Lue keskustelun säännöt.
Yhteenmuutto: poikaystävä vaatii vuokraa?
13.11.2021 |
Olen opiskelemassa sosionomiksi ja teen opiskeluiden ohella osa-aikatöitä kaupassa. Ollaan seurusteltu poikaystävän kanssa kohta 2 vuotta ja tultiin yhdessä siihen tulokseen, että yhteemuutto olisi ajankohtainen. Poikaystävä on minua pari vuotta vanhempi ja tekee kokopäivätöitä projektipäällikkönä. Itse asun kerrostaloyksiössä ja tarkoitus oli, että muuttaisin poikaystäväni omistamaan omakotitaloon.
Kuvittelin omassa mielessäni, että se riittäisi, jos pienistä tuloistani maksaisin niin ison osan ruokaostoksista ja muista yhteisistä kuluista kun pystyn, mutta poikaystävän mielestä minun pitäisi maksaa vuokraa, jos asun "hänen" talossaan. Vähän kyllä ison askeleen ottamisesta saatu onnellisuuden tunne lopahti. Vuokra olisi pienempi kuin nykyisessä asunnossani, mutta lisäksi joutuisin maksamaan myös niitä muita kuluja, "yhteisessä" talossa kun asutaan.
Poikkis on muuten täydellinen paketti, mutta tämä vaatimus pisti miettimään. Onko oikein vaatia omalta puolisolta vuokraa? Tai ylipäätään tuoda rakkaudelle perustuvaan parisuhteeseen tällaista "liiketoimintaa"? Onko poikaystäväni todella kylmäsydäminen vai ylireagoinko? Ja onko mitään vinkkejä miten voisin yrittää neuvotella tästä? Haluaisin kyllä muuttaa yhteen, mutta...
Kommentit (828)
Minusta reilua ja oikeudenmukaista olisi se, että kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan, sohvaa ostaessa todistettaisiin tulot ja pienituloinen saisi sohvan halvemmalla kuin suurituloinen ja bensapumpulla voisi käyttää korttia, jolla todistaisi tulot ja saisi bensaa eurolla litra kun suurituloiselle se maksaisi tuon vajaa kaksi euroa. Nollatuloinen saisi kaiken ilmaiseksi, niin asunnon, huonekalut, ruuan, auton, bensat siihen jne. eli kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan. Mutta vanhaa kommunistia on kusetettu aina ja jokainen joutuu tuloista riippumatta maksamaan saman verran edelleen. Paitsi parisuhteessa asumiskulut, elämisen kulut yms., ne onneksi koetaan reiluksi ja oikeudenmukaiseksi maksaa tulojen mukaan ja kommunismi toteutuu edes tässä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset on valmiita uhraamaan hirveän paljon saadakseen seksiä ja pitääkseen parisuhdestatuksen. Rakkaudesta viis.
Ap, älä tee lapsia tuommoisen kanssa. Ehkä hän on hyvä sängyssä, mutta ei hän ajattele sinua rakkaana tulevien lastensa äitinä, jota haluaa pitää kuin kukkaa kämmenellä.
Olet vain tuleva hyödyllinen kämppis, jolta saa seksi- ja piikapalveluita, keskusteluseuraa sekä vielä rahallista tukea elämiseen. Superdiili hänelle. Alentava sinulle henkisesti ja tuhoisa rahallisesti. Ei ole rakkaudesta tai oikeasta sitoutumisesta kyse, vaikka ehkä itsellenne niin valehtelette.
Vierailija kirjoitti:
Minusta reilua ja oikeudenmukaista olisi se, että kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan, sohvaa ostaessa todistettaisiin tulot ja pienituloinen saisi sohvan halvemmalla kuin suurituloinen ja bensapumpulla voisi käyttää korttia, jolla todistaisi tulot ja saisi bensaa eurolla litra kun suurituloiselle se maksaisi tuon vajaa kaksi euroa. Nollatuloinen saisi kaiken ilmaiseksi, niin asunnon, huonekalut, ruuan, auton, bensat siihen jne. eli kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan. Mutta vanhaa kommunistia on kusetettu aina ja jokainen joutuu tuloista riippumatta maksamaan saman verran edelleen. Paitsi parisuhteessa asumiskulut, elämisen kulut yms., ne onneksi koetaan reiluksi ja oikeudenmukaiseksi maksaa tulojen mukaan ja kommunismi toteutuu edes tässä!
Näkökanta se on tuokin - rinnastaa parisuhde ja sohvan tai bensan ostaminen.
