Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yhteenmuutto: poikaystävä vaatii vuokraa?
13.11.2021 |
Olen opiskelemassa sosionomiksi ja teen opiskeluiden ohella osa-aikatöitä kaupassa. Ollaan seurusteltu poikaystävän kanssa kohta 2 vuotta ja tultiin yhdessä siihen tulokseen, että yhteemuutto olisi ajankohtainen. Poikaystävä on minua pari vuotta vanhempi ja tekee kokopäivätöitä projektipäällikkönä. Itse asun kerrostaloyksiössä ja tarkoitus oli, että muuttaisin poikaystäväni omistamaan omakotitaloon.
Kuvittelin omassa mielessäni, että se riittäisi, jos pienistä tuloistani maksaisin niin ison osan ruokaostoksista ja muista yhteisistä kuluista kun pystyn, mutta poikaystävän mielestä minun pitäisi maksaa vuokraa, jos asun "hänen" talossaan. Vähän kyllä ison askeleen ottamisesta saatu onnellisuuden tunne lopahti. Vuokra olisi pienempi kuin nykyisessä asunnossani, mutta lisäksi joutuisin maksamaan myös niitä muita kuluja, "yhteisessä" talossa kun asutaan.
Poikkis on muuten täydellinen paketti, mutta tämä vaatimus pisti miettimään. Onko oikein vaatia omalta puolisolta vuokraa? Tai ylipäätään tuoda rakkaudelle perustuvaan parisuhteeseen tällaista "liiketoimintaa"? Onko poikaystäväni todella kylmäsydäminen vai ylireagoinko? Ja onko mitään vinkkejä miten voisin yrittää neuvotella tästä? Haluaisin kyllä muuttaa yhteen, mutta...
Kommentit (828)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet omakotitalon kuluista lienee vastavalmistuneelle opiskelijalle liian iso pala haukattavaksi.
Omakotitalohan oli miehen oma valinta.
Tietysti hän haluaisi sinne seuraa ja kotihengettären, halvalla.
Mutta kiistatilanteissa kuulen jo argumentin: tämähän on minun ja minä määrään.
Jos vielä alkaa vaatia jälkikasvua, on homma selvä, nöyrä vaimoke, pallot jalassa ja itse voi liehua ja luoda uraa, kun kotiasiat ovat kunnossa. Toisaalta, tämä voi olla jonkun perinteisen naisen unelma, mistä sitä tietää.
meillä sähkölämmitteisen ok-talon kulut kylmimpänä kuukautena ovat noin 400 euroa. Puolet tästä olisi 200 euroa, joten ei niin paha edes opiskelijalle. Vuokrausasiassa olen samaa mieltä kuin monet muut: ei missään nimessä. Joko se poikaystävä haluaa vain rahastaa tai sitten oikeasti on älytön, kun ehdottaa vuokrasopimusta. Menojen tasaaminen sen sijaan on ok. AP:n sijassa minä sopisin tuollaisen hyypiömiehen kohdalle sattuessa, että kuitteja vastaan maksan puolet kuluista ja että maksusta on tultava myös minulle kuitti (jotta voisin sitten KUN ero tulee, todistaa, että olen maksanut osani, kun pihi mies alkaa änkyttää, että elin hänen rahoillaan).
Ja kun uolla joku väitti, että miehet ovat itsekkäitä raha-asioissa, niin höpöhöpö. Omasta tuttavapiiristäni tiedän sen verran, että naisille näyttää kelpaavan oikein hyvin miehen toimiminen heidän henkilökohtaisena taksinaan, mies voi myös näpsäkästi hakea naisen puolesta naisen itselleen tilaamat vaatteet postimyynnistä (ja toki ajoittain mies sitten joutuu ne paketit maksamaan kun nainen "unohti", että niitä ei oltu tilattu etukäteen ja nainen sitten tietnekin lupaa maksavansa paketin myöhemmin - mitä ei koskaan tule. Sitten nainen palauttaakin tuotteet ja laittaa palautuskuittiin oman tilinumeronsa - kätevää), mies voi (Tai täytyy) myös muistaa naista erilaisia lahjoilla ja kukilla, koska nainen niistä niin ilahtuu ja se merkitsee sitä, että mies ajattelee häntä. Nainen sitten ostaa joululahjaksi miehelle suklaata ja sukat, syntymäpäiväksi ehkää avaa portit puutarhaan. Muut merkkipäivät ovatkin naista varten. Paitsi ehkä isänpäivä.
