Pakko lopettaa treffailu kun ei itsetunto ja sydän kestä sitä enää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne pienet ja rumat ukot vasta pettääkin tilaisuuden tullen. Komealle miehelle on aina ollut tarjontaa, sen pää ei sekoa jos jossakin joku hametta vilauttaa. On ykkösluokan p-puhetta väittää, että ruma olisi jotenkin parempi luonteeltaan, EI OLE.

Halpahintaista psykologiaa ja paradoksi. Sellaiselle miehelle ei tule tilaisuutta. Lisäksi tässä on halu lisätä lisää huonoja puolia tällaiselle miehelle ja hyviä puolia sellaiselle miestyypille miehelle haluaa.

Ei, vaan oma kokemus, jota teoria tukee. Komeat miehet on olleet rentoja ja naista hyvin kohtelevia, rumat taas katkeria ja valmiit syyttämään kaikkia naisia siitä, kun vuonna kivi ja kanto teini-tiina antoi pakit. Rumassa kropassa on usein ruma luonne, ikävä kyllä.

Ne rumat kivaluonteiset miehet taas on kaikki varattuja ja ilmeisesti ihan tyytyväisiä, vaikka vaimonsa hekin ovat niitä vähemmän kauniita.

Kivaluonteiset miehet viedään ylipäätään käsistä, komea tai vähemmän komea.

Kivaluonteiset miehet pääsevät lähinnä vastaanottamaan kaveripakit samalla kun rentut ja pelimiehet kelpaavat tapailuun asti.

Mitä tarkoitatte rentulla? Sehän voi olla toisaalta aika negatiivinen luonnehdinta, mutta toisaalta se voi tarkoittaa myös vähemmän negatiivista ja liittyä enemmän siihen, että ei ole yhteiskunnassa joidenkin tiettyjen normien mukainen, tai on esim. konservatiivisten tahojen mielestä "vääränlainen". Ja tämä jälkimmäinen ei sellaisenaan tarkoita mitään negatiivista itse parisuhteen kannalta, vaan muut henkilön ominaisuudet ratkaisevat. Eli jälkimmäiseen renttukuvaukseen sopiva mies voi olla hyvinkin ihana kumppani (vaikka toki voi olla myös olematta, mutta sehän riippuu henkilöstä). 

Tässä ote omista materiaaleistani:

"Sekä omnipotentti kontrolli, että identifikaatio aggressoriin pohjaavat splittingiin, eli lohkomiseen, minkä ideana on, että henkilön persoonallisuudessa on alle yhden vuoden ikään tapahtuneesta fiksaatiosta johtuva jakautuminen vauvaminään ja äitiminään.

Vauvaikäinen lapsi on täysin riippuvainen äidistään ja rakastaa äitiään siksi yli kaiken. Vauvan silmissä äiti on täydellinen ja kaikkivoipainen, eikä hän pysty näkemään äidissä mitään epätäydellistä, koska se olisi kestämätöntä tämän täydellisen riippuvuuden ja vauvan heikkouden vuoksi.

Kun vauva sitten joutuu traumaattiseen tilanteeseen, tai traumaattiseen vuorovaikutukseen, minkä hän kokee johtuvan äidistään, vauva joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, koska hänelle on kestämätöntä hyväksyä äidissä mitään pahaa, tai heikkoutta. Vauva ratkaisee tilanteen siten, että hän syyttää itseään tästä tilanteesta ja ikään, kuin uhraa itsensä mielessään äitinsä täydellisyyden vuoksi."

Ote omista materiaaleistani jatkuu:

"Tässä ikävaiheessa vauva ei ole vielä persoonatasolla itsenäistynyt äidistään, vaan äiti sisältyy vauvan persoonallisuuteen. Vauvan persoonallisuudessa on tavallaan vauvaminä ja äitiminä. Tämän traumatisoitumisen vuoksi syntyy fiksaatio, takertuma tähän ikävaiheeseen, eikä henkilö koskaan itsenäisty äidistään persoonatasolla. Ja, koska henkilö ei itsenäisty äidistään, hän ei kykene persoonatasolla erillisyyteen myöskään muista ihmisistä, vaan kaikki ihmiset sisältyvät hänen persoonaansa, ovat hänen persoonansa jatkeita, tai osia. Tämän henkilön psyykkinen kehitys on lähtenyt tästä vauva-ajan traumatisoitumisesta lähtien kasvamaan vinoon siten, että henkilön koko psyykkinen kehitys on tapahtunut tämän kehittyneen takertuman päälle ja sen pohjalta.

Tällainen henkilö heijastaa oman vauva-aikaisen äitisuhteensa kaikkiin vuorovaikutussuhteisiinsa. Hän jakaa ihmisille äitiminän ja vauvaminän roolit. Tällainen henkilö pyrkii itse esiintymään tässä äitiminän roolissa, koska vauvaminän roolissa hän kokisi vauva-aikaisen traumaattisen tilanteen kestämättömät tunteet. Äitiminän roolissa hän on vapaa näistä ikävistä tunteista. Jotta hän pystyisi olemaan äitiminän roolissa, hän asettaa jonkun toisen vauvaminän rooliin. Tämä vauva-ajan uhrautumisen tilanne heijastuu sitten tähän äitiminäroolin ottaneen henkilön ja vauvaminäksi asetetun henkilön vuorovaikutukseen siten, että äitiminä roolissa oleva henkilö ikään, kuin uhraa tämän vauvaminän rooliin asetetun henkilön oman täydellisyytensä eteen. Hän heijastaa vauvaminän rooliin valittuun henkilöön syyllisyyden, heikkouden, pahuuden, huonouden, katkeruuden, kateuden, väkivaltaisuuden, avuttomuuden ja kaikki negatiiviset tunteet ja piirteet. Äitiminäroolissa oleva henkilö kokee olevansa kaikkivoipainen, täydellinen, täydellisen riippumaton, vahva, täydellisen hyvä, puhdas, vapaa syyllisyydestä, kun hän samalla kokee vauvaminärooliin asettamansa henkilön olevan täysin epätäydellinen, täydellisen riippuvainen, täydellisen paha, täydellisen heikko, täydellisen syyllinen jne.