Paljonko olisi sitten sopiva hinta miehen maksaa puolis... anteeksi, vuokralaiselleen, seksistä, entäpä lapsen synnyttämisestä?
Ei kannata alkaa vuokralaiseksi poikakaverille. Tuosta ei onnellista suhdetta tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reilua ja oikeudenmukaista olisi se, että kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan, sohvaa ostaessa todistettaisiin tulot ja pienituloinen saisi sohvan halvemmalla kuin suurituloinen ja bensapumpulla voisi käyttää korttia, jolla todistaisi tulot ja saisi bensaa eurolla litra kun suurituloiselle se maksaisi tuon vajaa kaksi euroa. Nollatuloinen saisi kaiken ilmaiseksi, niin asunnon, huonekalut, ruuan, auton, bensat siihen jne. eli kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan. Mutta vanhaa kommunistia on kusetettu aina ja jokainen joutuu tuloista riippumatta maksamaan saman verran edelleen. Paitsi parisuhteessa asumiskulut, elämisen kulut yms., ne onneksi koetaan reiluksi ja oikeudenmukaiseksi maksaa tulojen mukaan ja kommunismi toteutuu edes tässä!
Näkökanta se on tuokin - rinnastaa parisuhde ja sohvan tai bensan ostaminen.
Paljonko olisi sitten sopiva hinta miehen maksaa puolis... anteeksi, vuokralaiselleen, seksistä, entäpä lapsen synnyttämisestä?
Mielummin sitä kai maksaa seksistä juuri, että lapsia ei syntyisi?
Lapsi ja perhehaaveet ovat naisen haaveita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen omistaa asunnon, jossa molemmat asuvat, olisi melkoinen vedätys sitä omistajaa kohtaan jos ei-omistaja maksaisi asumisestaan vaikkapa ainoastaan puolet hoitovastikkeesta, puolet vesimaksusta, puolet sähkölaskusta, puolet kotivakuutuksesta (ainoastaan irtaimiston osalta), ja omat ruokakulunsa.
Saatte paremman lopputuloksen asumiskulujen jakamisesta, jos ei-omistajan vuokra olisi lähempänä vastaavanlaisten vuokra-asuntojen vuokraa (puolet siitä siis). Riidan saa helposti aikaan paljonko se tarkalleen olisi, mutta asunnon omistajankaan ei ole mitään järkeä rahoittaa ei-omistajan asumista veloittamatta siitä vähintäänkin todellisia kuluja. Myös rahoituskulut on kustannus, vaikka se vaatiikin hieman laskentatyötä mikä osa esim. lainalyhennyksistä on rahoituskuluja ja mikä osa on omaisuuden kartuttamista.
Omaisuuden maksamiseen ei pidä osallistua jos ei saa omaisuuttakaan, eli varmasti vaatii vähän järjen käyttöä, mikä olisi se kohtuullinen vuokran määrä. Se ei ainakaan voi olla niin että maksaa vain alussa mainituista kuluista puolet, vuokran määrän pitää olla hieman enemmän kuin juoksevat kulut.
Oikeampi vuokran taso olisi luultavasti jotakin em. kulujen ja vastaavien vuokra-asuntojen vuokran (puolet niistä) määrän väliltä. Vuokra-asunnoissa tyypillisesti haetaan myös voittoa koska eihän siitä muuten tulisi bisnestäkään.
Asunto on myös kulutushyödyke, eli jotta asunnon arvon heikentämistä ei siirrettäisi suoraan omistajan vahingoksi, on asuntoa myös joskus ajoittain hieman remontoitava, jotta sen arvo säilyy. Arvon nostaminen alkuperäisestä korkeammaksi (esim. laajentamalla tai parantamalla asuntoa paljon) on kuitenkin omistajalle kuuluva asia, riskejä siitä ei vuokralaiselle pidä siirtää.
Parempi ap että etsit puolison omasta varallisuus- ja tuloluokastasi, ettet joudu siipeilijäksi jonkun toisen lompakolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä, kahden aikuisen taloudessa, kumpikin maksoi tuloistaan prosenttiosuuden yhteiselle tilille, josta yhteiset kulut maksettiin. Jos jompikumpi halusi ostaa jotain, mikä ei ollut välttämätöntä tai vain itselleen, sen maksoi kumpikin omista varoistaan.
