Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoisesti lapseton ei osaa tukea tahattomasti lapsetonta
29.01.2015 |
Minusta lasten hankkiminen on moraalisesti arveluttavaa, enkä luonnollisestikaan itse ole hankkinut lapsia. Tämä on ollut kaikille kavereilleni aina ihan ok, mutta nyt yksi kavereistani on sitä mieltä, etten tue häntä tarpeeksi hänen sairaudesta johtuvassa lapsettomuudessaan. Minusta kaverini laittaa minut vaikeaan tilanteeseen, koska en voi hyvällä omallatunnolla toivoa hänen saavan lasta mutta en myöskään halua olla kylmäkiskoinen. Tulee todella kurja olo, kun itkevä nainen syyllistää minua siitä, etten osaa toimia moraaliani vastaan.
Onko teillä vastaavia kokemuksia eri tavalla lapsettomien välisistä ristiriidoista? Oletteko onnistuneet ratkaisemaan niitä?
Kommentit (66)
Onkohan minut sekoitettu johonkin toiseen? En edes koe olevani moraalini kanssa erityisen korkealla. En koe tehneeni moraalista päätöstä (paitsi itseni kannalta) valitessani lapsettomuuden. En ajattele olevani ketään korkeammalla. Te nyt ette vain halua kestää sitä, että kaikki ei jaksa surra teidän elämää, joka pyörii sen kullannupun (puutteen) ympärillä. Ei kiinnosta hyppiä ilosta silloinkaan, kun äitiystävä iloitsee ensiaskelista. Joo on se hienoa sille äidille, mutta minun elämääni se ei kosketa millään lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:07"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 19:28"]En minä osaisi olla surullinen sellaisenkaan puolesta, jonka lapsi kuolee vaikka 3-vuotiaana. Voisinhan minä siinä lakonisesti taputtaa selkään ja toistella nohnoh. Ei siinä kuitenkaan olisi sydän mukana ja toinen varmasti aistii sen. Minulla kyse ei ole mistään moraalista tai muusta. En vain osaa surra sellaista, jota en koe itselleni tärkeäksi. Minulle toisen lapsettomuus on yhtä surullinen asia kuin afrikan köyhät lapset. Molemmat ovat kurjia asioita, mutta ei mitenkään erityisen vaikeita paikkoja minulle. Minun apuni lapsettomalle ja siitä kärsivälle olisi ohjata hänet sellaisten apujen pariin, jossa hän pääsisi purkamaan suruaan. Minä en vain osaisi tälläisessa asiassa lohduttaa. [/quote]Vaikka moraalisi on ilmeisesti hyvin ylhäinen niin empatiaa ei sinulla ole kyllä tippaakaan..
[/quote]
ehkä sitten. eipä oikeastaan kiinnosta, kun ei ole minulta pois.
[/quote]Itsekkyys = moraalitonta. Itsekkyydelläsi tuotat kärsimystä tähän maailmaan ja ihan tietoisesti ja ylpeänä. Et ole yhtään sen parempi kuin ystäväsi.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:11"]Onkohan minut sekoitettu johonkin toiseen? En edes koe olevani moraalini kanssa erityisen korkealla. En koe tehneeni moraalista päätöstä (paitsi itseni kannalta) valitessani lapsettomuuden. En ajattele olevani ketään korkeammalla. Te nyt ette vain halua kestää sitä, että kaikki ei jaksa surra teidän elämää, joka pyörii sen kullannupun (puutteen) ympärillä. Ei kiinnosta hyppiä ilosta silloinkaan, kun äitiystävä iloitsee ensiaskelista. Joo on se hienoa sille äidille, mutta minun elämääni se ei kosketa millään lailla.
[/quote]Kyse on nimenomaan empatiasta. Eihän sekään minua mitenkään kosketa, jos ystäväni saa unelmiensa opiskelupaikan mutta onnittelen silti ja olen iloinen hänen puolestaan.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 14:19"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 13:54"]
Miten lasten hankkiminen on moraalitonta?
[/quote]
Kärsimys on huono juttu. Kukaan ei halua kärsiä. Elämä kuitenkin sisältää paljon väistämätöntä kärsimystä: kipua, sydänsuruja, stressiä ja ahdistusta, onnettomuuksia, syöpien ja aivoverenvuotojen kaltaisia sairauksia, kehon ja mielen rapistumisen ja lopulta vääjäämättömän kuoleman. Itse asiassa elämä sisältää paljon enemmän väistämätöntä kärsimystä kuin yleensä ajattelemmekaan.
Siihen, ettei koskaan synny, ei vastaavasti liity minkäänlaista kärsimystä. Eihän ole ketään, joka voisi kärsiä! Ja mikä vielä tärkeämpää: kun ihminen ei tule koskaan syntyneeksi, hän ei voi myöskään harmitella sitä, ettei pääse nauttimaan elämän mahdollisista hyvistä puolista. Toisin sanoen kärsimyksen puuttuminen on aina hyvä asia, mutta mielihyvän puuttuminen on huono asia vain, jos on joku, joka tästä nautinnosta jää paitsi.