Tämä oli tahallisesti kärjistetty esimerkki, mutta käsi sydämelle naiset: te tiedätte tuttavapiiristänne monta tällaista kaveria, kun oikein mietitte ja ne kaverit ovat useimmiten naisia.
ja kaikille miesvihaajille: en ole mies.
Taitaapa tässä ilkeä anoppi puhua miniästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitenköhän tuo pitkä litania kuspäisistä hyväksikäyttäjänaisista liittyy itse ap:n tapaukseen?
Ap:n opiskelijan tulot ei riitä kuin 20neliön Kelan tukemaan kämppään. Eipä tuo voivotellut, kuinka ei saa ukolta lahjoja tai kyytejä. Puhumattakaan täysylläpidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että pidät sen luukkusi missä nytkin asut.
Kuinka paljon poikkeus pyytää vuokraa vs siihen mitä maksat nyt? Oletko laskenut miten tulosi tulisi menemään yhdessä asuessa. Jos saat nyt asumistukea, niin yhteenmuutettaessa tuskin saat. Muutenkin poikaystäväsi tulisi olemaan elatusvelvollinen jos tienaa sua enemmän ja se tulee rassaamaan suhdetta.Avoliitossa ei tunneta elatusvelvollisuutta ja avioliitossakin se koskee vain minimiä eli katto pään päälle, ruokaa ja lämpöä.
itseasiassa elatusvelvollisuus takaa saman elintason kummallekin ja sitä voi käräjäoikeudessa vaatia. Harva viitsii, koska paljastuuhan prosessissa ikäviä asioita siitä varakkaasta kumppanista ja suhteen laadusta.
Älkää ryhtykö tuollaisen miehen kanssa mihinkään, hän on luonnevikainen ja raha on vain yksi kiristyskeino, jota hän sumeilematta käyttää.
Jos joku kehtaa ehdottaa vuokranmaksua, tehkää selväksi, että homma hoidetaan juridisesti oikein eikä vuokrasuhde sisällä seksiä eikä kotitaloustöitä.
Tavallaan , jos muuttaa toisen velkataloon kaveriksi ja maksaa kuluja , vuokraa ym. niin maksat hänen taloaan.
Vuokraa en maksaisi. kulut kylläkin ja omat ruuat. Jos vuokraa maksaisin niin vuokrasopimus pitää tehdä , näin voit tarvittaessa hakea jotain tukea, esim. toimeentulotukea , koska asut vuokralla. En sit tiedä aalkaako ne kelalla kysymään elättekö parisuhteessa , koska jos elää parisuhteessa , miehen tulot katsotaan sinunkin eduksi. Näin se vaan jotenkin menee. Kannattaa keskustella tämän poikaystävän kanssa tästä kunnolla ennen kuin muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksette maksa vaikka yhtiövastikkeita ja muita laskuja puoliksi. Mutta joo, toki pitää omat asuinkustannukset maksaa. Vuokra toki kuulostaa oudolta, jos ette ole kumpikin vuokralla sitten. Reilumpaa olisi maksaa yhtiövastike ja laskut, niin me tehdään mun miehen kanssa. Meillä on ihan samanlainen tilanne, hän omistaa asunnon ja mä opiskelen vielä sekä oon töissä sijaisena. Sitten joskus voidaan ostaa isompi kämppä yhdessä. .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, kuinka usein tyttöystävä levittää haarojaan. Jos riittävän usein, ei vuokraa tarvitse maksaa, mutta jos pihtaa, niin sitten pitää.