Tällainen henkilö etsii itselleen helpon uhrin, jonka asettaa vauvaminän rooliin ja hän manipuloi toiset ihmiset ja instituutiot tukemaan tätä hänen luomaansa vuorovaikutussuhdetta ja luomiaan rooleja.

Tämä uhraamisen periaate näkyy myös sarjamyrkhääjien toiminnassa, kun sarjamyrkhääjä etsii itselleen uhreja, jotka hän tappaa, eli uhraa oman kaikkivoipaisuutensa ja täydellisyytensä puolesta.

Toisaalta ollessaan kyvytön tuntemaan negatiivisia tunteita itse, tällainen henkilö on itse edelleen ikään, kuin se vauva, joka tarvitsee kaiken aikaa äidin syliä ja äitiä, jolle parkua ja uhri on samalla toisaalta äiti tälle henkilölle, vaikka hänet onkin asetettu uhrattavan vauvan rooliin."

Sergei Fedorov kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tartun vain tuohon viimeiseen: ”Osasi kuulemma ihan toisella lailla huomioida naisen, kuin kukaan muu mies.”

Jotkut todella häiriintyneet miehet osaavat aivan oikeasti huomioida naisen ihan eri tavoin kuin keskivertomies. Tämä johtuu siitä, että persoona heillä on hyvin jäsentymätön ja kehittymätön. Aivan pienenä äiti on voinut olla huonosti saatavilla ja arvaamaton -> äiti on pitänyt sisäistää. Tämä naisellinen puoli on sitten valmiina käyttöön, jos joku sopiva nainen sattuu vaikutuspiiriin. Nämä samat miehet ovat sitten myös alussa hyvin tarvitsevia ja pyrkivät aktiivisesti seuraan. Sinänsä ironista, että naisenkin mielestä nainen on ihanampi.

Samalla tavalla ongemaisia yksilöitä on tietysti naisissakin, menevät miesten keskuudessa kuin kuumille kiville.

Vaikeissa persoonallisuushäiriöissä, kuten psykopatia, sosiopatia ja esim. narsistinen ja sadistinen, tämä henkilö on tosiaan se äiti itse. Rajatilan terveemmässä päässä ja vaikeammissa luonneneurooseissa se henkilö on taas niin kuin lapsi. Monesti nämä äiti -ja lapsi -persoonat muodostavat keskenään suhteen, mutta vaikeasti persoonallisuushäiriöinenkin nainen haluaa kumppaniksi yleensä vaikeasti persoonallisuushäiriöisen miehen, koska se äiti -persoona on omnipotentti ja tämä nainen kokee muunlaiset miehet luusereiksi ja nössöiksi, sekä heikoiksi.

Olen huomannut, että naisilla on nykyään paljon varsinkin epävakaata persoonallisuutta ja huomionhakuisen rajatilamuotoa. Näille mies on joko se lapsi, tai äiti. Jos mies ei ole tämä äiti -persoona, se on silloin lapsi ja lapsi on aina heikko ja paha ja se täytyy uhrata äidin kaikkivoipaisuuden eteen. Tämä onkin heijastunut näihin juttuihin, että meillä tyyliin supo jahtaa sinkkumiehiä potentiaalisina uhkatekijöinä, koska myös yhteiskunta kokee miehen täksi lapseksi, jos se ei ole se omnipotentti äiti.

Mistä sinä sen olet huomannut? Lööpeistä taas. Tätä se on, kun ihmisellä ei ole elämää. Surullista, mutta omapa on valintasi.

Vapaamuurariaatteeseen liittyy keskeisesti knostilainen dualismi, eli "ei valoa ilman varjoa" -ideologia. Tämä pohjaa tähän vauvaminä-äitiminä-jakoon. Siinä sanotaan, että luciferin valo voi loistaa vain pimeyttä vasten, eli tämä äitiminä tarvitsee aina vauvaminän loistaakseen.

Tähän ideologiaan liittyy mm. joukkomurhaajien kopioilmiön lietsonta sitävarten luotujen nettisivujen avulla ja vääränlaisen uutisoinnin avulla, jotta sen avulla voidaan leimata esim. naistasaamattomat miehet uhaksi ja nostaa nämä neljän kännitapon miehet parisuhdemarkkinoiden johtoon. Kyse on tästä vauvaminän uhraamisesta äitiminän eteen, varjon luomisesta, jotta luciferin valo voi loistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, oot valinnut ilmeisen huonosti. On niitä rehellisiä kunnollisia miehiö olemassa.

Niin on ja kaikki vapaina, kun naisia kiinnostaa vain ne jännemmät yksilöt.