Meillä ei ole ONNEKSI ollut missään vaiheessa 25v avioliiton aikana "omia varoja", vaikka tulot olleet välillä toisella korkeat ja toisella 0, myös päinvastoin. Kun ollaan yhdessä vakavasti, raha ei ole se, mikä elämää meillä pyörittää. Ei ole "omia tilejä" tai "omia kuluja", yhdessä päätetään, mitä milloinkin kummalle hyvänsä ostetaan, jos on joku merkittävämpi ja kallis (useamman tonnin) hankinta. Kumpikaan meistä ei ole onneksi niuho rahojen suhteen, ikinä en ole pihistellyt rahassa, esim. tarjoan mielelläni illallisen tms ystäville, kun treffataan, en jaksa säätää sellaista "puoliksi" maksamista aikuisella iällä. Jotenkin säälittää välillä yksi mun ystävä, joka oikeesti kylpee rahassa (omaa varallisuutta ja perinyt isot omaisuudet siihen päälle), mutta ikinä ei tarjoa, jos mennään lasilliselle tai syömään. Haluaa aina maksaa puoliksi, jolloin mä maksan mieluummin koko summan, mutta noloa minusta hänen kannaltaan. Ihme nipotusta, kun ei todellakaan ehdi käyttää omaisuuttaan ennen kuolemaansa, kuin murto-osan. Enkä siis todellakaan tarkoita, että varakkaan ystävän pitää olla maksajana vähemmän varakkaan kanssa treffatessa, mutta se on pieni ystävällinen ele, että ystävyys on tavallaan rahan yläpuolella, varsinkin, kun sillä ei olis hänelle mitään taloudellista hankaluutta tai ei oikeesti tuntuis yhtään missään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reilua ja oikeudenmukaista olisi se, että kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan, sohvaa ostaessa todistettaisiin tulot ja pienituloinen saisi sohvan halvemmalla kuin suurituloinen ja bensapumpulla voisi käyttää korttia, jolla todistaisi tulot ja saisi bensaa eurolla litra kun suurituloiselle se maksaisi tuon vajaa kaksi euroa. Nollatuloinen saisi kaiken ilmaiseksi, niin asunnon, huonekalut, ruuan, auton, bensat siihen jne. eli kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan. Mutta vanhaa kommunistia on kusetettu aina ja jokainen joutuu tuloista riippumatta maksamaan saman verran edelleen. Paitsi parisuhteessa asumiskulut, elämisen kulut yms., ne onneksi koetaan reiluksi ja oikeudenmukaiseksi maksaa tulojen mukaan ja kommunismi toteutuu edes tässä!
Näkökanta se on tuokin - rinnastaa parisuhde ja sohvan tai bensan ostaminen.
Paljonko olisi sitten sopiva hinta miehen maksaa puolis... anteeksi, vuokralaiselleen, seksistä, entäpä lapsen synnyttämisestä?Mielummin sitä kai maksaa seksistä juuri, että lapsia ei syntyisi?
Lapsi ja perhehaaveet ovat naisen haaveita.
Ei, silloin on naisella vain väärä mies. Ja pianhan se onkin ex.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Idiootin esittäminen on yleisin tapa trollata.
Täällähän se näillä aloituksilla onnistuu. Ja taas miehiä vihataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta reilua ja oikeudenmukaista olisi se, että kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan, sohvaa ostaessa todistettaisiin tulot ja pienituloinen saisi sohvan halvemmalla kuin suurituloinen ja bensapumpulla voisi käyttää korttia, jolla todistaisi tulot ja saisi bensaa eurolla litra kun suurituloiselle se maksaisi tuon vajaa kaksi euroa. Nollatuloinen saisi kaiken ilmaiseksi, niin asunnon, huonekalut, ruuan, auton, bensat siihen jne. eli kaikesta maksettaisiin tulojen mukaan. Mutta vanhaa kommunistia on kusetettu aina ja jokainen joutuu tuloista riippumatta maksamaan saman verran edelleen. Paitsi parisuhteessa asumiskulut, elämisen kulut yms., ne onneksi koetaan reiluksi ja oikeudenmukaiseksi maksaa tulojen mukaan ja kommunismi toteutuu edes tässä!
Näkökanta se on tuokin - rinnastaa parisuhde ja sohvan tai bensan ostaminen.
Paljonko olisi sitten sopiva hinta miehen maksaa puolis... anteeksi, vuokralaiselleen, seksistä, entäpä lapsen synnyttämisestä?Mielummin sitä kai maksaa seksistä juuri, että lapsia ei syntyisi?
