Jaetaan arjen säästövinkit

Vierailija kirjoitti:

Nuorena asuin tutun alivuokralaisena.

Hänpä rakastui ja mulle ilmoitettiin mies muuttaa mun tilalle.

Kellarikomero oli tyhjä, muutin sinne.

Sain pitää avaimet, kävin pesemässä pyykit, kun muka uudessa asunnossa ei ollut pyykkitupaa.

Seinät olin vuorannut tyhjillä banaanilaatikoilla.

Lattialla patja.

Olin kesätöissä ja tein mahdollisimman paljon ylitöitä. Vietin aikaa rannalla, kirjastossa jne.

Oli syksyllä tilillä rahaa.

Syksyllä muutin takas ja tämän jälkeen sain oman hoasin asunnon

Tästä tulee mieleen jodelin suosittu ketju, missä mies kertoi asuneensa sellaisessa "vuokraa varasto" -kopperossa. Mikä on kiellettyä, mutta hän sujahti sinne hyvissä ajoin nukkumaan.

Tuollainen kuulostaa siltä, että jos sen ottaa seikkailuna JA rahansäästönä, kokemus voi olla hauskakin. Kunhan turvallisuus on kunnossa.

Lapset kuluttavat paljon joten sijoita kondomeihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Roskapoliisi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okt-asujille säästövinkki, jonka olen oppinut seuraamalla parvekkeeltani näkyviä jäteastioita (taloyhtiön, jossa asun):

Yön pimeydessä tuo omat roskapussisi läheisen kerrostalon jäteastioihin. 

Jep. Asuttiin ennen rivarissa ja roskiskatokseen piti hankkia lukko kun joku tai jotkut okt-asujat toi roskia niihin. Roska-astiat yli täynnä ja meille tuli ylimääräiset maksut tietysti. V…ti tämä ja sekin että erillistä avainta joutui käyttää.

Meidän taloyhtiö lähettää kuvien kera 100 euron maksuvaatimuksen näille "säästömielessä" jätteensä astioihimme tuoville. Jos eivät maksa, poliisi hoitaa jatkotoimet.

Täytyykin varmaan ehdottaa taloyhtiölle roska-astioiden alueen kuvaamista. Siellä on autolla roskia tuovia. Tosin joku saattaa asuakin tässä taloyhtiössä (4 isoa taloa). Samalla varmaan saisi maksatettua roskansa niillä, jotka jättävät isoja tavaroitaan roskisten viereen. Niitä on ruvennut ilmestymään useammin, vanhat vakkariasujat säilövät romunsa siihen saakka, että tulee roskalava kerran tai kaksi vuodessa, mihin voi viedä huonekalujaan ja muita romujaan maksutta.

Multa tuli joku sekopää tivaamaan roskia viedessäni että missä osoitteessa asun. Sanoin että jos ei lähde niin soitan poliisit. Hän huusi soittavansa itse poliisit kun tuon hänen roskikseensa roskia. Vastasin että soittaa vaan, ja kävelin kiertotietä kotiin. Asuin siis tietenkin siinä neljän talon kokoonpanossa, mutta en todellakaan ala tuntemattomille kertomaan kotiosoitettani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuvin säästö on syntynyt siitä, että ajoitan ruokaostokset S-ketjujen ilta-aleille. Pakastimeen kertyy lihoista leipiin ja niitä on riittämiin.

Kaikki "rääsyvaate" hyödynnetään siivoukseen.

PS. Jokainen Okt-asuja joutuu maksamaan jonkinmoisen jätemaksun. En siis käsitä, mikä säästö siitä syntyy jos vie roskat muualle? Eikö se ole kiinteä kk maksu kuitenkin.

Se astian tyhjennysväli määritellään itse. Jokainen tyhjennyskerta maksaa x euroa.

Eli tottakai säästät, jos astia tyhjennetään 4 kertaa kuukaudessa, tai vaikka kaksi kertaa, eli joka toinen viikko. Sen voi tyhjentää myös kerran kuukaudessa. Tähän on jokin lakisääteinen minimi, oliko juuri kerran kuukaudessa tai kahdessa.

Not true. Ei saa itse valita suurimmassa osassa kuntia.

Höpöhöpö. Pikaisellakin googletuksella selviää, että sen jäteastian tyhjennysvälin nimenomaan saa valita. Siihen on lakisääteiset minimit kuinka usein se pitää tyhjentää, esimerkiksi jos sinne laitetaan biojätettä vaiko jos biojäte kompostoidaan. En ymmärrä, miksi tämä kiva ketju täyttyy vänkääjistä ja provoilijoista.