Miten ihmeessä miehet elää siinä harhassa, että ne kaikki "muut" miehet jotka ei sitä seuraa saa olisi jotenkin ehdottoman rehellisiä ja kunnollisia ja asaitsisivat kumppanin tällä myyntipuheella? Joku sanoi joskus, että ei näillä taviksilla ole varaa tehdä virheliikkeitä suhteeseen päästyään, mutta tämä on vale jonka miehet itselleen uskottelevat. Sitä en kiellä, etteikö nämä ns. pelimiehet vetäisi omaa peliään ja olisi stereotyyppisesti epäluotettavia, mutta kyllä ne vapaina olevat tavikset ja vähän heikommassakin asemassa olevat miehet osaa pettää, jättää ja on huonoja kumppaneita kun suhteeseen pääsevät. Eivät toki kaikki, mutta ihan turha kuvitella että se naapurin ikisinkku Petteri jota yleisesti pidetään kunnollisena miehenä, ei voisi käyttäytyä vähemmän kunnollisesti tilaisuuden tullen. Itsellä kokemusta miehestä, jolla sosiaalisten tilanteiden pelkoa eikä kovin monia suhteita takana, ei ollut millään tavalla varakas, teki pätkätöitä ja yritti opiskella uutta ammattia... Puoli vuotta tavattiin, vaikutti minulle ihan passelilta mieheltä kun oli ns. rehellisen oloinen, mukava ja kunnollinen ahdistuneisuudestaan huolimatta, hommat toimi sängyssä... kunnes mies sitten jäi sattumalta kiinni, ukolla edelleen deittisivulla profiili aktiivisessa käytössä. Edelleen siis haki seuraa, vaikka oltiin jo melko pitkään nähty ja tämän itsekin myönsi, pisteet rehellisyydestä hänelle. Ero tuli ja ilmeisesti sitä seuraa ei vieläkään ole minun jälkeeni löytynyt, kun mies välillä viestittelee kaivaten. Yritä tässä naisena seuloa miesten joukosta se rehellinen ja kunnollinen helmi, kun pelimiehet pyrkii samalle apajalle ja nämä kunnollisen oloiset ei-niin-tasokkaat miehetkin on yhtälailla epäluotettavia.

Tällaiset naisten propagandatarinat ovat jo tulleet tutuksi tällä palstalla.

Naisilla on toki motiivi aina yrittää demonisoida näitä ei-niin-tasokkaita miehiä jotta saisivat itsetunnolleen oikeutuksen olla vain niiden tasokkaampien ja kipinöivämpien supliikkistatusmies-renttupelimiesten perään.

Seuranhaku on tietysti väärin jos on jo pitkään tapailtu, mutta tekisi mieli tietää myös tämän miehen versio tarinasta. Sinun mielestä mies oli "passeli", mutta olitko sinä miehen mielestä passeli vai tyytyikö mies vain siihen mitä sai. Kuten tuolla aiemmin oli jo mainittu niin yli 80% ylipainoisista naisista hakee normaalipainoista/hoikkaa/treenattua miestä ja myös katukuvassa näkyy paljon pareja joissa nainen on heikommassa fyysisessä kunnossa. Onko mikään ihme jos mies ei ole tyytyväinen tuon kaltaisessa tilanteessa ja voi olla, että miehen silmissä et ollut kovinkaan hyvä saalis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne pienet ja rumat ukot vasta pettääkin tilaisuuden tullen. Komealle miehelle on aina ollut tarjontaa, sen pää ei sekoa jos jossakin joku hametta vilauttaa. On ykkösluokan p-puhetta väittää, että ruma olisi jotenkin parempi luonteeltaan, EI OLE.

Halpahintaista psykologiaa ja paradoksi. Sellaiselle miehelle ei tule tilaisuutta. Lisäksi tässä on halu lisätä lisää huonoja puolia tällaiselle miehelle ja hyviä puolia sellaiselle miestyypille miehelle haluaa.

Ei, vaan oma kokemus, jota teoria tukee. Komeat miehet on olleet rentoja ja naista hyvin kohtelevia, rumat taas katkeria ja valmiit syyttämään kaikkia naisia siitä, kun vuonna kivi ja kanto teini-tiina antoi pakit. Rumassa kropassa on usein ruma luonne, ikävä kyllä.

Ne rumat kivaluonteiset miehet taas on kaikki varattuja ja ilmeisesti ihan tyytyväisiä, vaikka vaimonsa hekin ovat niitä vähemmän kauniita.

Kivaluonteiset miehet viedään ylipäätään käsistä, komea tai vähemmän komea.

Kivaluonteiset miehet pääsevät lähinnä vastaanottamaan kaveripakit samalla kun rentut ja pelimiehet kelpaavat tapailuun asti.

Höpö höpö. Jos olisit oikeasti kiva, sinulla olisi paljon naispuoleisia ystäviä, ja ihan varmasti heidän kauttaan tapaisit jonkun kivan naisen.

Kaveripakit on pehmeä tapa antaa pakit, ei se tarkoita että olet kiva tai että sinusta halutaan kaveri. Lähinnä noin sanotaan, kun pelätään että pakit saanut alkaa riehua. Ei kovin kiva ominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Omista materiaaleista? Sori, mutta et kuulosta terveeltä etkä kivalta.

