Lue keskustelun säännöt.
Suuren ikäeron suhteet
14.11.2021 |
Ei tämän näin pitänyt mennä, mutta halua laittaa hynttyyt yhteen itseäni 20v vanhemman miehen kanssa. En ole kenenkään kanssa ollut näin onnellinen. Tuntuu vain oikealta.
Minulla on vähemmän ikäeroa hänen lasten kanssa kuin hänen kanssaan ja hänellä vielä vähemmän minun vanhempiini.
En osaa sanoa miten läheiset suhtautuu, toisaalta ei minua haittaa voin elää omassa kuplassa välittämättä muiden mielipiteistä muuten, mutta ainoastaan miehen lasten suhtautuminen vaikuttaa. En tiedä voinko elää onnellisena jos he eivät hyväksyisi suhdetta. Tuntuisi että pilaan miehen suhteen omiin lapsiinsa ja harkitsisin eroa.
Päätökseni jo olen tehnyt. Haluan olla hänen kanssaan. Meni sitten syteen tai saveen.
Kaipa haluan silti kuulla suurien ikäerojen suhteissa olevien kokemuksia, kun tämän aloituksen tein.
Kommentit (51)
Kannattaa myös muistaa, että vanha mies on sen ajan tuote eli ei välttämättä osaa tehdä kotitöitä ja odottaa melkoista henkilöpalvontaa, ei tasavertaista suhdetta. Aina kannattaa myös välttää suhdetta, jos on suuret tuloerot, koska siinä pienituloisempaa käytetään helposti hyväksi kotipiikana, eikä hänen omasta urastaan välitetä ja on muutenkin taloudellista väkivaltaa. Vanhemman ikäpolven naiset tietävät tästä paljon. On tapauksia, jossa vaimo saa vain vähän käyttörahaa mieheltään, vaikka hän pyörittää kodinhoitoa yksin kotiäitinä. Toinen tapaus on, että vanha mies näyttelee ensin mukavaa, kunnes alkaa käyttämään henkistä väkivaltaa, kun suhde on isä-lapsi-suhde, eikä lähtökohtaisestikaan tasavertainen suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuten täältä näet niin suurin osa näkee sinut nyt nuorempana jonain miehen hoitona ja vanhuuteen katsoessa sinut miehen vaippojen vaihtajana, todella surullista. Minä olen seurustellut kaksi vuotta mieheni kanssa, ikäeroa juurikin tuo pelottavat 20 vuotta. Minä kolmenkympin paikkeilla ja lapseton, miehellä kotoa opiskelemaan muuttanut aikuinen lapsi.
Tutustuttiin "luonnollisissa merkeissä" eli ei treffailun muodossa ja huomattiin yhä enemmän viihtyvämme toistemme seurassa, alussa mielessä ei edes ollut mikään seurustelusuhde kun kumpikin oli sitä mieltä ettei sellainen ole tässä edes päämääränä juurikin ikäeron takia. Miehen avioerosta oli kulunut jo useampi vuosi ja minä olin elellyt muutaman vuoden yksinäni tutustumisvaiheessa. Niin vaan huomaamatta vuodet kului ja käyttäydyttiin kuin parisuhteessa elävät ja näin kahden vuoden jälkeen uskalletaan puhua että seurustellaan ja seurusteluahan se on ollut jo tämä kaksi vuotta. Minulle oli ja on edelleen vaikea puhua suhteestani ystäville ja sukulaisille, pitkään salasinkin "tapailun". Ei minulle ole päin naamaa paheksuttu asiaa vaan oltu iloisia puolestani että olen löytänyt ihmisen jonka kanssa olen onnellinen, mutta olen niin varma että selän takana tätä paheksuntaa tai kummeksuntaa tapahtuu. Se tuntuu todella pahalta ja rajoittaa elämästä nauttimista täysin rinnoin ja huolettomasti. Koen että elän elämääni nyt jotenkin "väärin". Pelottaa myös vanhuusaika että mitä silloin tapahtuu. (Ajattelen monessa muussakin asiassa mitä muut ajattelevat, joten tämä on nyt oikein koetus minulle 😅)
En kuitenkaan osaa kuvitella elämääni kenenkään muun miehen kanssa, lyhyempiä ja pidempiä suhteita on jo takana jokunen, joten en ihan kokematonkaan ole miesrintamalla. Olen yrittänyt ajatella asiaa niin että jos meidän yhteiselämä jäisi lyhyeksi syystä tai toisesta niin saan muistella lämmöllä onnellisia vuosia, jotka olen saanut parisuhteessa kokea. Toinen vaihtoehto kuitenkin olisi viettää vuosia yksin ja ehkä joskus kohdata joku, tai sitten ei. Ei pitkää yhteistä suhdetta voisi taata silläkään että seurustelisin nyt enemmän oman ikäiseni kanssa, toki sen pitäisi teoriassa olla mahdollista, mitä se nyt ikäistäni vanhemman miehen kanssa ei ole. Kysy vaan lisää!