Onko ihmisillä noin paha olla?

Jos et halua lukea, mene pois .

No eihän saa valita kuin niissä puitteissa missä annetaan valita. Ei se ole vapaa valinta jos pitää valita tyhjennetäänkö 1,2,3 vai 4 kertaa kuussa, mutta vähintään kerran on tyhjennettävä. Sitten jos voi valita että tyhjennetään kerran puolessa vuodessa, niin alkaa olemaan oma valinta. Ei se sinun itkemisesi tätä asiaa muuta.

Jos kaapin perukoilla on vanhoja käyttämättömiä lahjaksi saatuja käsi- tai vartalovoiteita, niin on hyvä ottaa käyttöön käsien pesuun, ja miksei suihkuunkin. Joskus lahjaksi saadut ei ole mieleisiä tuoksun tai koostumuksen vuoksi. Pois huuhdeltuna ongelma poistuu. Ja ihan hyvää ihon hoitoa jatkuvan kuivattavan käsidesin käytön takia.

Kulje omalla autolla. Paljon halvempaa kuin taksilla.

Olen säästänyt monta miljoonaa maalaamalla itse omat tauluni.

Moni esitelty vinkki on hyvä, erityisesti ekologisesta näkökulmasta.

Minulla säästyy parhaiten niin, että päätän pitää totaalisen ostolakon vaikkapa puolen vuoden ajan. No sikäli ei ihan totaalinen tietenkään että ruokaa ostan. Mutta en osta yhden yhtäkään vaatekappaletta, viherkasvia, kosmetiikkaa, cappuccinoa jne.

Tätä teen ekologisuuden ja minimalismin näkökulmista. Mutta rahaa säästyy samalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaapin perukoilla on vanhoja käyttämättömiä lahjaksi saatuja käsi- tai vartalovoiteita, niin on hyvä ottaa käyttöön käsien pesuun, ja miksei suihkuunkin. Joskus lahjaksi saadut ei ole mieleisiä tuoksun tai koostumuksen vuoksi. Pois huuhdeltuna ongelma poistuu. Ja ihan hyvää ihon hoitoa jatkuvan kuivattavan käsidesin käytön takia.

Voide lähtee pesussa, mutta se haju ei. Se tarttuu ihoon.

Millä tavalla netti ja vakuutukset ovat päällekäisiä?

Minulla ei ole tullut kuluja maalistakaan, kun ei ole tauluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soijarouhe! Yksi pussi maksaa n. 3 euroa, ja siitä saa monta monituista ateriaa. Jos käyttää vaikka puolet ajasta jauhelihan sijaan soijarouhetta, niin säästää aika pitkän pennin (itse en käytä jauhelihaa ollenkaan enää).

Leipäpussit toimivat pakastepusseina. Niitä voi käyttää myös eväiden kuljetukseen ja säilytykseen. Elämäntavoista riippuen, voi käyttää myös roskapussina.

Leipäpussi ei useinkaan kestä pakastamista, vaan hajoaa.

Oikeasti? Minä pakastan koko ajan leipää, ja vanhimmat pussit ovat käyneet pakastimessa ainakin viisi kertaa eri pituisia aikoja, eivätkä näytä hajoamisen merkkejä. Vai puhutko paperipusseista?

Anoppi pakasti leipomaansa pullaa leipäpusseihin. Kun pakastin ei ollut säästämisen vuoksi tarpeeksi kylmä, alkoi pulla maistua hyvin pian pakasteelta. Itse lykkään ruispuikulapussit pakastimeen, mutta en käytä niitä uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soijarouhe! Yksi pussi maksaa n. 3 euroa, ja siitä saa monta monituista ateriaa. Jos käyttää vaikka puolet ajasta jauhelihan sijaan soijarouhetta, niin säästää aika pitkän pennin (itse en käytä jauhelihaa ollenkaan enää).

Leipäpussit toimivat pakastepusseina. Niitä voi käyttää myös eväiden kuljetukseen ja säilytykseen. Elämäntavoista riippuen, voi käyttää myös roskapussina.

Soijaroheela säästäisikin pitkän pennn mutta se maku on niin kamea,etten pysty syömään..Olisiko täällä antaa valmistusvinkkejä,joilla tuon ällöttävän ja kitkerän sivumaun saa poistettua/ peitettyä?

Ei sitä saa. Olen yrittänyt vaikka kuinka monta kertaa.