Sieltä tuli ensimmäinen narsistinen vastaus. Miksi minä tarvitsisin jonkun anonyymin henkilön tuntemaan minut kivaksi? Oliko kivaa, kun sait uhrata minut renttumiesten kaikkivoipaisuuden eteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse taas ikisinkkumiehenä ihmettelen omaa kelpaamattomuuttani ja ihmettelen myös naisten miesmakua. Jostain syystä minussa on jokin asia tai asioita jonka takia en kelpaa ja jostain syystä ne epäluotettavat miehet naisille kuitenkin kelpaavat?

Joskus nainen sanoi ääneen treffeillä että hän yleensä "löytää vain varattuja tai seksin perässä olevia miehiä". Silti antoi mulle "en nyt näe että tästä tulisi mitään"-pakit vaikka olin tosissaan parisuhteen perässä. Joo parempihan se on jatkaa niiden varattujen pánómiesten kanssa. Ei ollut kyse siitä että nainen löytäisi vain tuollaisia miehiä, oli kyse siitä että vain he täyttävät naisen kriteerit, mitä sitten lie olleet.

Tämä se jaksaa hämmästyttää. Treffailin ennen nykyisen, pidemmän, parisuhteen löytymistä jonkin aikaa parin naisen kanssa, joista molemmilla oli ainakin omien sanojensa mukaan vaikea edellinen parisuhde, jossa oli mitätöimistä ja haukkumista, siis lähinnä henkistä väkivaltaa. Meillä synkkasi henkisesti hyvin, molemmat kehuivat minua jopa komeaksi ja uskoisin, että he ymmärsivät heti että minä en ole sellainen kuin eksänsä. Olen myös vakitöissä, fyysisesti kunnossa, ei ylipainoa jne., mutta molemmissa noissa em. tapauksissa naisen kiinnostus vain lopahti jostain syystä ihan yhtäkkiä, ilman mitään järkevää syytä tai selitystä. Kaiken maailman kusipäillä ja "luusereilla" on lapsia, mutta itse en kelvannut siinä iässä yhdellekään naiselle... väkisinkin tulee mieleen, että joku vikahan minussakin on oltava.

Jep. Monesti vaikuttaa siltä, että miehen pitää olla jotenkin vähän renttu tai ikävä ihminen, että naiset pystyvät kiinnostumaan miehestä ja pysymään kiinnostuneena ja päinvastoin tuntuu usein siltä, että miehen kiltteys ja hyväsydämisyys näkyy naisille nössöytenä tai tylsyytenä.

Ehkä tämä liittyy jotenkin siihen, että nainen haluaa tulla alistetuksi eikä koe sitä kiltin miehen kanssa.

Minullakin ihan samanlainen kokemus takana ja olen miettinyt ihan samaa. Vaikuttaa siltä että kun nainen on tottunut edellisessä suhteessa kontrolloivaan ja alistavaan mieheen, hän ei enää osaa sitten syttyä rennommasta miehestä. Alussa kaikki on tosi upeaa ja ihmetellään että tällaisiakin miehiä on, mutta pidemmän päälle se sitten lopahtaa. Tällaiselle naiselle kipinä syntyy siitä jatkuvasta draamasta ja vuoristoradasta ja sen varmaankin aivot tulkitsevat jotenkin leiskuavana rakkautena tai jotain vastaavaa.

Eihän rikkinäistä ihmistä pysty toinen korjaamaan, vaikka kuinka haluaisi. Jatkossa täytyy vain uskoa kun viisaammat varoittelevat että se on red flag, jos naisen aiempi suhde on ollut rankka. Jos siihen lähtee, niin ottaa tietoisen riskin.

Huutelen tähän väliin näin puskista: kaikille niille miehille, jotka haluaisivat yrittää ymmärtää näin käyttäytyvien naisten mahdollisia ajatus- ja käytöskuvioita, voin suositella terapeutti Ginger Deanin IG-tiliä @lovingmeafterwe. Siellä on toinen toistaan valaisevampia esimerkkejä siitä, miksi esim. rentuista syttyvät naiset "tarvitsevat" draamaa, no siksi, että draama tuntuu heistä turvalliselta, ja taas tasaisuus ja ennustettavuus paradoksaalisesti hyvin turvattomalta.

Ja jos joku nainen havahtuu miettimään että miksi sitä tuleekaan aina tehtyjä sellaisia valintoja joista saa vain siipeensä, niin heillekin voin tiliä suositella.

Siis jos vain englanti riittävän hyvin luontuu.

Ja tosiaan, ainakin omalta kohdaltani pariutuminen oli aivan hilkulla tulla haudatuksi (olin +25-vuotias nainen ilman ensimmäistäkään lähestymisyritystä ja itse vähintään 10 pakit saaneena) kunnes kohtalo kirjaimellisesti käveli vastaan. Eli haluan vahvistaa senkin mitä jotkut edellä kirjoittivat: sattumalla on usein myös aivan käsittämätön merkitys. Välillä ihan karmii kun ajattelen, että jos en sinä iltana olisikaan lähtenyt kävelylle kaupungille, niin olisinko edelleen niin kirvelevän yksin kuin mitä olin...

Vierailija kirjoitti:

Sergei, tiedetään tiedetään. Nämä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat ja vaikeat p-häiriöt ovat ihan tuttua huttua.

Mutta jätetäänhän supot ja maailmansalaliitot nyt pois keskustelusta? Vainoharhaisuus on yksi suuruusharhaisuuden muoto ja konspirasismi vaatii myös omanlaisensa psykologian. Jos nyt lähdetään siitä, että supo ei jahtaa yksinäisiä sinkkumiehiä. OK?

