja kunnollisesta miehestä jotta voi oikeuttaa itselleen sen, että valitsee välinpitämättömän pánómíéhen. Naisviha on pelkästään teidän naisten mielikuvituksessa.
Edelleenkään nainen ei tarvitse tekosyitä. Ihan täysi vapaus on kiinnostua tai olla kiinnostumatta eikä sitä tarvitse kenellekään selitellä eikä puolustella.
Ja sekö näitä inzeellejä harmittaa, kun nainen tosiaan valitsee ihan itse, eikä ole heille pätkääkään velvollinen perustelemaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On nämä kyllä.
Naisella on paljon annettavaa. On kauniisti sisustettu koti, on tarjolla kultturellia keskusteluseuraa, matkaseuraa, tunnelmointia kynttilänvalossa viiniä maistellen…
Miehellä on paljon annettavaa. On aikuisviihdettä larppaavaa jyystöä, yhteistä liharuokien kokkailua, on avustajan paikkaa miehen omissa kivoissa projekteissa, rentoa sotkuista yhdessäoloa…
Täydellinen pari! Ai ei… ?
Huvittava kirjoitus. Mutta eri syistä kuin kuvittelet.
Kuvaat viestissäsi sivistyneen ja mahtavan naisen ja ikuisen lapsen joka runkkaa pornolle törkyisessä yksiössä. Good job.
Mutta todellisuudessa huvittavaa on se että sinä kuvittelet tuon yllä olevan stereotyyppisen naisen unelmaelämän edustavan jotain mahtavaa ja hienoa. Taas kerran, on muutakin kuin naisen unelmaelämä ja luuserimies.
Hassua on sekin että mollaat miehen projekteja, mutta sitten jätät huomiotta kuinka matkustelut, kultuuririennot ja viini-illalliset valkoisessa kodissa ovat yhtä naisen projekteja.Viinin litkiminen kynttilänvalossa ei ole sen parempaa tai sivistyneempää kuin oluen juominen leffaa katsellessa tai pienen viskipullon nauttiminen erätulilla. Ihan saman tasoista touhua: kaikkiin liittyy alkoholijuoma ja itseä miellyttävä ympäristö.
Nämä kirjoitukset osoittavat hyvin miksi seuraa ei löydy. Naiset korottavat itse itsensä miehiä paremmiksi ja ihmettelevät miksei löydy miestä joka haluaa stereotyyppisiä naisaktiviteetteja, kun samanaikaisesti miesten touhuja halveksitaan.
Kyllä. Monen naisen kohdalla tulee mietittyä että tykkääkö hän edes miehistä yleisellä tasolla, vai ovatko miehet vain pakollinen paha ja polku tiettyjen asioiden toteuttamiseen. Jos ihminen lisääntyisi jakutumalla, niin olisivatko miehet ja naiset juurikaan tekemisissä keskenään?
Siihen on hyvä syy, miksi noi ukkelit jää yksin. Mt-ongelmat nyt ainakin. Myös pakkomielle ihmisten painosta, ne hoikatkaan naiset ei mitään kalorinlaskijaa huoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sergei Fedorov kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus johtuu aina siitä että vaatimustaso on liian korkea. Jos mikä tahansa raato kelpaa, sinkkuus loppuu heti. Vähän enemmän valkkaamalla menee hetki. Tarpeeksi kun valkkaa, ei löydy ikinä.
Naisilla se menee juuri noin, miehillä ei.
Pitkästä aikaa järkevä kommentti sinulta.
Tosiaan miehenä on aina pakotettu pariutumaan alaspäin.
Räikeimpänä esimerkkinä kroppatasot. Ei ole mitenkään poikkeuksellista että jopa treenatulla miehellä voi olla edessään tilanne että kaikki naiset jotka kiinnostuvat ovat ylipainoisia.
Eli miten tasoteoria mielestäsi kuuluu? Eikö se menekään niin kuin on opetettu: ihmisen taso määräytyy sen mukaan, minkä tasoisen hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen? Tai Sloman & Slomania lainaten; "
Yksilön asema oman sukupuolen hierarkiassa määräytyy vastakkaisen sukupuolen kysynnän perusteella vaikuttaen samalla myös partneriin kohdistuvien odotusten tasoon. (Sloman & Sloman 1988.)