Soija on myrkyllistä, ei ihmisen ruuaksi tarkoitettua, joten sitä joudutaan prosessoimaan paljon että siitä saadaan syömäkelpoista. Maku on sitten sen mukainen. En ymmärrä miksi  soijaa hehkutetaan ravinnonlähteenä. En syöttäisi edes eläimille mokomaa moskaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole tullut kuluja maalistakaan, kun ei ole tauluja.

Onkin tosi järkevää säästää muutama kymppi, kun voisi säästää miljoonia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse aikoinaan olin köyhä opiskelija ja sitten köyhä opintolainan maksaja ja sitten köyhä perheenäiti yhteisen asuntolainan kera. Piti penniä venyttää. 

1) Huonekalut ostin/sain kaikki käytettyinä ja puisina. En huolinut lastulevyä enkä kalustelevyä. Vanhimmat huonekalut ja valaisimet oli sukulaisten nurkista "no toi nyt on tommonen vanha 50-luvun".......Samat huonekalut on edelleen, sillä ne ovat puisina 30 vuotta kestäneet lastenkin kolhut, joitain on tuunattu uusiksi. Ja se 50-luku tuntuu nyt olevan muodikasta. Tongin myös roskiksia ja lavoja ja tuunasin löytöjä, ja myös myin niitä. Mm. kolme lasta palvellut syöttötuoli löytyi roskiksesta. Bongasin myös hiljan Tripp Trapp -syöttötuolin roskakatoksesta ja myin muutamalla kympillä Torissa. (Ihan järkyttävää mitä käyttökuntoista tavaraa täällä päin ihmiset nakkoo roskiin.) 

(En ole huonekalukaupasta käynyt ostamassa kuin sohvia ja uusia patjoja ja vaatekaapit, niitä on vaikea löytää puisina ja käytettävyydeltään toimivina.)

2) Jos nurkissa on toimiva ompelukone, niin aina ei sitä aikuisen vaatetta kannata heittää pois, siitä saa uuden vaatteen lapselle purkamalla saumat auki. Kirppikset vilisee käsityölehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Olen tehnyt housuja, mekkoja ja hameita lapsille myös vanhoista verhoista. 

3) pakastin säästää rahaa. Kun käyn kaupoissa, etsin punalaputettuja, ja laitan pakkaseen. Älä osta sellaista mitä et oikeasti käytä. 

4) käyn etnisissä kaupoissa etsimässä esim. riisiä ja mausteita. Säkkiriisi on halvempaa kuin ostaa pikku paketeissa. Ostan tiuhaan käytetyt mausteet isoissa pakkauksissa. 

5) mene kauppaan kerran viikossa ostoslistan kanssa ja pysy siinä. Heräteostot jää pois, ja säästyy  myös bensarahaa. 

6) keskitän kaikki vaateostot alennusmyynteihin. Tiedän jo ostaessani, mitä tarvitaan, älä heräteshoppaile. 

7) sen imurin pölypussin voi tyhjentää roskikseen ja käyttää n. 2 kertaa uudelleen. 

8) en heitä ylijäänyttä kahvia pois vaan lämmitän mikrossa ja juon tässä työn lomassa. 

9) en heitä tähteitä pois, vaan niistä tehdään uutta ruokaa tai ne heitetään munakkaaseen. 

Säälittää lapset, jotka joutuvat pukeutumaan äidin virttyneisiin vaatteenjämiin tai vanhoihin verhoihin. Arvostan itse tehtyä, mutta aina jaksan ihmetellä, mikseivät käsityötaitoiset ompele kauniita vaatteita kauniista, hyvälaatuisista kankaista?

Et taida seurata esim fb:n ompeluryhmiä, joissa mammat ompelee suomalaisista kankaista nättejä lastenvaatteita, ja itselleen myös. Ei käsityöihmisen tarvitse käyttää virttyneitä, kulahtaneita, nyppyisiä kankaita, kun ei siinä ole mitään järkeä käyttää aikaa ommellakseen rumaa sontaa. Olen ammattiompelija ja kierrätin häämekkooni pitsiverhot. Kukaan vieraista ei hoksannut. Lumput lähtee räteiksi, mutta siistissä kunnossa olevat kankaat, jotka eivät enää sovellu alkuperäiseen tehtäväänsä, voi hyvin kierrättää joksikin ompeluprojektiksi. Varmaan kaikilta löytyy jotain hutiostettuja vaatteita, pieneksi jääneitä paitoja, tai sittenkin väärän värisiä verhoja jotka ei sovellu muuhun sisustukseen, sellaiset voi kierrättää. Kulahtaneet, kuluneet, reikäiset ja nyppyiset lähtee kerrakäyttöräteiksi ja roskiin.

