Yhteenmuutto: poikaystävä vaatii vuokraa?
Olen opiskelemassa sosionomiksi ja teen opiskeluiden ohella osa-aikatöitä kaupassa. Ollaan seurusteltu poikaystävän kanssa kohta 2 vuotta ja tultiin yhdessä siihen tulokseen, että yhteemuutto olisi ajankohtainen. Poikaystävä on minua pari vuotta vanhempi ja tekee kokopäivätöitä projektipäällikkönä. Itse asun kerrostaloyksiössä ja tarkoitus oli, että muuttaisin poikaystäväni omistamaan omakotitaloon.
Kuvittelin omassa mielessäni, että se riittäisi, jos pienistä tuloistani maksaisin niin ison osan ruokaostoksista ja muista yhteisistä kuluista kun pystyn, mutta poikaystävän mielestä minun pitäisi maksaa vuokraa, jos asun "hänen" talossaan. Vähän kyllä ison askeleen ottamisesta saatu onnellisuuden tunne lopahti. Vuokra olisi pienempi kuin nykyisessä asunnossani, mutta lisäksi joutuisin maksamaan myös niitä muita kuluja, "yhteisessä" talossa kun asutaan.
Poikkis on muuten täydellinen paketti, mutta tämä vaatimus pisti miettimään. Onko oikein vaatia omalta puolisolta vuokraa? Tai ylipäätään tuoda rakkaudelle perustuvaan parisuhteeseen tällaista "liiketoimintaa"? Onko poikaystäväni todella kylmäsydäminen vai ylireagoinko? Ja onko mitään vinkkejä miten voisin yrittää neuvotella tästä? Haluaisin kyllä muuttaa yhteen, mutta...
Kommentit (828)
Otsikko voisi olla aloituksessa. Yhteenmuutto. Poikaystävä vaatii asumiskulujen jakamista.
Siitähän tuossa on kyse.
Kelatkaa miten kyykytetty tämä pari olisi, jos tekisi vielä virallisen vuokrasopimuksen. Äijä perii muijaltaan vuokraa ja sen jälkeen lähettää kolmasosan masseista vielä verottajalle kankkulan kaivoon. Sitten päälle riidellään rahasta ja syödän halvasti. Hahaha!
Vierailija kirjoitti:
Otsikko voisi olla aloituksessa. Yhteenmuutto. Poikaystävä vaatii asumiskulujen jakamista.
Siitähän tuossa on kyse.
No jakaahan ne täytyykin, mutta taitaa poikaystävä vaatia jopa puolittamista. Ap:n tulot 10% poikkiksen tuloista....
Seuraava aloitus samalta henkilöltä: "Muutamme erilleen, voinko ottaa omat alusvaatteeni kun lähden? Olen poikaystävälle nyt 9800 euroa velkaa, kun olen tässä velaksi elänyt, enkä valmistumisestani huolimatta ole saanut töitä.
Takuuvuokraan ei ole rahaa ja luottotiedot menneet jo aikoja sitten. Sossusta en saa mitään, koska poikaystävällä hyvät tulot ja katsovat siellä, että hänen kuuluu elättää minua. Asuntojonoonkaan eivät sen takia ota. Mitä teen"?
Vierailija kirjoitti:
Kelatkaa miten kyykytetty tämä pari olisi, jos tekisi vielä virallisen vuokrasopimuksen. Äijä perii muijaltaan vuokraa ja sen jälkeen lähettää kolmasosan masseista vielä verottajalle kankkulan kaivoon. Sitten päälle riidellään rahasta ja syödän halvasti. Hahaha!
'
Mutta hei, mies on saanut tituleerata itseään oikein vuokraisännäksi!!! Mikä se sellainen avovaimo on??
Itse en tuollaisen nihilistin kanssa muuttaisi yhteen ikinä. Yksi vaihtoehto voisi tietty olla, että maksat vuokran luonnossa. Kerran kuussa. Niinhän vuokraa maksetaan...
Vierailija kirjoitti:
Itse en tuollaisen nihilistin kanssa muuttaisi yhteen ikinä. Yksi vaihtoehto voisi tietty olla, että maksat vuokran luonnossa. Kerran kuussa. Niinhän vuokraa maksetaan...