Juuri näin. Naisessa on 3 reikää, joilla voi korvata sen, mitä ei voi suorittaa rahalla.
Ja sä et ole nähnyt niistä varmaan ensimmäistäkään, jos olet niin tyhmä että luulet virtsaputkeen peniksen yms. mahtuvan.
Ja sinä olet tyhmä, jos virtsaputken lasket yhdeksi rei'äksi. Kertaa vähän anatomiaa, mitkä ne kolme voisivat olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tehdä nyt vaan niin että mies myy talonsa ja muuttaa sinun asuntoon asumaan. Eikä tietysti maksa kuin vähän ruokakuluja ja sinä hoidat muut kulut. Näinhän olet tekemässä toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä nyt vaan niin että mies myy talonsa ja muuttaa sinun asuntoon asumaan. Eikä tietysti maksa kuin vähän ruokakuluja ja sinä hoidat muut kulut. Näinhän olet tekemässä toisin päin.
Kaikista reiluin kompromissi, jossa molemmat saa sen mitä haluaa. Sopiiko tämä ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömän opiskelijanaisen tulee järjestää itselleen lainaa ja maksaa tietysti osuutensa myös asumiskustannuksistaan. Mikä tässä oikein on niin vaikea ymmärtää?
PIdä pintasi tyttö äläkä maksa mitään ylimääräistä "rahoitusvastiketta".
Kun olet valmistunut, voit muuttaa sitten pois ja olet valmistunut edullisesti ja ilman opintolainaa. Ansaitset uuden hienon poikkiksen.
Kannatan tätä ehdottomasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olisi ihan järkevää pitää se oma yksiö eikä muuttaa miehen taloon...
Kaikkein järkevintä olisi heivata tuollainen nylkyri, ja antaa elämän heittää joskus eteen sellainen mies, joka osaa tuntea inhimillisiä tunteita ja ymmärtää elämän perusasiat. Ja jolle raha ei mene rakkauden edelle. Tuolle miehelle sopii samanlainen sentinlaskija, tapelkoon sellaisen kanssa. Jopas osaakin olla puistattava.
En allekirjoita.
Asuin yli 10 vuotta miehen kanssa joka aina oli herrasmies näissä raha-asioissa. Aluksi en käynyt töissä, maksoin silti työttömyysrahoista laskuja kun kykenin. Suuttuessaan hänkin vetosi olevansa ylläpitäjä.
Rakkaus eikä kunnioitus merkitse mitään kun rahanpuute ahdistaa.
On hyvä kun osataan sopia asiat.
Parisuhteessa ei pidä olla kahta eri elintasoa. Aloittajan poikaystävä ei taida käsittää mitä eroa on parisuhteella ja vuokrasuhteella....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisit muuttaa yhteen mutta et haluaisi maksaa asumiskuluja jep jep…
Paljonko niitä ”asumiskuluja” omakotitalossa keskimäärin tulee per kk? Entä onko kotia leikkivällä pariskunnalla minkäänlaista elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan? Miehenä en olisi vastaavassa tilanteessa kuvitellutkaan periväni mitään perkeleen ”vuokraa” puolisoltani, eikä tapana ole muutenkaan laskea pennejä joka tilanteessa ettei toinen vain pääsisi ”hyötymään”. Ihan kohtuullisen hyvin on toiminut, takana on pitkä ja onnellinen avioliitto.
Sehän on kiva jos toimii sulla. Oletan, että kumppanisi kuitenkin hoitaa oman osansa eikä elä siivelläsi?
Entäs jos kumppani sairastuu tai tapahtuu jotain, jonka takia jää työttömäksi tai täysin tulottomaksi parhaillaan vuosiksi. Kuinka pitkään elättäisit?