Mutta sinä ilmeisesti olet laittanut sen uusiksi?
Jos mies on treenattu niin hänelle kuuluu hoikka tai treenattu nainen.
Jos mies on ylipainoinen niin hänelle kuuluu ylipainoinen nainen.
Kieltäydyn tukemasta hypergamiaa ja mielestäni toiselta ei voi myöskään vaatia sellaista mitä ei itse omista.
Sano tuo sille varakkaalle iskämahamiehelle, joka treffailee vain pajunvitsoja, koska ”kenenkään ei tarvitse kiinnostua omasta vartalotyypistään”. Tai sano tuo niille hoikille ja urheilullisille naisille, jotka valitsevat mukavimman löytyvän miehen, kroppaan katsomatta. Tai mene selittämään normipainoiselle miehelle, joka etsii muhkuja naisia. Katsos kun kenenkään ei tarvitse hakea kumppania sinun sääntöjesi mukaan. Sinun kroppasi nyt vain saattaa olla haluamillesi naisille liian vähän tai ei kriteeri lainkaan.
On tietysti parempi olla tikissä ja pinnallinen kuin plösö ja pinnallinen. Voit ehkä löytää toisen pinnallisen treenaajan, jolla luonne on pahasti pakkasella.
Mä olen elämäni viimeisessä parisuhteessa.
Tämä taas sementoi sen päätöksen. Ne hyvät miehet on noukittu pois kuleksimasta kaksikymppisinä, niin kuin omanikin, ja loput... no, joku syy siihen on, ettei ole. Ei välttämättä huono syy (esim. uran luomisen priorisointi), mutta jotakin siellä on.
Pidän hyvän huolen omastani, kunnes siitä aika jättää, ja sitten elän perinnöllä vapaaherrattaren elämää, tirauttaen kyynelee niille hyville ajoille, jotka olivat ja menivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä taukoa. Kasva ihmisenä. Kun pidät itseäsi rakkauden arvoisena ja rakastat itseäsi, löydät sen oikean joka jää rinnallesi. Koska olet sen arvoinen.
Mua ärsyttää tällänen ihan hirveästi. Ihan niinkuin se että saa paskaa kohtelua tarkoittaisi että en rakasta itseäni enkä pidä itseäni rakkauden arvoisena. Tai etteikö mulla olisi omaa elämää, omia harrastuksia (toinen on et aina käsketään keskittyä niihin).
Kun voin ihan rehellisesti sanoa että mulla on kaikki asiat kunnossa (oma koti, omat ystävät, mielenkiintoinen työ, opiskelen, harrastan), olen valmis rakkauteen, en etsi sitä hampaat irvessä - en todellakaan. Mutta kun olen jollekin antanut mahdollisuuden ja ns. avannut sydämeni niin lunta on tullut tupaan puol metriä joka kerta. ap
Ei sulla ap ole läheskään kaikki kunnossa, koska aina tapaat ja olet mielestäsi väärin miesten kanssa.
Miten ihmeessä ja kummassa ajaudut juuri sellaiseten kanssa suhteisiin?
Jossainhan se mättää. Ja pahasti mättääkin.
Itsehän sinä valitset ne miehet joita tapaat, itse alat suhteisiin. Itse uskot mitä miehet sulle puhuu.
Itse alat luottaa heihin.
Noissa asioissa ei kukaan pakota sinua mihinkään. Täysin vapaaehtoista ja oma valinta joka ikisessä tapauksessa.
Jos sinun ulkoiset olosuhteet ovat ok, niin päässäsi on jokin vääristymä miesten kanssa.
Ei kukaan rupee theti täysillä luottamaan kehenkään ja olettamaan että juuri tämä tapailu ja tämä suhde on lopullinen meille molemmille.
Niin. Epäluuloisuushan se on hyvän ihmissuhteen paras lähtökohta.
Vierailija kirjoitti:
Ota joku ulkomaalainen, jolla on käytöstavat. Ja mikä ihme tuo rehellisyysjuttu on? Kuka hullu sitä nyt heti alkaa rehelliseksi jos parisuhteen haluaa? Menee kaikki ilo ja jännitys koko hommasta.