Lapsi ja perhehaaveet ovat naisen haaveita.
Ei, silloin on naisella vain väärä mies. Ja pianhan se onkin ex.
Niin, mies joka maksaa kaiken on se oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me päätettiin jo yhteen muuttaessa, vaikkei oltu vielä naimisissa, että kun yhdessä asutaan, niin talous on yhteinen. Eli rahat on yhteisiä, kun on kotikin - silloin vielä vuokrakoti.
Tämä ei ole muuttunut 30 vuodessa. Edelleen on tulot, menot, velat, tilit ja koti yhteisiä, vaikka etenkin nykyään meillä on palkat aivan eri tasoilla.
Me olemme puolisoita, me olemme perhe - emme kämppiksiä, saati vuokralainen ja vuokranantaja.
Vierailija kirjoitti:
Meillä, kahden aikuisen taloudessa, kumpikin maksoi tuloistaan prosenttiosuuden yhteiselle tilille, josta yhteiset kulut maksettiin. Jos jompikumpi halusi ostaa jotain, mikä ei ollut välttämätöntä tai vain itselleen, sen maksoi kumpikin omista varoistaan.
Olet oikeassa, yhteinen taloustili onkin ainoa järkevä tapa hoitaa yhteistä taloutta. Sen lisäksi kummallakin omat tilit sekä säästöt. Näin siis vakiintuneessa suhteessa.
Tämän topikin aiheena kuitenkin oli yhteisen elämän alku ja toisen omistamaan asuntoon/taloon muutto ja sitä myöten asumiskulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen vaan sanon, että oma päätös asua eri osoitteissa miesystävän kanssa on ollut elämäni paras päätös. Kukaan ei käytä ketään hyväkseen ja ihan saa itse sisustaa tai remontoida kämpän mieleisekseen. Tämä ketju on taas kerran sen todistanut. Nykyinen miesystävä tosin olisi kovasti tulossa mun asuntoon koska asun paremmalla paikalla ja mun asunto on toimivampi sekä isompi. Paremmat baarit ja muu tarjonta, lyhyt matka jne. On näreissään kun en ole ehdotuksesta innostunut XD
Miesystävä ehdotti, että maksaisi puolet juoksevista kuluista eli lähinnä puolet vastikkeesta + vesimaksu. Kuulemma kotivakuutuksesta voisi maksaa osan. VAstike on vähän päälle 200e/kk eli oikeasti kuvittelee asuvan reilulla satasella. Perustelu juuri se, ettei halua kartuttaa toisen omaisuutta. Kun kuitenkin käyttäisin hänen maksamia rahoja lainanlyhennykseen. Ööh.... Hänellä on oma asunto, jonka laittaisi vuokralle jolloin vuokralainen tavallaan maksaisi lainaa. Kysyin eikö hänen kaavailema kuvio käytännössä tarkottaisi, että minä kartutan hänen omaisuutta. Ei ole kuulemma verrattavissa koska minä en anna hänelle rahaa. Hmm.... Muuten fiksu aikuinen mies, tässä vaan harkintakyky pettää. Sanoin hänelle ettei tarvitse olla huolissaan eikä pelätä tulevansa hyväksikäytetyksi koska me ei samaan asuntoon tulla muuttamaan. Viimeisimmästä keskustelusta muutama viikko ja selvästi hiertää edelleen XDDD
Olen se äsken asumiskulujani tarkempaan listannut. Havainnollisti käytännössä, miten täysin molempia tyydyttävää ja ennen kaikkea tasavertaista ratkaisua ei välttämättä löydy. Joten paras ratkaisu minullakin, jos vielä pariudun, lienee että molemmat asuvat erikseen.
Hyväksikäyttöä kun voi tapahtua toiseenkin suuntaan. Myös miehistä löytyy niitä, joille parisuhteessa taustalla on myös hyötyminen toisen hyvätahtoisuudesta. Vastikkeen puoliksi laittamallakin voisi jäädä epäilys siitä. Tällä alueella missä asun, jopa vastikkeen kokonaan maksaminen olisi silti reippaasti alakanttiin siitä, mitä vuokra olisi jos sen jakaa puoliksi.
Tosin aika turhaa spekulaatiota tämä. Luultavasti olisin ihmisenä muutenkin niin erilainen sellaisen kanssa, joka keski-iässäkin odottaa että asumisensa maksaa joku muu kokonaan tai ainakin enimmäkseen ettei juttu kantaisi yksiä treffejä pidemmälle.