Vierailija kirjoitti:
Jos olet normaali ikäisesi nainen, pienet asiat toisessa alkavat ärsyttää vielä nopeammin kuin oman ikäisessä. Alkuun erilaisuus ja toisen elämänkokemus viehättää, mutta kun arki astuu peliin, susta alkaa tuntua kuin eläisit isäsi kanssa.
Eikä ole ihan toissijainen asia, miten miehen ystävät ja sukulaiset hyväksyvät sinut. Vaikka sun miesystäväsi olisi millainen hopeakettu niin hänen ystävänsä ovat setämiehiä ja heillä on tätejä vaimoina. Et ihan helpolla pääse ystäväpiiriin mukaan.
Ja fyysiset asiat. Ryppyinen kaula, ähkininen kun joutuu vaikka nousemaan polvilta ylös, närästys, kuorsaaminen. Alkuun mies yrittää tehdä vaikutuksen seksissä mutta myöhemmin yrittää saada sen hoidetuksi nopeasti. Tuut huomaamaan että ärsyynnyt näistä kuten vaikkapa siitä että mies nuorekasta esittäessään käyttää sanoja jotka olivat nuorisokieltä hänen ollessaan nuori.
Luin juuri Kurren ja nuoren naisystävänsä yhteishaastattelun, jossa oli selkeitä varoitusmerkkejä. Tää nainen arvosteli Kurren pukeutumista ja sanoi olevansa modernimpi kuin Kurre, ja Kurre osoitti pahastuneensa. Sanokaa minun sanoneen että sekään suhde ei tule kestämään kauan.
Kokemusta on.
Kuinka sitten samanikäisen miehen kanssa joka pelaa vain pelejä ja seksi ei kiinnosta?
an mennä vaa meillä tytär on melki kolme vuotta vanhempi kuin äitipuolensa
Jossain vaiheessa ikäero alkaa näkymään ikävällä tavalla, kun toinen pappaantuu ja tulee kärttyisäksi, eikä jaksa enää mitään. Itse seurustelin vuosia sitten 20v vanhemman miehen kanssa. Aluksi meni hyvin, mutta miehen ikääntyessä en halunnut häntä enää fyysisesti ja kaiken lisäksi oli minusta erittäin mustasukkainen. En suosittele yhteenmuuttoa. Nyt olen onnellinen ikäiseni miehen kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teet hopeaketun hyvin iloiseksi
Toivon näin, niin tekee hänkin minut.
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa ikäero alkaa näkymään ikävällä tavalla, kun toinen pappaantuu ja tulee kärttyisäksi, eikä jaksa enää mitään. Itse seurustelin vuosia sitten 20v vanhemman miehen kanssa. Aluksi meni hyvin, mutta miehen ikääntyessä en halunnut häntä enää fyysisesti ja kaiken lisäksi oli minusta erittäin mustasukkainen. En suosittele yhteenmuuttoa. Nyt olen onnellinen ikäiseni miehen kanssa
Kuinkahan kauan. Todennäköisyys on teitä vastaan.