Kerran kuussa? Aika kalliiksi tuossa itsensä luokittelee, kun poikaystävä kai vaatii useita satoja kuussa?
Mutta jos noin helpolla pääsee, niin extra peitonheilutteluistahan voi jo alkaa ottaa rahaakin? Parilla ylimääräisellä heilautuksella on jo kiva ulkomaanmatka tienattuna. Ei pöllömpää ollenkaan :D
Parempi että ette muuta yhteen, niin kaukana teidän ajatukset on taloudellisesta tasa-arvosta.
Ap. pysyköön omassa luukussaa ja tapailevat toisiaan niin kuin tähänkin asti tai sitten eroavat.
Kuvitteleeko joku vielä nykyaikanakin, että voi asua ilmaiseksi sen perusteella, että on kumppani henkilölle, joka on hankkinut itselleen omistusasunnon, tai jopa asuu vuokraamassaan vuokra-asunnossa? Miehet miehet, voi voi teitä!
Vierailija kirjoitti:
Veljelläni oli vastaavanlainen tilanne, mutta hän teki vaimokandidaatille selväksi, että yhteenmuutto on ajankohtainen vasta sitten, kun opinnot on ohi ja vakityöpaikka takaa sen, että voidaan elää tasa-arvoisesti yhdessä. Siihen asti seurustellaan. Koska tulevalla kälyllä on vain määräaikaisia työsuhteita, eivät ole vielä ostaneet yhteistä asuntoa, vaan käly asuu hyvien bussiyhteyksien äärellä vuokralla lähiössä, veli omassa kolmiossaan keskustassa. Näin ei kumpikaan koe tulevansa riistetyksi eikä kumpikaan maksa toisen kuluja.
Heh heh, siinä malliesimerkki nykyajan miesvauvasta. Yök!
Aioitko ihan tosissasi mennä loisimaan poikaystäväsi kotiin? Asumiskustannukset kuuluvat mielestäni yhteisesti jaettaviin kuluihin.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitteleeko joku vielä nykyaikanakin, että voi asua ilmaiseksi sen perusteella, että on kumppani henkilölle, joka on hankkinut itselleen omistusasunnon, tai jopa asuu vuokraamassaan vuokra-asunnossa? Miehet miehet, voi voi teitä!
Se on kyllä huomattu, että varakkaat henkilöt odottavat kumppaniltaan samanlaista tulotasoa jopa silloin, kun kumppanilla on matala tulotaso. Se on sellaista "maksat puolet kaikesta minun elintasoni mittapuilla". Mitä jos se varakas laittaisi omistusasuntonsa vuokralle ja muuttaisi vuokralle kaksioon kumppaninsa kanssa ja molemmat maksaisivat kaikesta puolet sen vähävaraisen tulotason mukaan. Ai ei vai?
Mä asun mun miehen asunnossa vakituisesti, on mulla omakin asunto helsingissä mutta se on nyt tyhjillään. Maksan jotain yhteisiä menoja sillon tällöin, pieniä ruoka-ostoksia jne.
Musta toimii ihan hyvin näin. Ei mies halua minun rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisit muuttaa yhteen mutta et haluaisi maksaa asumiskuluja jep jep…
Paljonko niitä ”asumiskuluja” omakotitalossa keskimäärin tulee per kk? Entä onko kotia leikkivällä pariskunnalla minkäänlaista elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan? Miehenä en olisi vastaavassa tilanteessa kuvitellutkaan periväni mitään perkeleen ”vuokraa” puolisoltani, eikä tapana ole muutenkaan laskea pennejä joka tilanteessa ettei toinen vain pääsisi ”hyötymään”. Ihan kohtuullisen hyvin on toiminut, takana on pitkä ja onnellinen avioliitto.