Ei se pelkän vastikkeen maksaminen ole asumisen kokonaiskulut.
Tärkeää on se että osaatte laskea mikä olisi vastaavanlaisen asunnon käypä vuokra vapailla markkinoilla, ja siitä summasta mahdolliset voiton osuudet ensin pois ja loppusumma puoliksi.
Asiaan ette tule saamaan mitään yksiselitteistä oikeata vastausta mistään, koska asiaan vaikuttaa melko monet asiat, esim. asunnon kuluminen on omistajalle kustannus, jos hajotat asuessasi asuntoa jollain tavoin, omistaja maksaa sen, jos sitä ei muutoin sinulta veloiteta. Lattiamateriaalit ja seinäpinnatkin kuluu ajan myötä, kolhuja tulee asuntoon kuuluviin kalusteisiin ja joskus on jääkaappikin uusittava.
Suosittelen hakemaan jotakin vertailukohtaa vapaiden markkinoiden vastaavista vuokra-asunnoista.
Poikaystäväsi on asunnon omistajana kuitenkin makseltava asunnosta kaikenlaisia kustannuksia vuosien varrella, ilman että siinä olisi yhdenkään euron voitosta edes kyse. On helpompaa, että sovitte asiasta jo heti alkuun, ilman että siitä tulee myöhempinä vuosina yllätys kun asunnon omistajalle tulee joskus ylimääräisiä (joskaan ei välttämättä yllättäviä) laskuja siitä kun taloa vaikkapa korjataan joltakin osin.
Jos molemmat asuu omissa asunnoissaan silloin em. riitoja ei tule, mutta rahaa menee myös paljon hukkaan kun tilojen käyttökään ei ole kovin tehokasta. Yhteinen omistaminen olisi helppo tapa jakaa laskut, mutta ei monet halua alkaa omistajiksi jos kokevat sen jollain tavoin rajoittavaksi asiaksi, tai suoranaiseksi riskiksi.
Vierailija kirjoitti:
Sinä maksaisit vuokraa, toinen kerryttää omaisuuttaan. Joo älä muuta yhteen.
Vielä enemmän hän nykyään vuokralla asuessaan kerryttää jonkun täysin tuntemattoman omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä, kahden aikuisen taloudessa, kumpikin maksoi tuloistaan prosenttiosuuden yhteiselle tilille, josta yhteiset kulut maksettiin. Jos jompikumpi halusi ostaa jotain, mikä ei ollut välttämätöntä tai vain itselleen, sen maksoi kumpikin omista varoistaan.
Meillä ei ole ONNEKSI ollut missään vaiheessa 25v avioliiton aikana "omia varoja", vaikka tulot olleet välillä toisella korkeat ja toisella 0, myös päinvastoin. Kun ollaan yhdessä vakavasti, raha ei ole se, mikä elämää meillä pyörittää. Ei ole "omia tilejä" tai "omia kuluja", yhdessä päätetään, mitä milloinkin kummalle hyvänsä ostetaan, jos on joku merkittävämpi ja kallis (useamman tonnin) hankinta. Kumpikaan meistä ei ole onneksi niuho rahojen suhteen, ikinä en ole pihistellyt rahassa, esim. tarjoan mielelläni illallisen tms ystäville, kun treffataan, en jaksa säätää sellaista "puoliksi" maksamista aikuisella iällä. Jotenkin säälittää välillä yksi mun ystävä, joka oikeesti kylpee rahassa (omaa varallisuutta ja perinyt isot omaisuudet siihen päälle), mutta ikinä ei tarjoa, jos mennään lasilliselle tai syömään. Haluaa aina maksaa puoliksi, jolloin mä maksan mieluummin koko summan, mutta noloa minusta hänen kannaltaan. Ihme nipotusta, kun ei todellakaan ehdi käyttää omaisuuttaan ennen kuolemaansa, kuin murto-osan. Enkä siis todellakaan tarkoita, että varakkaan ystävän pitää olla maksajana vähemmän varakkaan kanssa treffatessa, mutta se on pieni ystävällinen ele, että ystävyys on tavallaan rahan yläpuolella, varsinkin, kun sillä ei olis hänelle mitään taloudellista hankaluutta tai ei oikeesti tuntuis yhtään missään...