No ei se ole kovinkaan vainoharhaista puhua edes näistä supoista, kun Leena Malkki, Tuija Saresma ja HenkkaL ovat paasanneet jo pitkään siitä, kuinka yksinäiset miehet ovat uhka yhteiskunnalle ja naisille ja, että ennaltaehkäiseviä toimia vaaditaan. Mielestäni tällainen uhkakuvien maalailu on vainoharhaista, ei siitä maalailusta puhuminen.

Itse jouduin Jokelan kouluiskun jälkeen normaalin lääkärikäynnin yhteydessä kyselyyn, että olenko saanut pillua viime aikoina ja, kun ilmoitin, että en tällä hetkellä seurustele, niin lääkäri huutaa "KYLLÄ TEIDÄN NYT ON OTETTAVA NÄMÄ LÄÄKKEET".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse taas ikisinkkumiehenä ihmettelen omaa kelpaamattomuuttani ja ihmettelen myös naisten miesmakua. Jostain syystä minussa on jokin asia tai asioita jonka takia en kelpaa ja jostain syystä ne epäluotettavat miehet naisille kuitenkin kelpaavat?

Joskus nainen sanoi ääneen treffeillä että hän yleensä "löytää vain varattuja tai seksin perässä olevia miehiä". Silti antoi mulle "en nyt näe että tästä tulisi mitään"-pakit vaikka olin tosissaan parisuhteen perässä. Joo parempihan se on jatkaa niiden varattujen pánómiesten kanssa. Ei ollut kyse siitä että nainen löytäisi vain tuollaisia miehiä, oli kyse siitä että vain he täyttävät naisen kriteerit, mitä sitten lie olleet.

Tämä se jaksaa hämmästyttää. Treffailin ennen nykyisen, pidemmän, parisuhteen löytymistä jonkin aikaa parin naisen kanssa, joista molemmilla oli ainakin omien sanojensa mukaan vaikea edellinen parisuhde, jossa oli mitätöimistä ja haukkumista, siis lähinnä henkistä väkivaltaa. Meillä synkkasi henkisesti hyvin, molemmat kehuivat minua jopa komeaksi ja uskoisin, että he ymmärsivät heti että minä en ole sellainen kuin eksänsä. Olen myös vakitöissä, fyysisesti kunnossa, ei ylipainoa jne., mutta molemmissa noissa em. tapauksissa naisen kiinnostus vain lopahti jostain syystä ihan yhtäkkiä, ilman mitään järkevää syytä tai selitystä. Kaiken maailman kusipäillä ja "luusereilla" on lapsia, mutta itse en kelvannut siinä iässä yhdellekään naiselle... väkisinkin tulee mieleen, että joku vikahan minussakin on oltava.

Jep. Monesti vaikuttaa siltä, että miehen pitää olla jotenkin vähän renttu tai ikävä ihminen, että naiset pystyvät kiinnostumaan miehestä ja pysymään kiinnostuneena ja päinvastoin tuntuu usein siltä, että miehen kiltteys ja hyväsydämisyys näkyy naisille nössöytenä tai tylsyytenä.

Ehkä tämä liittyy jotenkin siihen, että nainen haluaa tulla alistetuksi eikä koe sitä kiltin miehen kanssa.

Minullakin ihan samanlainen kokemus takana ja olen miettinyt ihan samaa. Vaikuttaa siltä että kun nainen on tottunut edellisessä suhteessa kontrolloivaan ja alistavaan mieheen, hän ei enää osaa sitten syttyä rennommasta miehestä. Alussa kaikki on tosi upeaa ja ihmetellään että tällaisiakin miehiä on, mutta pidemmän päälle se sitten lopahtaa. Tällaiselle naiselle kipinä syntyy siitä jatkuvasta draamasta ja vuoristoradasta ja sen varmaankin aivot tulkitsevat jotenkin leiskuavana rakkautena tai jotain vastaavaa.

Eihän rikkinäistä ihmistä pysty toinen korjaamaan, vaikka kuinka haluaisi. Jatkossa täytyy vain uskoa kun viisaammat varoittelevat että se on red flag, jos naisen aiempi suhde on ollut rankka. Jos siihen lähtee, niin ottaa tietoisen riskin.

Huutelen tähän väliin näin puskista: kaikille niille miehille, jotka haluaisivat yrittää ymmärtää näin käyttäytyvien naisten mahdollisia ajatus- ja käytöskuvioita, voin suositella terapeutti Ginger Deanin IG-tiliä @lovingmeafterwe. Siellä on toinen toistaan valaisevampia esimerkkejä siitä, miksi esim. rentuista syttyvät naiset "tarvitsevat" draamaa, no siksi, että draama tuntuu heistä turvalliselta, ja taas tasaisuus ja ennustettavuus paradoksaalisesti hyvin turvattomalta.

Ja jos joku nainen havahtuu miettimään että miksi sitä tuleekaan aina tehtyjä sellaisia valintoja joista saa vain siipeensä, niin heillekin voin tiliä suositella.

Siis jos vain englanti riittävän hyvin luontuu.