Mulla oli exän kanssa tilanne, että mulla oli suuremmat tulot ja hän muutti mun luokse mun omistamaan asuntoon. Sovittiin (hänen aloitteestaan) että kun asunto on mun ja maksan vielä vastikkeen niin hän hoitaa sit sähkö-, liittymä- ja muut vastaavat laskut. Minä maksoin suurimman osan ruoka- ja muista asumiskuluista kun oli parempi palkka. Lomamatkat, ravintolakäynnit jne meni tietenkin mun laskuun.
Sitten hän jäi työttömäksi mutta sanoi kuitenkin hoitavansa nuo laskut, pyysi rahaa lainaksi sitä varten ja vakuutti maksavansa vähitellen takaisin kun saa duunia. Vippasin vielä rahat opintolainan erään. Sai sitten ihan hyvän duunin mutta sit alkoi biletys ja muut miehet kiinnostaa liikaa. Näytin sit lopulta ovea. Toki ne laskut sit tulivat ulosoton kautta mun maksettavaksi, rahat oli menneet johonkin ihan muuhun ja perintälaskut kannettu roskikseen niin etten näkisi niitä.
Alkuasetelma oli mun puolesta ok; meillä oli sopimus peruskustannuksista ja se oli epätasainen mutta se oli mulle ok. Tykkäsin matkustella ja syödä ravintoloissa, tottakai kumppanini kanssa ja mulle oli ok maksaa se. Mutta kun sopimuksista ei pidetty kiinni, rahat meni muuhun kuin sovittiin ja samalla petettiin suhteessa, koin lopulta tulleeni hyväksikäytetyksi.
Eli ap:lle: Sopikaa miten jaatte kulut suhteessa tuloihinne, voitte sopia että diili muuttuu kun tulot muuttuvat. Jos hän haluaa jotain extraa (matkoja, ravintoloita jne) niin olkoon tietoinen että maksaa ne itse ja päättää osallistuvatko molemmat vai meneekö hän yksin (näitäkin tapauksia on!). Ja jos menee yksin niin mieti haluatko jäädä odottamaan vai etsitkö ymmärtäväisemmän kumppanin.
Jos itse olisin tilanteessasi (suunniteltaisiin yhteenmuuttoa poikaystävän omakotitaloon) niin vaatisin, että saan maksaa jonkinlaista vuokraa. Varsinkin, jos oltaisiin vasta pari vuotta oltu yhdessä, ei yhteistä omaisuutta jne. En kehtaisi asua ns. "ilmaiseksi". Mutta ei nyt kuitenkaan normivuokraa omakotitalon puolikkaasta, vaan jonkunlaista vuokraa. Mutta jokainen tyylillään, en tiedä mikä on oikein ja mikä väärin tässä asiassa.
Oliko tarkoituksesi elää miehesi siivellä? Ajattelitko ”ilmaisen” veden, sähkön, netin, vakuutusten, autopaikan yms. asumiskulujen jälkeen pyytää vielä korvausta ilmaisesta asumisesta miehesi nurkissa? Häpeisit!
Mitä ne muut asumiskulut sitten on, mitä omistusasunnossa on?
Toi kuulostaa siltä että poikkis on jo mielessään kironnut kallista omakotitaloaan.että mikä on se suurin syy hänen ehdotukselleen: haluaa jakaa arkensa rakkaansa kanssa vaiko haluaa jostain lisätuloa ettei niin ketuttais hänen omakotitalonsa ylläpito.entäs jos rupeaisit maksamaan omaa osuuttasi talosta, sopisiko se?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisit muuttaa yhteen mutta et haluaisi maksaa asumiskuluja jep jep…
Paljonko niitä ”asumiskuluja” omakotitalossa keskimäärin tulee per kk? Entä onko kotia leikkivällä pariskunnalla minkäänlaista elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan? Miehenä en olisi vastaavassa tilanteessa kuvitellutkaan periväni mitään perkeleen ”vuokraa” puolisoltani, eikä tapana ole muutenkaan laskea pennejä joka tilanteessa ettei toinen vain pääsisi ”hyötymään”. Ihan kohtuullisen hyvin on toiminut, takana on pitkä ja onnellinen avioliitto.