Juuri näin. Irakilaista, afgaania tai afrikkalaista ainakin luulisi löytyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli miten tasoteoria mielestäsi kuuluu? Eikö se menekään niin kuin on opetettu: ihmisen taso määräytyy sen mukaan, minkä tasoisen hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen? Tai Sloman & Slomania lainaten; "
Yksilön asema oman sukupuolen hierarkiassa määräytyy vastakkaisen sukupuolen kysynnän perusteella vaikuttaen samalla myös partneriin kohdistuvien odotusten tasoon. (Sloman & Sloman 1988.)
Mutta sinä ilmeisesti olet laittanut sen uusiksi?
En suosittele uskomaan noita tasoteorioita. Ne on ihan puhtaasti vapaamuurarien kynästä tullutta skeidaa, kun ne yrittävät pakottaa kaikki siihen omaan 33 portaiseen hierarkiaansa.
Henkka lässykin on vapaamuurari, että tiedoksi vaan teille, kuten myös rapuhirarkiaa mainostava Jordan Peterson. Hierarkian huipullahan on aina tämä äiti-persoonallisuus, eli omnipotentti psykopaatti. Kertovat, että hierarkian huipulla tulee lucifer.
Sitten vaan lopetat, ja problem solved.
Perinteinen parisuhde esim: (mies ja nainen) on jo vanhanaikaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen elämäni viimeisessä parisuhteessa.
Tämä taas sementoi sen päätöksen. Ne hyvät miehet on noukittu pois kuleksimasta kaksikymppisinä, niin kuin omanikin, ja loput... no, joku syy siihen on, ettei ole. Ei välttämättä huono syy (esim. uran luomisen priorisointi), mutta jotakin siellä on.
Pidän hyvän huolen omastani, kunnes siitä aika jättää, ja sitten elän perinnöllä vapaaherrattaren elämää, tirauttaen kyynelee niille hyville ajoille, jotka olivat ja menivät.
Eli psykopaatit ja narsistit on mielestäsi hyviä miehiä. Hierarkian huipulla tulee todellakin lucifer.
Lisää muurareita: Enbusken ja Wahlroosin mukaan naiset vie se "James Bond" -mies samaan tapaan, kuin Gretzky sai suurinta palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä taukoa. Kasva ihmisenä. Kun pidät itseäsi rakkauden arvoisena ja rakastat itseäsi, löydät sen oikean joka jää rinnallesi. Koska olet sen arvoinen.
Mua ärsyttää tällänen ihan hirveästi. Ihan niinkuin se että saa paskaa kohtelua tarkoittaisi että en rakasta itseäni enkä pidä itseäni rakkauden arvoisena. Tai etteikö mulla olisi omaa elämää, omia harrastuksia (toinen on et aina käsketään keskittyä niihin).
Kun voin ihan rehellisesti sanoa että mulla on kaikki asiat kunnossa (oma koti, omat ystävät, mielenkiintoinen työ, opiskelen, harrastan), olen valmis rakkauteen, en etsi sitä hampaat irvessä - en todellakaan. Mutta kun olen jollekin antanut mahdollisuuden ja ns. avannut sydämeni niin lunta on tullut tupaan puol metriä joka kerta. ap
Ei sulla ap ole läheskään kaikki kunnossa, koska aina tapaat ja olet mielestäsi väärin miesten kanssa.
Miten ihmeessä ja kummassa ajaudut juuri sellaiseten kanssa suhteisiin?
Jossainhan se mättää. Ja pahasti mättääkin.
Itsehän sinä valitset ne miehet joita tapaat, itse alat suhteisiin. Itse uskot mitä miehet sulle puhuu.
Itse alat luottaa heihin.
Noissa asioissa ei kukaan pakota sinua mihinkään. Täysin vapaaehtoista ja oma valinta joka ikisessä tapauksessa.
Jos sinun ulkoiset olosuhteet ovat ok, niin päässäsi on jokin vääristymä miesten kanssa.
Ei kukaan rupee theti täysillä luottamaan kehenkään ja olettamaan että juuri tämä tapailu ja tämä suhde on lopullinen meille molemmille.Niin. Epäluuloisuushan se on hyvän ihmissuhteen paras lähtökohta.