Ja tosiaan, ainakin omalta kohdaltani pariutuminen oli aivan hilkulla tulla haudatuksi (olin +25-vuotias nainen ilman ensimmäistäkään lähestymisyritystä ja itse vähintään 10 pakit saaneena) kunnes kohtalo kirjaimellisesti käveli vastaan. Eli haluan vahvistaa senkin mitä jotkut edellä kirjoittivat: sattumalla on usein myös aivan käsittämätön merkitys. Välillä ihan karmii kun ajattelen, että jos en sinä iltana olisikaan lähtenyt kävelylle kaupungille, niin olisinko edelleen niin kirvelevän yksin kuin mitä olin...

Tekikö mies rohkeasti suoran aloitteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, oot valinnut ilmeisen huonosti. On niitä rehellisiä kunnollisia miehiö olemassa.

Niin on ja kaikki vapaina, kun naisia kiinnostaa vain ne jännemmät yksilöt.

Miten ihmeessä miehet elää siinä harhassa, että ne kaikki "muut" miehet jotka ei sitä seuraa saa olisi jotenkin ehdottoman rehellisiä ja kunnollisia ja asaitsisivat kumppanin tällä myyntipuheella? Joku sanoi joskus, että ei näillä taviksilla ole varaa tehdä virheliikkeitä suhteeseen päästyään, mutta tämä on vale jonka miehet itselleen uskottelevat. Sitä en kiellä, etteikö nämä ns. pelimiehet vetäisi omaa peliään ja olisi stereotyyppisesti epäluotettavia, mutta kyllä ne vapaina olevat tavikset ja vähän heikommassakin asemassa olevat miehet osaa pettää, jättää ja on huonoja kumppaneita kun suhteeseen pääsevät. Eivät toki kaikki, mutta ihan turha kuvitella että se naapurin ikisinkku Petteri jota yleisesti pidetään kunnollisena miehenä, ei voisi käyttäytyä vähemmän kunnollisesti tilaisuuden tullen. Itsellä kokemusta miehestä, jolla sosiaalisten tilanteiden pelkoa eikä kovin monia suhteita takana, ei ollut millään tavalla varakas, teki pätkätöitä ja yritti opiskella uutta ammattia... Puoli vuotta tavattiin, vaikutti minulle ihan passelilta mieheltä kun oli ns. rehellisen oloinen, mukava ja kunnollinen ahdistuneisuudestaan huolimatta, hommat toimi sängyssä... kunnes mies sitten jäi sattumalta kiinni, ukolla edelleen deittisivulla profiili aktiivisessa käytössä. Edelleen siis haki seuraa, vaikka oltiin jo melko pitkään nähty ja tämän itsekin myönsi, pisteet rehellisyydestä hänelle. Ero tuli ja ilmeisesti sitä seuraa ei vieläkään ole minun jälkeeni löytynyt, kun mies välillä viestittelee kaivaten. Yritä tässä naisena seuloa miesten joukosta se rehellinen ja kunnollinen helmi, kun pelimiehet pyrkii samalle apajalle ja nämä kunnollisen oloiset ei-niin-tasokkaat miehetkin on yhtälailla epäluotettavia.

Tällaiset naisten propagandatarinat ovat jo tulleet tutuksi tällä palstalla.

Naisilla on toki motiivi aina yrittää demonisoida näitä ei-niin-tasokkaita miehiä jotta saisivat itsetunnolleen oikeutuksen olla vain niiden tasokkaampien ja kipinöivämpien supliikkistatusmies-renttupelimiesten perään.

Seuranhaku on tietysti väärin jos on jo pitkään tapailtu, mutta tekisi mieli tietää myös tämän miehen versio tarinasta. Sinun mielestä mies oli "passeli", mutta olitko sinä miehen mielestä passeli vai tyytyikö mies vain siihen mitä sai. Kuten tuolla aiemmin oli jo mainittu niin yli 80% ylipainoisista naisista hakee normaalipainoista/hoikkaa/treenattua miestä ja myös katukuvassa näkyy paljon pareja joissa nainen on heikommassa fyysisessä kunnossa. Onko mikään ihme jos mies ei ole tyytyväinen tuon kaltaisessa tilanteessa ja voi olla, että miehen silmissä et ollut kovinkaan hyvä saalis.

En naisena tarvitse lupaa enkä oikeutusta sille, millaisista miehistä kiinnostun. Sen sijaan muille naisille muistutan jälleen ilmeisen aiheesta, että valitkaa aina mies, joka saisi halutessaan muitakin naisia. Silloin ette koskaan joudu pelkäämään, että mies vain tyytyi teihin.

Sergei Fedorov kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omista materiaaleista? Sori, mutta et kuulosta terveeltä etkä kivalta.

Sieltä tuli ensimmäinen narsistinen vastaus. Miksi minä tarvitsisin jonkun anonyymin henkilön tuntemaan minut kivaksi? Oliko kivaa, kun sait uhrata minut renttumiesten kaikkivoipaisuuden eteen?