Kärsimyksen aiheuttaminen toiselle on väärin, ja pakottamalla toisen ihmisen maailmaan tulee aina aiheuttaneeksi tälle kärsimystä. Siitä, ettei pääse koskaan syntymään, ei vastaavasti ole yksilölle mitään haittaa. Tämän vuoksi on moraalisesti oikein pidättäytyä lasten hankkimisesta. -ap
[/quote]
Hyvä että noin negatiiviset ihmiset ei lisäänny.Itse elän onnellista elämää ja pidän elämää lahjana josta olen kiitollinen.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:14"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:07"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:03"] [quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 19:28"]En minä osaisi olla surullinen sellaisenkaan puolesta, jonka lapsi kuolee vaikka 3-vuotiaana. Voisinhan minä siinä lakonisesti taputtaa selkään ja toistella nohnoh. Ei siinä kuitenkaan olisi sydän mukana ja toinen varmasti aistii sen. Minulla kyse ei ole mistään moraalista tai muusta. En vain osaa surra sellaista, jota en koe itselleni tärkeäksi. Minulle toisen lapsettomuus on yhtä surullinen asia kuin afrikan köyhät lapset. Molemmat ovat kurjia asioita, mutta ei mitenkään erityisen vaikeita paikkoja minulle. Minun apuni lapsettomalle ja siitä kärsivälle olisi ohjata hänet sellaisten apujen pariin, jossa hän pääsisi purkamaan suruaan. Minä en vain osaisi tälläisessa asiassa lohduttaa. [/quote]Vaikka moraalisi on ilmeisesti hyvin ylhäinen niin empatiaa ei sinulla ole kyllä tippaakaan.. [/quote] ehkä sitten. eipä oikeastaan kiinnosta, kun ei ole minulta pois. [/quote]Itsekkyys = moraalitonta. Itsekkyydelläsi tuotat kärsimystä tähän maailmaan ja ihan tietoisesti ja ylpeänä. Et ole yhtään sen parempi kuin ystäväsi.
[/quote]
Missä olen väittänyt olevani ystävääni parempi :D Voi elämä teidän kanssanne. Mitä jos toteaisitte, että keskustelun alussa on ollut muitakin kuin minä. Minä en ole aloittaja, minä en kannata tota antijuttua, enkä koe elämää erityisen iloiseksi tai surulliseksi asiaksi. En ole edes väittänyt olevani parempi kuin muut ihmiset.
Ehkä jätän tämän keskustelun tähän, olen jo tuonut oman kantani esille, hyväksytte sen tai ette. Minua ei anonyymit mielipiteet kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväsi ei saa tuottaa kärsimystä, mutta sinä saat? Nimittäin sitä sinä tuotat lläheisilleen tuomitessasi eri valintoja tehneet. Kutsuisin sitä jopa moraalittomaksi.
Kaiken elollisen ainoa päämäärä on pysyä hengissä vain sitä varten, että voi tuottaa jälkeläisiä niin paljon kuin mahdollista. Miksi se olisi ihmisten kohdalla moraalitonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:21"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:14"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:07"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:03"] [quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 19:28"]En minä osaisi olla surullinen sellaisenkaan puolesta, jonka lapsi kuolee vaikka 3-vuotiaana. Voisinhan minä siinä lakonisesti taputtaa selkään ja toistella nohnoh. Ei siinä kuitenkaan olisi sydän mukana ja toinen varmasti aistii sen. Minulla kyse ei ole mistään moraalista tai muusta. En vain osaa surra sellaista, jota en koe itselleni tärkeäksi. Minulle toisen lapsettomuus on yhtä surullinen asia kuin afrikan köyhät lapset. Molemmat ovat kurjia asioita, mutta ei mitenkään erityisen vaikeita paikkoja minulle. Minun apuni lapsettomalle ja siitä kärsivälle olisi ohjata hänet sellaisten apujen pariin, jossa hän pääsisi purkamaan suruaan. Minä en vain osaisi tälläisessa asiassa lohduttaa. [/quote]Vaikka moraalisi on ilmeisesti hyvin ylhäinen niin empatiaa ei sinulla ole kyllä tippaakaan.. [/quote] ehkä sitten. eipä oikeastaan kiinnosta, kun ei ole minulta pois. [/quote]Itsekkyys = moraalitonta. Itsekkyydelläsi tuotat kärsimystä tähän maailmaan ja ihan tietoisesti ja ylpeänä. Et ole yhtään sen parempi kuin ystäväsi.
[/quote]
Missä olen väittänyt olevani ystävääni parempi :D Voi elämä teidän kanssanne. Mitä jos toteaisitte, että keskustelun alussa on ollut muitakin kuin minä. Minä en ole aloittaja, minä en kannata tota antijuttua, enkä koe elämää erityisen iloiseksi tai surulliseksi asiaksi. En ole edes väittänyt olevani parempi kuin muut ihmiset.
Ehkä jätän tämän keskustelun tähän, olen jo tuonut oman kantani esille, hyväksytte sen tai ette. Minua ei anonyymit mielipiteet kiinnosta.