Niin, sitten sekään ei kelpaa, jos ei nainen heti luota vaan kääntää kaikki kivet. Kuinkahan monta kertaa täältä olen lukenut itkua, kun nainen on halunnut tavata ensin julkisella paikalla, pyytänyt some-tiliä tutkiakseen sen, pistänyt katki ensimmäisestä valheesta tai ihan vain ilman sen kummempia selityksiä saatuaan jostain pienestä jutusta epäluotettavat ja huonot värinät. Ja sekin vielä, jos uskaltaa mitään kysyä, eihän tutustuminen saa olla mikään kuulustelu tai työhaastattelu. Ja vieläpä se on monien palstamiesten mielestä ihan jees, että tavismieskin suhteen aikana laulattaa tinderiä ja muutenkin etsii tilaisuuksia pettää, koska naisella kuitenkin oli ruma kroppa ja tavisjampoillakin on oikeus koska leukamallit ja onhan se inhimillistä. Mutta jos uskot yhtään mitään, on se ”oma vika pikkusika”.
Ongelma vaan oli se, että parasta palkkaa ei saanu useinkaan se paras pelaaja, vaan 90-luvulla Ottawassa Daigle nosti suurinta palkkaa ja 2005-2010 Islandersissa Jashin ja DiPietro, joista kumpikaan ei edes pelannut. Muistetaan myöskin Rangersin nerokkaat hankinnat Drury ja Gomez, joilla oli historiallisen korkea tienestit.
Mitä tästä opimme: työnantajan ja naisen ei pidä koskaan antaa valita yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin hemmetin negatiivisiä. Itketään ja valitetaan kun ei kenellekkään kelpaa ja miehet sitä ja naiset tätä. Käydään kaksilla treffeillä ja jos toinen ei kolmansia halua niin se on kamala pettymys, maailmanloppu ja taas vajotaan itsesääliin. Toisilla lukee jo profiilitekstissä tyyliin että tuskin täältä mitään löytyy. No miksi roikut sitten siellä tinderissä.
Itse tunnen monta paria jotka tavanneet tinderissä. Kaksi mennyt naimisiin, kolmas pari odottaa jo toista lasta. Siskoni tapasi vuosi sitten tinderistä kivan miehen. Itsekin löysin mieheni sieltä. Kaikki ollaan ihan tavallisia tallukoita, on lyhyttä pitkää, laihaa ja pullukkaa, duunareita ja akateemisia. Eivät ole mitään instamalleja tai jykevä leukaisia lääkäreitä ja niin vaan on kumppani löytynyt. Ei kaikilla heti napannut ja osa piti taukoa kun alkoi kyllästyttämään mutta silti ovat aina olleet positiivisia ja treffailleet iloisin mielin.
Avainsana on juuri se, että treffeille, treffeille ja vielä kerran treffeille. Jos jotain ei millään tahdo saada treffeille niin poista se ja ota seuraava. Pelkkiä matchejä keräilemällä ei saa yhtään mitään.
Niinkö? Minulla aikoinaan oli ihan eri strategia kun oli yhdessä e-systeemissä. Katselin minulle sopiksi laitettujen miesten profiilit - siis luonneanalyysit - hyvin tarkasti. Kirjoittelin muutaman kanssa. yhden kanssa kirjoittelu lähti heti lentoon, olimme selkeästi samalla aaltopituudella ja haimme samoja asioita. Hänen kanssaan tapasin - ja nyt yhdessä ja naimisissa, onnellisesti jo yli kymmenen vuotta. Minusta avain on omissa nahkoissa viihtyminen ja taju millainen kumppani itselle sopii, noilla spekseillä löytää itselleen kumppanin nopeastikin.
Noin kai se ideaalisti toimisi, minulla vain tuppaa käymään niin että sitten livenä naisen into lässähtääkin. Mikä lie sitten syynä, ulkomuodossani tai olemisessani sen täytyy jotenkin olla.
Ne naiset huomaa, että olet vauvapalstamies, katkerikko. Siinä ei auta rahat eikä isot leuat.
Miten huomaisivat, en edes ole katkera. Kunhan ihmettelen. Ei viitsisi jauhaa aina tätä samaa paskaa, jooko? Keksi minulle jotain ihan uusia ominaisuuksia, anna mielikuvituksen lentää. Kaikki käy koska todellisesta minusta et tiedä yhtään mitään.