Jep. Tässä on kiva mies, heittelee diagnooseja, kun joku on hänen kanssaan eri mieltä. Mulle ainakin on selvää, miksei hän kelpaa, eikä se syy ole mukava luonne :D

Itse en pääse edes treffeille kun pelkkää seksiä yritetään vain. Ihan sama mistä sitä seuraa olen hakenut, aina pitäisi eka seksiä. Olen ehdottanut tutustumista ja vaikka mitä mutta joka ikinen kohdalleni sattuva mies on aina että EI HAE NYT MITÄÄN VAKAVAA. Itse haluaisin seksiä mutta yhden yön jutut on paskoja jos itse ihastuu ja toinen ei. Ollaan sitten kaikki ilman. Myös ATM:t ehdottaa ekana seksiä ja rimaa olen laskenut monta asteikkoa. Olen 8-9 nainen ja 6 miehet ehdottaa seksisuhdetta :facepalm:

Vierailija kirjoitti:

Itse en pääse edes treffeille kun pelkkää seksiä yritetään vain. Ihan sama mistä sitä seuraa olen hakenut, aina pitäisi eka seksiä. Olen ehdottanut tutustumista ja vaikka mitä mutta joka ikinen kohdalleni sattuva mies on aina että EI HAE NYT MITÄÄN VAKAVAA. Itse haluaisin seksiä mutta yhden yön jutut on paskoja jos itse ihastuu ja toinen ei. Ollaan sitten kaikki ilman. Myös ATM:t ehdottaa ekana seksiä ja rimaa olen laskenut monta asteikkoa. Olen 8-9 nainen ja 6 miehet ehdottaa seksisuhdetta :facepalm:

Hyvin uskottavaa joo..

Tätä olen aina ihmetellyt, että mikä maaginen taito naisilla on kiinnostua vain pánómíehistä, miksi kukaan parisuhteen perässä oleva mies ei kelpaa sulle/teille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse taas ikisinkkumiehenä ihmettelen omaa kelpaamattomuuttani ja ihmettelen myös naisten miesmakua. Jostain syystä minussa on jokin asia tai asioita jonka takia en kelpaa ja jostain syystä ne epäluotettavat miehet naisille kuitenkin kelpaavat?

Joskus nainen sanoi ääneen treffeillä että hän yleensä "löytää vain varattuja tai seksin perässä olevia miehiä". Silti antoi mulle "en nyt näe että tästä tulisi mitään"-pakit vaikka olin tosissaan parisuhteen perässä. Joo parempihan se on jatkaa niiden varattujen pánómiesten kanssa. Ei ollut kyse siitä että nainen löytäisi vain tuollaisia miehiä, oli kyse siitä että vain he täyttävät naisen kriteerit, mitä sitten lie olleet.

Tämä se jaksaa hämmästyttää. Treffailin ennen nykyisen, pidemmän, parisuhteen löytymistä jonkin aikaa parin naisen kanssa, joista molemmilla oli ainakin omien sanojensa mukaan vaikea edellinen parisuhde, jossa oli mitätöimistä ja haukkumista, siis lähinnä henkistä väkivaltaa. Meillä synkkasi henkisesti hyvin, molemmat kehuivat minua jopa komeaksi ja uskoisin, että he ymmärsivät heti että minä en ole sellainen kuin eksänsä. Olen myös vakitöissä, fyysisesti kunnossa, ei ylipainoa jne., mutta molemmissa noissa em. tapauksissa naisen kiinnostus vain lopahti jostain syystä ihan yhtäkkiä, ilman mitään järkevää syytä tai selitystä. Kaiken maailman kusipäillä ja "luusereilla" on lapsia, mutta itse en kelvannut siinä iässä yhdellekään naiselle... väkisinkin tulee mieleen, että joku vikahan minussakin on oltava.

Jep. Monesti vaikuttaa siltä, että miehen pitää olla jotenkin vähän renttu tai ikävä ihminen, että naiset pystyvät kiinnostumaan miehestä ja pysymään kiinnostuneena ja päinvastoin tuntuu usein siltä, että miehen kiltteys ja hyväsydämisyys näkyy naisille nössöytenä tai tylsyytenä.

Ehkä tämä liittyy jotenkin siihen, että nainen haluaa tulla alistetuksi eikä koe sitä kiltin miehen kanssa.

Minullakin ihan samanlainen kokemus takana ja olen miettinyt ihan samaa. Vaikuttaa siltä että kun nainen on tottunut edellisessä suhteessa kontrolloivaan ja alistavaan mieheen, hän ei enää osaa sitten syttyä rennommasta miehestä. Alussa kaikki on tosi upeaa ja ihmetellään että tällaisiakin miehiä on, mutta pidemmän päälle se sitten lopahtaa. Tällaiselle naiselle kipinä syntyy siitä jatkuvasta draamasta ja vuoristoradasta ja sen varmaankin aivot tulkitsevat jotenkin leiskuavana rakkautena tai jotain vastaavaa.

Eihän rikkinäistä ihmistä pysty toinen korjaamaan, vaikka kuinka haluaisi. Jatkossa täytyy vain uskoa kun viisaammat varoittelevat että se on red flag, jos naisen aiempi suhde on ollut rankka. Jos siihen lähtee, niin ottaa tietoisen riskin.

Huutelen tähän väliin näin puskista: kaikille niille miehille, jotka haluaisivat yrittää ymmärtää näin käyttäytyvien naisten mahdollisia ajatus- ja käytöskuvioita, voin suositella terapeutti Ginger Deanin IG-tiliä @lovingmeafterwe. Siellä on toinen toistaan valaisevampia esimerkkejä siitä, miksi esim. rentuista syttyvät naiset "tarvitsevat" draamaa, no siksi, että draama tuntuu heistä turvalliselta, ja taas tasaisuus ja ennustettavuus paradoksaalisesti hyvin turvattomalta.