Aloituksen aiheeseen vielä liittyen, kirppikseltä kannattaa etsiä käsityöprojekteihin materiaaleja. Kankaita saa halvemmalla, ja isokokoisista vaatteista purkamalla saa hyvin kangasta. Kierrätyskeskukset myy nappeja ja vetoketjuja, joiden hinta on paljon halvempi kuin ostaa kangaskaupasta uutena.

Verhot ja hääpuku eivät eivät samaan lauseeseen mahdu, olkookin kuinka (ja varsinkin) ammattiompelija kysymyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasken tähän pari esimerkkiä proteiinin vaihdon vaikutuksesta aterian hintaan:

800g spagettia 0,39€/kg (tämä varmaan nousee Prismassakin kohta, ostin syksyllä CM:stä tuohon hintaan, ja viime viikolla katsoin, niin hinta olikin 0,49€), 350g jauhelihaa (Prismasta Kotimaista sikanautaa 3,65€/700g), tomaattimurskatölkillinen, pari porkkanaa, puolikas lanttu ja pieni-keskikokoinen punajuuri raastettuna (yhteensä n. 300g; 1€/kg eli 0,30€), itsekasvatettua valkosipulia, ketsuppipullon jämät noin 10snt, lihaliemikuutio about 20snt. Lisäksi desin verran soijarouhetta, olen joskus laskenut tuon määrän hinnaksi noin 5snt (2,5kg paketista), suolaa, pippuria, paprikajauhetta, sanotaan yhteensä 15snt. Kaikki yhteensä 3,70€. Juomana kuplavettä, Rainbow'n mehutiivisteestä mehua tai vettä hanasta. Leipänä ilmaiseksi leipäjonosta riisipiirakoita ja ruispaloja, päälle oivariinia, noin 15-30snt. Lapset roiski annoksen päälle ketsuppia, lisää hintaa jonkun 50snt (halvin ketsuppi muuten maksaa noin 50snt/kilo, sekin menettelee lapsille kuulemma, mut nyt on kalliimpaa).

Kuuden hengen iltaruoka yhteensä lisukkeineen 4,5€, kasviksia kylläkin vain 150g/annos, olisi pitänyt laittaa sekaan viherjauhetta ja kuivattua kurpitsaa (30g kuivattua kasvista vastaa 100g tuoretta). Jos olisin korvannut jauhelihan soijalla (sikanaudan ollessa kyseessä laatu on about sama...) niin soijaa olisi mennyt noin 15snt arvosta, eli aterian hinta olisi pudonnut reilulla eurolla vielä. Toisaalta, jos olisin tehnyt kuten yleensä,  ja käyttänyt sen 700g jauhelihaa, niin hinta olisi noussut sillä vajaalla 1,90€. Maksimihinta 6,40€, minimihinta 3,00€.

Kaikki meni, ja mies kehui, että oli hyvää ruokaa. Nuorimmainen söi kolme lautasellista, eli ilmeisesti oli samaa mieltä?

Huomenna on kalliimman ruuan päivä, broileria jossain muodossa. Paistileikettä (tarjoushinta 2,95€/600g), kermaa purkillinen, maissitärkkelystä, mausteita, pakastimesta itse kasvatettuja vihanneksia (ilmaisia) - kastikkeen hinnaksi tulee noin 4€, lisäkkeenä paistettuja sieniä (ilmaisia, voi 30snt), riisiä noin 50snt ja porkkanoita about 400g tikkuina sen 0,40€, muut lisukkeet kuten edellisenä päivänä, vajaa euro. Yhteensä himpun alle 6€. Edelleen alle euron per henki. Tästä voisin korvata kanan herniksellä, puoli pussia kustantaisi noin 50snt (koska ostin ne halvalla) ja aterian hinnaksi tulisikin 3,5€. Eli maksimi 6€, minimi 3,5€.

Jo pelkästään korvaamalla osan lihaperäisestä proteiinista prosessoidulla kasviproteiinilla iltaruuan hinta putoaisi 30-50% koko vuoden osalta.

Miten saa kasvatettua kasviksia ilmaiseksi? Mun maksaa jonkun hinnan siemenistä, lannoitteista, kompostin kuivikkeesta jne.

Mitä lannotteita tarvitset, jos käytössä jo on kompostin tuotteet? Laita kompostin kuivikkeiksi syksyn lehdet.

Mitkä syksyn lehdet? Niitä tulee ehkä yksi kottikärryllinen haravoitavaksi. Kompostista tulee multaa toinen kottikärryllinen vuodessa, ei sillä kovin suurta alaa lannoita. Tässä taas unohtuu ettei kaikilla on hehtaarin puutarhaa ja kasvimaata tai 30 koivua tuottamassa sopivaa määrää puun lehtiä.