Toinen vaihtoehto olisi sitten, että pohdittaisin yhdessä että mikä minun treffeissäni ihan oikeasti voi olla se syy, miksi menee pieleen. Anyone?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin hemmetin negatiivisiä. Itketään ja valitetaan kun ei kenellekkään kelpaa ja miehet sitä ja naiset tätä. Käydään kaksilla treffeillä ja jos toinen ei kolmansia halua niin se on kamala pettymys, maailmanloppu ja taas vajotaan itsesääliin. Toisilla lukee jo profiilitekstissä tyyliin että tuskin täältä mitään löytyy. No miksi roikut sitten siellä tinderissä.
Itse tunnen monta paria jotka tavanneet tinderissä. Kaksi mennyt naimisiin, kolmas pari odottaa jo toista lasta. Siskoni tapasi vuosi sitten tinderistä kivan miehen. Itsekin löysin mieheni sieltä. Kaikki ollaan ihan tavallisia tallukoita, on lyhyttä pitkää, laihaa ja pullukkaa, duunareita ja akateemisia. Eivät ole mitään instamalleja tai jykevä leukaisia lääkäreitä ja niin vaan on kumppani löytynyt. Ei kaikilla heti napannut ja osa piti taukoa kun alkoi kyllästyttämään mutta silti ovat aina olleet positiivisia ja treffailleet iloisin mielin.
Avainsana on juuri se, että treffeille, treffeille ja vielä kerran treffeille. Jos jotain ei millään tahdo saada treffeille niin poista se ja ota seuraava. Pelkkiä matchejä keräilemällä ei saa yhtään mitään.
Niinkö? Minulla aikoinaan oli ihan eri strategia kun oli yhdessä e-systeemissä. Katselin minulle sopiksi laitettujen miesten profiilit - siis luonneanalyysit - hyvin tarkasti. Kirjoittelin muutaman kanssa. yhden kanssa kirjoittelu lähti heti lentoon, olimme selkeästi samalla aaltopituudella ja haimme samoja asioita. Hänen kanssaan tapasin - ja nyt yhdessä ja naimisissa, onnellisesti jo yli kymmenen vuotta. Minusta avain on omissa nahkoissa viihtyminen ja taju millainen kumppani itselle sopii, noilla spekseillä löytää itselleen kumppanin nopeastikin.
Noin kai se ideaalisti toimisi, minulla vain tuppaa käymään niin että sitten livenä naisen into lässähtääkin. Mikä lie sitten syynä, ulkomuodossani tai olemisessani sen täytyy jotenkin olla.
Ne naiset huomaa, että olet vauvapalstamies, katkerikko. Siinä ei auta rahat eikä isot leuat.
Miten huomaisivat, en edes ole katkera. Kunhan ihmettelen. Ei viitsisi jauhaa aina tätä samaa paskaa, jooko? Keksi minulle jotain ihan uusia ominaisuuksia, anna mielikuvituksen lentää. Kaikki käy koska todellisesta minusta et tiedä yhtään mitään.
Toinen vaihtoehto olisi sitten, että pohdittaisin yhdessä että mikä minun treffeissäni ihan oikeasti voi olla se syy, miksi menee pieleen. Anyone?
Millaiset sosiaaliset taidot sinulla yleisesti ottaen on? Viihtyvätkö ihmiset seurassasi? Onko sinulla ystäviä, myös naispuolisia?
Entä näkeekö nainen sinusta, että olet hänestä todella kiinnostunut? Vai oletko ylipäänsä "head over heels" vai onko jokainen nainen yhtä potentiaalinen parisuhdekumppani? Halaatko, kosketatko luontevasti (käsivarteen, olkapäähän, selkään - tilanteesta riippuen esimerkiksi huomion saamiseksi)?
Millaisia treffejä yleensä harrastat; kahville, kaljalle, kävelylle? Jos menette kahville tai kaljalle, istutko naista vastapäätä vai 90 asteen kulmassa häneen? Vastapäätä istuminen on aina epämiellyttävää ellei toinen ole todella rento ja hauska tyyppi.