Ja jos joku nainen havahtuu miettimään että miksi sitä tuleekaan aina tehtyjä sellaisia valintoja joista saa vain siipeensä, niin heillekin voin tiliä suositella.

Siis jos vain englanti riittävän hyvin luontuu.

Ja tosiaan, ainakin omalta kohdaltani pariutuminen oli aivan hilkulla tulla haudatuksi (olin +25-vuotias nainen ilman ensimmäistäkään lähestymisyritystä ja itse vähintään 10 pakit saaneena) kunnes kohtalo kirjaimellisesti käveli vastaan. Eli haluan vahvistaa senkin mitä jotkut edellä kirjoittivat: sattumalla on usein myös aivan käsittämätön merkitys. Välillä ihan karmii kun ajattelen, että jos en sinä iltana olisikaan lähtenyt kävelylle kaupungille, niin olisinko edelleen niin kirvelevän yksin kuin mitä olin...

Tajuatko, että ne rentuista innostuvat on marginaalisen pieni ilmiö, ei kaikki naiset? Tuskin.

Paha poikaa kiehtoo ehkä esiteininä, sitten tulee järkeä. Jos aikuisena liikkuu piireissä joissa rentut ja rikolliset on suosittuja, on pahasti syrjäytynyt.

Vaikka eihän inzell oikeasti missään liiku, kunhan esittää välillä naista.

Sergei Fedorov kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sergei, tiedetään tiedetään. Nämä varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat ja vaikeat p-häiriöt ovat ihan tuttua huttua.

Mutta jätetäänhän supot ja maailmansalaliitot nyt pois keskustelusta? Vainoharhaisuus on yksi suuruusharhaisuuden muoto ja konspirasismi vaatii myös omanlaisensa psykologian. Jos nyt lähdetään siitä, että supo ei jahtaa yksinäisiä sinkkumiehiä. OK?

No ei se ole kovinkaan vainoharhaista puhua edes näistä supoista, kun Leena Malkki, Tuija Saresma ja HenkkaL ovat paasanneet jo pitkään siitä, kuinka yksinäiset miehet ovat uhka yhteiskunnalle ja naisille ja, että ennaltaehkäiseviä toimia vaaditaan. Mielestäni tällainen uhkakuvien maalailu on vainoharhaista, ei siitä maalailusta puhuminen.

Itse jouduin Jokelan kouluiskun jälkeen normaalin lääkärikäynnin yhteydessä kyselyyn, että olenko saanut pillua viime aikoina ja, kun ilmoitin, että en tällä hetkellä seurustele, niin lääkäri huutaa "KYLLÄ TEIDÄN NYT ON OTETTAVA NÄMÄ LÄÄKKEET".

Hyvänen aika, kyllä lääkkeitä tuputetaan vähän kaikille, jos pikkuisen depaa. Tuon takia miehetkin täällä valittavat, että ”kaikilla” naisilla on jokin psyykenlääkitys. Oikeasti viranomaiset kiinnostuvat vasta sitten, kun syrjäytynyt mies hankkii aseita ja kirjoittelee levottomia ampuilujuttuja nettiin, ja silloinkin hieman laiskasti puuttuvat. Joidenkin naistoimittajien huolipuhe ei kyllä nyt oikein yhdisty mihinkään sinkkumiesten järjestelmälliseen vainoon. Ja nyt me täällä emme tiedä, mitä muuta olet siihen johonkin seulontakyselyyn vastaillut. Jos sait asiatonta kohtelua lääkärillä oikeasti, toivottavasti valitit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en pääse edes treffeille kun pelkkää seksiä yritetään vain. Ihan sama mistä sitä seuraa olen hakenut, aina pitäisi eka seksiä. Olen ehdottanut tutustumista ja vaikka mitä mutta joka ikinen kohdalleni sattuva mies on aina että EI HAE NYT MITÄÄN VAKAVAA. Itse haluaisin seksiä mutta yhden yön jutut on paskoja jos itse ihastuu ja toinen ei. Ollaan sitten kaikki ilman. Myös ATM:t ehdottaa ekana seksiä ja rimaa olen laskenut monta asteikkoa. Olen 8-9 nainen ja 6 miehet ehdottaa seksisuhdetta :facepalm:

Hyvin uskottavaa joo..

Tätä olen aina ihmetellyt, että mikä maaginen taito naisilla on kiinnostua vain pánómíehistä, miksi kukaan parisuhteen perässä oleva mies ei kelpaa sulle/teille?

Koska se pelkkä suhteen tahtominen ei tee paskasta miehestä hyvää. Etenkään kun puhutaan miehestä, joiden parisuhdekokemus on tasan nolla, niin ei ne edes tiedä mitä sanovat tahtovansa.

Minua ärsyttää tuo miesten halukkuus metsästää. Piiritetään ja anellaan, pommitetaan yhteydenotoilla, lupaillaan kaikkea kivaa. No sitten kun käyt täkyyn kiinni, niin lopahtaa kiinnostus. Mikä juttu tämä on? Ja siis nyt puhutaan siitä, että ollaan viestitelty ja alettu vaihtamaan jo vähän puolituhmiakin kirjallisia ehdotuksia, niin sitten kun nainen sanoo että ok tuletko milloin käymään näitä toteuttamaan, niin sitten otetaankin takapakkia. Mitä näillä näppäimistösankareilla olisi aikuisen naisen tarkoitus tehdä? Ja minkä tähden miehet tällaista viestittelyä sitten ylipäänsä harrastaa?