Emme usko sinua. Olet vain agendaa pitävä vanhempi nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
an mennä vaa meillä tytär on melki kolme vuotta vanhempi kuin äitipuolensa
Oho no meillä ole sitten edes pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa ikäero alkaa näkymään ikävällä tavalla, kun toinen pappaantuu ja tulee kärttyisäksi, eikä jaksa enää mitään. Itse seurustelin vuosia sitten 20v vanhemman miehen kanssa. Aluksi meni hyvin, mutta miehen ikääntyessä en halunnut häntä enää fyysisesti ja kaiken lisäksi oli minusta erittäin mustasukkainen. En suosittele yhteenmuuttoa. Nyt olen onnellinen ikäiseni miehen kanssa
Sitähän ei tiedä. Vaihtaisitko nyt sitten ne yhteiset hyvät vuodet pois?
En minäkään halunnut eksääni vuosiin vaikka olimme samaa ikää suhteen lopussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normalisoituukohan se ikinä että ihminen voi rakastua eri-ikäiseen ihmiseen mitä itse on, miksi sitä pidetään niin pahana? Tai samaan sukupuoleen tai useisiin ihmisiin elämänsä aikana? Miksi on vain yksi oikea tapa seurustella ja elää elämää?
Vierailija kirjoitti:
Onko omaishoitajuus sinulle tuttu asia? Olethan tietoinen, että jos vanha miehesi joutuu vanhainkotiin niin hänen hoitonsa maksetaan teidän molempien tuloista yhteensä? Eli maksat miehesi hoitoa. Oletko miettinyt, miten selviät tästä taloudellisesti, jos teillä on esimerkiksi iso asunto, jossa on iso yhtiövastike? Jääkö rahaa elämiseen? Toinen vaihtoehto on tämä omaishoitajuus eli sinä hoidat miehesi kuolemaan asti. Isolle miehelle vaippojen vaihto on aika työläs juttu ja dementikko vaatii peräänkatsomista 24 h vuorokaudessa. En suosittele. Fiksu ei menisi naimisiin ja asuisi erillään.
Enpä ole tutustunut aiheeseen, mutta eiköhän tuon voisi sitten aikanaan maksaa miehen eläkkeestä.
Olen kyllä ajatellut että ennemmin kaksi työelämässä olevaa tuo rahallistaturvaa , kuin yhden tienaavan talous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt seurustellut mielikuvitustyttöystäväni kanssa jo vuosia huolimatta ikäerosta, hän on jo huomattavasti yli kolmenkymmenen ja huomattavasti minua nuorempi, mutta alkaa kuitenkin olla jo siinä iässä kun yleensä mies alkaa suunnitella naisen vaihtoa hedelmällisempään maaperään. Sitä kuitenkin jotenkin oudosti kiintyy mielikuvitustyttöystäväänsä ja eihän sitä piikillekkään voi viedä kuten koiraa tai kissaa. Huonotapainenhan tuo jo alkaa olla lorttoilee miten sattuu ja yrittää epätoivoisesti leikkiä oikeaa elämää, mutta eihän se kohtalolleen mitään voi kohtalon kortit kun on lätkitty pöytään suuremmissa pöydissä, ihan kivat tissit ja peppu sillä vieläkin on...