Oma ttilit ja oman talouden järjestäminen myös pitkässä liitossa on vain järkevää taloudenhoitoa. Sinä päivänä kun eroatte huomaat, ettei yhteistalous ilman omaa puskuria tai säästöjä ollutkaan niin järkevää. Vielä enemmän yllätyt kun sulle selviää osituksen jälkeen, että kumppanilla olikin ihan erilliset talletukset mitkä oli piilotettu sulta. Sulle jäi vain velat, puolisolle muhkea pesämuna. Ei kannattaisi olla liian sinisilmäinen.... Tiedän useamman tapauksen.
Toinen ikävä herääminen tulee, kun teistä toinen kuolee. Yhteinen omaisuus jäädytetään eikä leski pääse enää omiin rahoihinsa käsiksi. Siinäpä kärvistelet ilman rahaa. Pahimmassa tapauksessa sinun omaisuus hupenee perintönä sulle vieraille ihmisille. Tämäkin on nähty.
Vierailija kirjoitti:
Palstalla ei ole kukaan ehdottanut 50euroa/hlö kuukauden kuluiksi ok-talossa, älä viitsi.
Ja sitten on vaihtoehtona se vuokrasopimus vain. Jos ei siihen mies suostu, niin elät yksin. Tuskin kukaan haluaa kuitenkaan sun lainoja maksella. Vuokranmaksun mies haluaa varmaan virallistaa, jotta verottajakin saa osansa, ettei hänen tarvitse ajatella kartuttavansa sun omaisuutta.
Onhan se aika ikävää elämänsä kannalta, että joku lainalla maksettava talo pakottaa ihmisen yksineloon, ellei sitä rikasta miestä löydy.
Kommenttisi menevät aina vain erikoisemmiksi.
1. Mistä lähtien palstalla on ollut sääntö, että yksittäisen aloituksen alla ei sallittua puhua mistään muusta aiheen ympärillä, kuin siitä, mitä aloitusviestissä luki. Sinun mielestäsi ei ilmeisesti nyt saisi puhua kerrostalon asumiskuluista.
2. Lain edessä toki näin se menee. Muu olisi veronkiertoa. Mutta miten estyy se itse pahuus, eli toisen kerryttäminen tässäkään tilanteessa? 30 pinnaa tietty lähtee veroja päältä pois, joten hidastaa omaisuuden kertymistä. Mutta pitääkö vuokrasopimukseen lisätä pykälä, että vuokratulot on aina laitettava haisemaan heti, ja niitä ei saa missään nimessä tallettaa esimerkiksi säästötilille, käyttää niitä lainalyhennyksiin jne.? Silloinhan kun on uhkana se, että kumppanin omaisuus kertyy.
3. Lainalla maksettava talo pakottaa yksineloon? Kyllä, lainaa oli pakko ottaa. On aika vähemmistö Suomessa, joka käteisellä ostaa Helsingin keskustasta asuntoja. Ja päätä nyt, olenko minä taasen rikas vai köyhä? Miksi tarvisin rikkaan miehen maksamaan asumistani, jos olen oletuksesi mukaan rikas?
Miksi omistusasuminen pakottaisi yksinoloon? Asunnon voi aina myydä, asunnon voi vuokrata ja muuttaa kumppanin kanssa yhdessä vuokralle, yhdessä voidaan ostaa yhteinen asunto. Puolet asunnosta voi myydä kumppanille. Voidaan myös olla parisuhteessa ilman, että muutetaan yhteen. Voidaan myös sopia, että mies maksaa alueen hintatasoon suhteutettua vuokraa minulle. Mielestäni tuossa on ihan hyvin vaihtoehtoja. Ja parempia tasavertaisia vaihtoehtoja, kuin se että alkaisin elättämään aikuista miestä.
Että uikuti uikuti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä maksaisit vuokraa, toinen kerryttää omaisuuttaan. Joo älä muuta yhteen.
Vielä enemmän hän nykyään vuokralla asuessaan kerryttää jonkun täysin tuntemattoman omaisuutta.
Mutta asuntokin on vain hänen hallinnassaan.
Ei vettu tätä porukkaa täällä. Juuri samoja tyyppejä joiden mielestä voi kulkea vaikka vuosikausia jonkun toisen autokyydillä ja maksaa vain oma osuus bensoista, koska ei auton ylläpidossa muita kuluja heidän mielestään ole.
Meillä, kahden aikuisen taloudessa, kumpikin maksoi tuloistaan prosenttiosuuden yhteiselle tilille, josta yhteiset kulut maksettiin. Jos jompikumpi halusi ostaa jotain, mikä ei ollut välttämätöntä tai vain itselleen, sen maksoi kumpikin omista varoistaan.