[/quote]Minä, minä ja minä :D reps
Olen Antinatalisti, vegaani ja teen hyväntekeväisyyttä. Olen siis moraalisesti suurimpaa osaa parempi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:22"]Ystäväsi ei saa tuottaa kärsimystä, mutta sinä saat? Nimittäin sitä sinä tuotat lläheisilleen tuomitessasi eri valintoja tehneet. Kutsuisin sitä jopa moraalittomaksi.
[/quote]Kaikki tuottaa elämässään kärsimystä. Kun ei tee lapsia, kärsimyksen tuottajiakaan ei tule!
Ajattelet, ap, nyt ihan väärinpäin. Kyse ei ole sinun haluistasi ja moraalistasi, vaan ystäväsi.
Sinun täytyy punnita, kumpi on arvokkaampaa, ystäväsi tukeminen vai oma moraalisi ystävän toiveen kohdalla.
Jos ystävä paljastuu pedofiiliksi, se olisi täysin oman moraalini vastaista. En voisi vilpittömin mielin tukea ystävääni.
Jos ystävä haluaa lapsen ja itse olen vela, en näkisi yhtä suurta moraalista ristiriitaa. Vaikka teen itse valinnan olla lisääntymättä, ei ystävän lisääntyminen ole minulta pois.
Tarkoitan siis, että kyse ei ole lisääntymisestä lainkaan, vaan vastakkain ovat oman arvomaailmasi sisällä yleinen, ei vain itseäsi koskeva vapaaehtoinen lapsettomuus ja ystävän tukeminen. Kumpi on sinulle tärkeämpi arvo? Yleinen periaate vai ystäväsi ehkä elämän suurin tragedia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:28"]Olen Antinatalisti, vegaani ja teen hyväntekeväisyyttä. Olen siis moraalisesti suurimpaa osaa parempi..
[/quote]niin varmaan
Turhaan täällä neuvotte. Ap ei tajua, niin ap ei tajua. Latelee vaan sokeana omaa moraalishaibaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antinatalismi! Salli mun kaikki kestää!
- kuolee nauruun -
Miten lasten hankkiminen on moraalitonta?
No älä nyt yleistä. Ei todellakaan kaikki velat ajattele, että lasten hankkiminen olisi jotenkin väärin tai moraalitonta, moni jopa rakastaa lapsia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Antinatalism
En osaa linkittää.
En ole ap, mutta olen antinatalisti, koska maailmassa on niin paljon pahaa...
No sinä et osaa tukea ystävääsi, sille me ei voida mitään. Onko tämä ainoa asia elämässäsi, jossa olet joutunut kohtaamaan omaa moraaliasi ja uskomuksiasi vastaan sotivan asian? Jos ei ole, niin miten olet niistä muista kerroista selvinnyt? Aina ei ole pakko olla samaa mieltä, ja jos ystäväsi asemaan asettuminen ei onnistu, niin älä ainakaan yritä näytellä hänen mielikseen. Hän saa varmasti tukea muualtakin tähän asiaan ja sinä voit vaikka yrittää viedä hänen ajatuksiaan muualle keksimällä ihan muuta ohjelmaa ja tekemistä teille kun tapaatte.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 13:56"]
No älä nyt yleistä. Ei todellakaan kaikki velat ajattele, että lasten hankkiminen olisi jotenkin väärin tai moraalitonta, moni jopa rakastaa lapsia.
[/quote]
AP sanoi että _hänestä_ on moraalitonta, ja siellä ollaan silti kulunut yleistyskortti tanassa?
Aloitukseen: miksi kaverisi sanoo, ettet tue häntä tarpeeksi, ts. mitä hänestä sinun tulisi tehdä? Voisitko sanoa, että totta kai toivot hänen olevan onnellinen, mutta tämä lapsiasia on sinulle vaikea?
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 20:03"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 19:28"]En minä osaisi olla surullinen sellaisenkaan puolesta, jonka lapsi kuolee vaikka 3-vuotiaana. Voisinhan minä siinä lakonisesti taputtaa selkään ja toistella nohnoh. Ei siinä kuitenkaan olisi sydän mukana ja toinen varmasti aistii sen. Minulla kyse ei ole mistään moraalista tai muusta. En vain osaa surra sellaista, jota en koe itselleni tärkeäksi. Minulle toisen lapsettomuus on yhtä surullinen asia kuin afrikan köyhät lapset. Molemmat ovat kurjia asioita, mutta ei mitenkään erityisen vaikeita paikkoja minulle. Minun apuni lapsettomalle ja siitä kärsivälle olisi ohjata hänet sellaisten apujen pariin, jossa hän pääsisi purkamaan suruaan. Minä en vain osaisi tälläisessa asiassa lohduttaa. [/quote]Vaikka moraalisi on ilmeisesti hyvin ylhäinen niin empatiaa ei sinulla ole kyllä tippaakaan..
[/quote]
ehkä sitten. eipä oikeastaan kiinnosta, kun ei ole minulta pois.