Soljuuko juttu, nauraako nainen, onko teillä hauskaa? Vai muistuttaako tilanne haastattelua? Tuleeko hiljaisia hetkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin hemmetin negatiivisiä. Itketään ja valitetaan kun ei kenellekkään kelpaa ja miehet sitä ja naiset tätä. Käydään kaksilla treffeillä ja jos toinen ei kolmansia halua niin se on kamala pettymys, maailmanloppu ja taas vajotaan itsesääliin. Toisilla lukee jo profiilitekstissä tyyliin että tuskin täältä mitään löytyy. No miksi roikut sitten siellä tinderissä.
Itse tunnen monta paria jotka tavanneet tinderissä. Kaksi mennyt naimisiin, kolmas pari odottaa jo toista lasta. Siskoni tapasi vuosi sitten tinderistä kivan miehen. Itsekin löysin mieheni sieltä. Kaikki ollaan ihan tavallisia tallukoita, on lyhyttä pitkää, laihaa ja pullukkaa, duunareita ja akateemisia. Eivät ole mitään instamalleja tai jykevä leukaisia lääkäreitä ja niin vaan on kumppani löytynyt. Ei kaikilla heti napannut ja osa piti taukoa kun alkoi kyllästyttämään mutta silti ovat aina olleet positiivisia ja treffailleet iloisin mielin.
Avainsana on juuri se, että treffeille, treffeille ja vielä kerran treffeille. Jos jotain ei millään tahdo saada treffeille niin poista se ja ota seuraava. Pelkkiä matchejä keräilemällä ei saa yhtään mitään.
Niin, matchien keräileminen on hyödytöntä, mutta ei se jatkuva treffeillä juokseminenkaan mitään hyödytä. Itse en halua lähteä treffeille, jos toinen ei ole oikeasti kiinnostava, joten jos jonkun kiinnostavan kanssa tapailu katkeaa, niin ei sitä niin vain löydä uutta tilalle. Tai ehkä jonkun epäkiinnostavan, josta tietää koko ajan, ettei ole hänestä tosissaan kiinnostunut.
No hyvänen aika, ei tietenkään epäkiinnostavien kanssa. Sellaisiahan sinulle ei varmasti ole matchinäkään, vai?
Niin no, vastasin toisen kirjoittajan tekstiin, jossa luki: "...jos jotain ei millään tahdo saada treffeille niin poista ja ota seuraava." Lähinnä pointtini oli, että mikä seuraava - ei välttämättä ole jonossa muita kiinnostavia. En ole itse ollut Tinderissä, mutta jos olisin, voisi hyvinkin olla, että löytäisin sieltä yhden tai kaksi kiinnostavaa, mutta jos näiden kanssa ei juttu lähtisi etenemään, ei olisi enää mitään "seuraavaa". Nimenomaan siksi, että en matchaisi niitä epäkiinnostavia.
Niin, no jos ei ole seuraavaa niin ei ole seuraavaa. Hetken päästä ehkä on kun sinne tulee uusia ihmisiä jatkuvasti. Osaat varmaan soveltaa aina tilanteen mukaan ja silti ymmärtää mikä oli pääpointti asiassa. Eli älä jumiudu metsästämään jotain joka ei vastaile eikä koskaan löydä aikaa treffeille, vaan heivaa sellaiset menemään.
Vierailija kirjoitti:
Toinen vaihtoehto olisi sitten, että pohdittaisin yhdessä että mikä minun treffeissäni ihan oikeasti voi olla se syy, miksi menee pieleen. Anyone?
Mitä järkeä sitä on täällä foorumilla pohtia, kun ei me tunneta sua millään tavalla? Miksi se sua muutenkaan kiinnostaa. Itse lopetin naisten kanssa touhuilun, kun alkoi homma käymään vaaralliseksi. Ei ole nyt 10 vuoteen tullut mitään kiinnostusta jatkaa naisiin tutustumista. Ei ole mitään tarvetta pohtia, miksi treffit ei suju...
Paljon mielenkiintoisempiakin asioita on maailmassa, kuin naisten ja seksuaalirikollisten väliset treffailut. Torstaina alkaa telkkarista 10 suomalaista sarjamurhaajaa. Voittaa naiset mennen tullen.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, juuri näin. Minäkin viimein ymmärsin kun oli noin hyvin kirjoitettu auki.