Yleensä noilla papparaisilla on tätimäinen ja vähemmän kaunis nuori nainen, joka ei saa ikäisiään komeita miehiä:D
N 28v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä noilla papparaisilla on tätimäinen ja vähemmän kaunis nuori nainen, joka ei saa ikäisiään komeita miehiä:D
N 28v
Aika harvalla naisella on komea mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa ikäero alkaa näkymään ikävällä tavalla, kun toinen pappaantuu ja tulee kärttyisäksi, eikä jaksa enää mitään. Itse seurustelin vuosia sitten 20v vanhemman miehen kanssa. Aluksi meni hyvin, mutta miehen ikääntyessä en halunnut häntä enää fyysisesti ja kaiken lisäksi oli minusta erittäin mustasukkainen. En suosittele yhteenmuuttoa. Nyt olen onnellinen ikäiseni miehen kanssa
Kuinkahan kauan. Todennäköisyys on teitä vastaan.
Emme usko sinua. Olet vain agendaa pitävä vanhempi nainen.
Totuus satuttaa papparaiselle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä noilla papparaisilla on tätimäinen ja vähemmän kaunis nuori nainen, joka ei saa ikäisiään komeita miehiä:D
N 28v
Aika harvalla naisella on komea mies.
Nuoret miehet ovat useimmiten komeita😋
Ikäeroa meillä 23 vuotta. Yhdessä ei asuta eikä tulla asumaankaan, mutta tunteet on hurjat. Ei tällaista ollut ed suhteessa, mikä kesti 20 vuotta. Todellinen rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa ikäero alkaa näkymään ikävällä tavalla, kun toinen pappaantuu ja tulee kärttyisäksi, eikä jaksa enää mitään. Itse seurustelin vuosia sitten 20v vanhemman miehen kanssa. Aluksi meni hyvin, mutta miehen ikääntyessä en halunnut häntä enää fyysisesti ja kaiken lisäksi oli minusta erittäin mustasukkainen. En suosittele yhteenmuuttoa. Nyt olen onnellinen ikäiseni miehen kanssa
Kuinkahan kauan. Todennäköisyys on teitä vastaan.
Emme usko sinua. Olet vain agendaa pitävä vanhempi nainen.
Totuus satuttaa papparaiselle
Totuus ei koskaan satuta. Totuus on vain totuus. Sinulla täsää on ongelma - ongelma muiden ihmisten parisuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä noilla papparaisilla on tätimäinen ja vähemmän kaunis nuori nainen, joka ei saa ikäisiään komeita miehiä:D
N 28v
Aika harvalla naisella on komea mies.
Nuoret miehet ovat useimmiten komeita😋
Suomessa hyvin harva.
Jos olet normaali ikäisesi nainen, pienet asiat toisessa alkavat ärsyttää vielä nopeammin kuin oman ikäisessä. Alkuun erilaisuus ja toisen elämänkokemus viehättää, mutta kun arki astuu peliin, susta alkaa tuntua kuin eläisit isäsi kanssa.
Eikä ole ihan toissijainen asia, miten miehen ystävät ja sukulaiset hyväksyvät sinut. Vaikka sun miesystäväsi olisi millainen hopeakettu niin hänen ystävänsä ovat setämiehiä ja heillä on tätejä vaimoina. Et ihan helpolla pääse ystäväpiiriin mukaan.
Ja fyysiset asiat. Ryppyinen kaula, ähkininen kun joutuu vaikka nousemaan polvilta ylös, närästys, kuorsaaminen. Alkuun mies yrittää tehdä vaikutuksen seksissä mutta myöhemmin yrittää saada sen hoidetuksi nopeasti. Tuut huomaamaan että ärsyynnyt näistä kuten vaikkapa siitä että mies nuorekasta esittäessään käyttää sanoja jotka olivat nuorisokieltä hänen ollessaan nuori.
Luin juuri Kurren ja nuoren naisystävänsä yhteishaastattelun, jossa oli selkeitä varoitusmerkkejä. Tää nainen arvosteli Kurren pukeutumista ja sanoi olevansa modernimpi kuin Kurre, ja Kurre osoitti pahastuneensa. Sanokaa minun sanoneen että sekään suhde ei tule kestämään kauan.
Kokemusta on.