Sehän on kiva jos toimii sulla. Oletan, että kumppanisi kuitenkin hoitaa oman osansa eikä elä siivelläsi?
Entäs jos kumppani sairastuu tai tapahtuu jotain, jonka takia jää työttömäksi tai täysin tulottomaksi parhaillaan vuosiksi. Kuinka pitkään elättäisit?Mulla oli exän kanssa tilanne, että mulla oli suuremmat tulot ja hän muutti mun luokse mun omistamaan asuntoon. Sovittiin (hänen aloitteestaan) että kun asunto on mun ja maksan vielä vastikkeen niin hän hoitaa sit sähkö-, liittymä- ja muut vastaavat laskut. Minä maksoin suurimman osan ruoka- ja muista asumiskuluista kun oli parempi palkka. Lomamatkat, ravintolakäynnit jne meni tietenkin mun laskuun.
Sitten hän jäi työttömäksi mutta sanoi kuitenkin hoitavansa nuo laskut, pyysi rahaa lainaksi sitä varten ja vakuutti maksavansa vähitellen takaisin kun saa duunia. Vippasin vielä rahat opintolainan erään. Sai sitten ihan hyvän duunin mutta sit alkoi biletys ja muut miehet kiinnostaa liikaa. Näytin sit lopulta ovea. Toki ne laskut sit tulivat ulosoton kautta mun maksettavaksi, rahat oli menneet johonkin ihan muuhun ja perintälaskut kannettu roskikseen niin etten näkisi niitä.
Alkuasetelma oli mun puolesta ok; meillä oli sopimus peruskustannuksista ja se oli epätasainen mutta se oli mulle ok. Tykkäsin matkustella ja syödä ravintoloissa, tottakai kumppanini kanssa ja mulle oli ok maksaa se. Mutta kun sopimuksista ei pidetty kiinni, rahat meni muuhun kuin sovittiin ja samalla petettiin suhteessa, koin lopulta tulleeni hyväksikäytetyksi.
Eli ap:lle: Sopikaa miten jaatte kulut suhteessa tuloihinne, voitte sopia että diili muuttuu kun tulot muuttuvat. Jos hän haluaa jotain extraa (matkoja, ravintoloita jne) niin olkoon tietoinen että maksaa ne itse ja päättää osallistuvatko molemmat vai meneekö hän yksin (näitäkin tapauksia on!). Ja jos menee yksin niin mieti haluatko jäädä odottamaan vai etsitkö ymmärtäväisemmän kumppanin.
Tapahtuma jota olen liian monta kertaa itse todistanut niin läheltä kuin kaukaa lähes SANATARKASTI
Alue: Aihe vapaa
No kuulepas, kun on aika epätodennäköistä, että ap työllistyy heti valmistuttuaan, joten hänen kannattaa nyt tuon miehen tuntien olla visusti itsekseen.
Jos mies ei ymmärrä, että opiskelija (sataan kertaan jo todettu) ei pysty samaan elintasoon kuin mitä itse, niin se on voi voi. Mitäs sitten, kun alkaa elämä työmarkkinatuella? Voi nimittäin kestää pitkäänkin nykytyömarkkinoilla. Tai entäpä jos sairastuu? Mies potkii pihalle?
Jos mies pyytää asumaan taloonsa rutiköyhän ihmisen, hänen kuuluu sitoutua huolehtimaan kaikissa olosuhteissa naisesta, kunnen ensimmäinen palkka tulee tilille ja entinen opiskelija pystyy pistämään oman tasavertaisen kortensa kekoon. (Ihan sama kumpi on omistaja ja kumpi se opiskelija, ei väliä sukupuolella.)
Noissa olosuhteissa se on mahdotonta. Mies ei voi olettaa muuta. Mutta ahneuttaan kai luulee jopa, että naisen mukana tulee joitain Kelan etuuksia, joista pääsee nauttimaan hänkin, kuten runsas asumistuki tai muita kivoja juttuja?