Itselläni on kaksi kompostia ja kyllä yhdenkin hengen taloudessa syntyy talven kuluessa perunan- ja hedelmien kuoria, kahvin porot, teepussit ym. kompostoitavaa. Ota selvää mitä kaikkea voit kompostiin laittaa, ei se pelkästään ole vain pudonneille puun lehdille. Pieni kasvimaa on ja lisäksi yrittimaa sekä kukkamaata ja komposti riittää mainiosti lannoittamaan kaiken. En ole pariin vuosikymmeneen mitään lannoitetta käyttänyt ja kasvimaalla kasvavat kaikki istuttamani erinomaisesti. 

Tuota noin. Komposti ei ole varsinainen ravinteiden lähde. Se on enempi maanparannusainetta, joka pitää kasvualustan hyvänä. Kasvit kasvavat hyvässä alustassa hyvin, mutta lannoitteena se komposti ei ole kovin suuressa roolissa.

Otapa joskus siitä kompostimullastasi näyte ja analysoi se. Tutkimuspaketin voi ostaa jostain puutarhamyymälästä.

Tuota noin. Kompostilla kierrätetään ne sadon mukana maaperästä poistuneet ravinteet takaisin kasvimaahan. Tosi ytyä lannotetta sieltä saa, jos vaan kompostiin laittaa riittävän ravinnepitoista orgaanista jätettä. Annan vinkin: Sitä ravinnepitoista ainesta on jokaisella omasta takaa yllin kyllin. Ja huomenna tehdään taas lisää. Sillä tavalla se ravinnekierto hoitui ennen kuin keinolannotteet keksittiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole tullut kuluja maalistakaan, kun ei ole tauluja.

Onkin tosi järkevää säästää muutama kymppi, kun voisi säästää miljoonia.

No samaa luokkaa kuin aloittajan ehdottama tiskitablettien puolittaminen: yhtä tyhjän kanssa olevaa näpertelyä, jossa ei edes mitään säästä.

Kannattaa mieluummin myydä itseään kuin käydä maksullisissa.

Vierailija kirjoitti:

Tutun pankinjohtajan motto oli: Älä osta sitä, mitä tarvitset vaan sitä, mitä ilman et tule toimeen.

Pätee todella moneen asiaan, turhia tarpeita on meillä jokaisella.

Olen pari kertaa kerännyt yhden kuukauden kaikki menot taulukkoon ostosluokittain eroteltuina. Siis ruoat (ei herkut); herkut; alkoholittomat ruokajuomat, alkoholipitoiset juomat; asumismenot (ml. sähkö); tietoliikenne (kännykkä, netti); huvit; matkakulut; lainanlyhennykset. Laitoin ihan kaikki menot siihen taulukkoon sitä mukaa kuin niitä tuli ja kuukauden loputtua laskin pääluokittain yhteen. Kuukausi on sen verran pitkä ajanjakso, että siltä kertyvä data antaa jo todellisen kuvan kulurakenteestaan. Heräteostokset oli sen jälkeen helpompi karsia pois, kun muisti, miten suuren osuuden ne jo kuukauden taulukoiduista menoista tekivät.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaapin perukoilla on vanhoja käyttämättömiä lahjaksi saatuja käsi- tai vartalovoiteita, niin on hyvä ottaa käyttöön käsien pesuun, ja miksei suihkuunkin. Joskus lahjaksi saadut ei ole mieleisiä tuoksun tai koostumuksen vuoksi. Pois huuhdeltuna ongelma poistuu. Ja ihan hyvää ihon hoitoa jatkuvan kuivattavan käsidesin käytön takia.

Jos voiteet ovat vanhoja niin kannattaa laittaa ne roskiin. Kosmetiikkatuotteissa on merkitty säilymisaika, joka on yleensä kuukausissa. Toisin sanoen jos ei tykkää tuoksusta tms, kantsii heti antaa lahja eteenpäin.

Itse käytän kasvoille toimimattomat tuotteet esim. jalkarasvoina. Jaloista tuoksu ei tule niin voimakkaasti nenään ja kun aamuin illoin rasvailee kantapäänsä milloin milläkin ryppy/tuoksu/ihmevoiteella, ei tarvite enää raspia tai jalkahoitoja.

Voiteet, hoitoaineet ja pesuaineet ovat kaikki hyviä sheivaukseen. Jos hutiostoksia ei ole, tavallinen saippua vaahdotettuna on paras "sheivausvoide".