Jos jätetään talon asuntolaina ulkopuolelle niin kyllähän noita asumiskuluja omakotitalossa kuitenkin tulee. Esimerkiksi seuraavat talosta riippuen: kiinteistövero, tonttivuokra, kiinteistövakuutus, vesi, sähkö, kaukolämpö, jätehuolto, kaapeli-tv, hulevesimaksu, nuohous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisit muuttaa yhteen mutta et haluaisi maksaa asumiskuluja jep jep…
Paljonko niitä ”asumiskuluja” omakotitalossa keskimäärin tulee per kk? Entä onko kotia leikkivällä pariskunnalla minkäänlaista elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan? Miehenä en olisi vastaavassa tilanteessa kuvitellutkaan periväni mitään perkeleen ”vuokraa” puolisoltani, eikä tapana ole muutenkaan laskea pennejä joka tilanteessa ettei toinen vain pääsisi ”hyötymään”. Ihan kohtuullisen hyvin on toiminut, takana on pitkä ja onnellinen avioliitto.
Jos jätetään talon asuntolaina ulkopuolelle niin kyllähän noita asumiskuluja omakotitalossa kuitenkin tulee. Esimerkiksi seuraavat talosta riippuen: kiinteistövero, tonttivuokra, kiinteistövakuutus, vesi, sähkö, kaukolämpö, jätehuolto, kaapeli-tv, hulevesimaksu, nuohous.
Meillä mies maksaa kaikki nuo, ja asuntolainankin tietysti, ja talo on yhteisomistuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä miehiä te oikein etsitte, jos itsellänne on vasta opinnot menossa ja miehellä ammatti, työ ja omakotitalo?
Ei mahdoton tilanne, vaikka oltaisiin täysin samanikäisiä. Jos mies meni ammattikouluun ja työllistyi sitä kautta nuorempana, sekä sai vanhemmiltaan avustusta ja takauksen voidakseen ostaa omakotitalon. Talo voi olla myös peritty. Yliopistoon ei välttämättä ole päästy suoraan lukiosta, vaan esim. vasta kahden vuoden kuluttua tästä, ja jos opinnot ovat kestäneet hiukan kauemmin mitä normaalisti ja ovat nyt loppusuoralla, voi tuollainen pariskunta olla vaikka hiukan alle kolmekymppisiä. Ja voi mieskin toki olla korkeasti koulutettu, koska kyllähän moni opiskelijakin ostaa asunnon. Usein se toki vaatii jonkinlaista pesämunaa eli käytännössä varakasta lähtökohtaa, sekä riittävän hyväpalkkaista työtä opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Epäilen että olisi terveellisintä suhteelle että jatkaisitte asumista omillanne kunnes valmistut ja tulosi vakiintuvat. Jos kuitenkin haluat muuttaa poikkiksen luo vuokralle, niin tee selväksi että sitten tehdään vuokrasopimus. Tällä tavalla turvaat oman asemasi ja toivon mukaan oikeutesi juuri esim asumistukeen ei vaarannu.
Poikkiksella ei ole tässä paljoakaan hävittävää, sinulla enemmän. Ota myös huomioon että yhteenmuutto saattaa merkitä sinulle kotityötaakan kasvua, koska joudut siivoamaan vuorollasi isompaa lukaalia ja mahdollisesti poikkis painostaa sinua tekemään suuremman osan kodin töistä koska olet se "köyhempi".
Itse en muuttaisi omasta kämpästä mihinkään. Se kotileikki on kivaa ekat pari kuukautta ja sitten alkaa väsyttää ja tympäistä.
Uskokaa nyt, että yhdessä asuva nainen ja mies katsotaan Kelassa AINA pariskunnaksi, jos eivät ole sukulaisia keskenään. Asumistukea ei saa, jos asuu kumppanin kanssa, ja vuokrasopimuksen laatiminen ei muuta tilannetta. Muutenhan kaikki pariskunnat hyödyntäisivät tätä ja kuppaisivat Kelasta toiselle asumistukea.
Laita nykyinen asunto vuokralle, voithan sen ali vuokrata ja maksa poikaystävälle puolet asunto kuluista, ei siis lainalyhennyksiä.
Se olis kumminkin päin reilua.
Tarinan opetus, köyhiin ei kannata sekaantua.
Miten ikä nyt liittyy tähän? Kakkostutkinto, uudelleenkoulutus...