Miten hylätä kutsu kahville?
Tilanne, jossa joku suht uusi ihminen kutsuu kahvittelemaan vapaa-ajalla eikä sinua huvittaisi ollenkaan (et joko tykkää kyseisestä ihmisestä, et halua uusia tuttavuuksia, et vaan halua hengailla ihmisten kanssa vapaa-aikanasi. Miten torjut kahvittelukutsun?
- Lähtisitkö kahville kanssani?
- Sori, tänään en millään ehdi.
- Entäs huomenna?
- Ööö... Mulla on aika kiire päivä, kun on jumppa ja kaikkea.
- Entäs ...
Eli kysyjä yrittää vaikka kuinka pitkään keksiä päivää, joka sopisi. Mitä tekisitte, jotta ette loukkaa kysyjän tunteita?
Kommentit (42)
Mä olen sanonut rehellisesti about näin:
Kiva idea, mutta nyt meillä on sellainen tilanne, että voin sanoa suoraan etten sovi mitää tapaamisia. Keskitytään siihen, että saadaan perhe pyöritettyä hyvällä mielellä, ja nähtäisiin edes joskus lähipiiriä.
Sano että kahvi maistuu ihan peräreiälle! Mielummin lapioin paskaa!
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:01"]
Miksi pitäisi kahvitella kenenkään kanssa jos ei tunne tarvetta? Itse en jaksa jos on paljon tuttavuuksia, ystäviä riittää pari. Miksi pitäisi mennä läpisemään jonkun kanssa vain ettei toiselle tule pahamieli?
[/quote]
mitäs sitten kun sun pari ystävää kuolee? Kelpaako uudet sitten? Erokkomaisuus on tosi karu piirre ihmisessä
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:06"]
"Sori, en juo kun teetä"
[/quote]
eh...kahvilasta saa myös teetä
Sano suoraan niin ettet tuhlaa kaveriskaan aika. Sä oot tommonen seläntakaolija, joka on P A S K A kaveri.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:25"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:01"]
Miksi pitäisi kahvitella kenenkään kanssa jos ei tunne tarvetta? Itse en jaksa jos on paljon tuttavuuksia, ystäviä riittää pari. Miksi pitäisi mennä läpisemään jonkun kanssa vain ettei toiselle tule pahamieli?
[/quote]
mitäs sitten kun sun pari ystävää kuolee? Kelpaako uudet sitten? Erokkomaisuus on tosi karu piirre ihmisessä
[/quote]En ole tuo lainattu mut mulle ihmissuhteiden määrä ei ole tärkeätä. Ts on vain muutama ystävä, pari kaveria joita hyvin harvoin (voi mennä vuosia ettei nähdä vaikka samassa kaupungissa asutaan) tapaa.
Olen erakko mutta uskon että kaikki tuntemani uhmiset pitävät minusta ja kokevat minut miellyttävänä ihmisenä. Ja jos ei niin mitäpä siitä :)
Itse hylkään kahvikutsun vain siinä tapauksessa, että kysyjä on vastakkaista sukupuolta (ja varattu) ja pelkään meidän välille kehittyvän jotain kahvittelua syvällisempää.
Itse kyllä ilahtuisin, jos joku puolituttu vaikka töistä pyytäisi kahville ja menisin, jos olisi sopiva hetki ja tyyppi olisi edes kohtuullisen mukava.
Jos en vaan haluaisi mennä, sanoisin sen aika suoraan, en ole mikään kaartelija. "En mä kyllä taida lähteä." tai "Enpä tiedä, ei mua huvita lähteä yhtään mihinkään."
Jos tyyppi jäisi inttämään ja ehdottamaan eri aikoja ja paikkoja, sanoisin varmaan "ei mua nyt vaan kiinnosta, on ihan tarpeeksi tekemistä muutenkin, sori vaan."
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:37"]
Itse hylkään kahvikutsun vain siinä tapauksessa, että kysyjä on vastakkaista sukupuolta (ja varattu) ja pelkään meidän välille kehittyvän jotain kahvittelua syvällisempää.
[/quote]
Samoin. Elämässäni on tilaa uusille ihmisille, vaikka niitä on ennestäänkin. En odottaisi paljonkaan yhdeltä kahvittelulta enkä ajattelisi sen sitovan kumpaakaan mihinkään, mutta uudet ja erilaiset ihmiset tuovat väriä elämään. Jos toinen tuntuisi hengenheimolaiselta, yhä parempi, mutta vaikka tapaaminen jäisi vain yhteen kahvitteluun, sekin jäisi todennäköisesti muistoihin kivana hetkenä.
Mulla ei ystäviä, eikä kavereita. Ei nyt suoraan tarvitse sanoa, että seura ei kelpaa. Sen voi tehdä selväksi myös sanomalla muutamaan otteeseen, että "nyt on aika kiireistä, että ehkä parin viikon päästä". Kyllä tästä voi sitten tehdä johtopäätökset. Mietin tässä juuri, että pitäisikö ärsyttääkseen ottaa yhteyttä yhteen tyyppiin, joka kymmenen vuotta sitten alkoi perua sovittuja tapaamisia, että olisko nyt sitten jo aikaa. Eli tästä opimme, että pakkeja nyt ei oikeastaan voi tehdä loukkaamatta. Se on pelin henki, eikä haittaa.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:01"]
Miksi pitäisi kahvitella kenenkään kanssa jos ei tunne tarvetta? Itse en jaksa jos on paljon tuttavuuksia, ystäviä riittää pari. Miksi pitäisi mennä läpisemään jonkun kanssa vain ettei toiselle tule pahamieli?
[/quote]
mitäs sitten kun sun pari ystävää kuolee? Kelpaako uudet sitten? Erokkomaisuus on tosi karu piirre ihmisessä
[/quote] Kuule ihminen on rikas, jos sillä on kaksi oikein hyvää ystävää. Se, että tuntee todella paljon ihmisiä, tai on lukuisia kavereita, tarkoittaa sitä yleensä, ettei yhteenkään ole aikaa panostaa pintaa syvemmälle. Nämä "kaverit" sitten kaikkoavat, kun aitoa apua tarvitsisi.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:25"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 21:01"]
Miksi pitäisi kahvitella kenenkään kanssa jos ei tunne tarvetta? Itse en jaksa jos on paljon tuttavuuksia, ystäviä riittää pari. Miksi pitäisi mennä läpisemään jonkun kanssa vain ettei toiselle tule pahamieli?
[/quote]
mitäs sitten kun sun pari ystävää kuolee? Kelpaako uudet sitten? Erokkomaisuus on tosi karu piirre ihmisessä
[/quote]
Niin että niitä kavereita pitäisi haalia kymmenkaupalla siltä varalta että yhden tai kaksi niistä menettää? Entäs, olisiko aivan hullu ajatus että osa meistä on luonteeltaan introvertteja joille riittää vain se muutama kallis ystävä? Ei se ole mitään erakkomaisuutta.
Mulle tulee helposti myös noita kutsuja miehiltä erilaisissa kerhoissa ja tapahtumissa ja jo heti yhden tapaamisenkin jälkeen. Mielestäni se on vähän epäilyttävää ja yleensä ohitan sen tilanteen jotenkin ja sanon että kyllähän me täälläkin taas nähdään ja jutellaan sitten lisää. Jos uudet naistuttavuudet pyytää kahville niin sanon että olen yleensä niin poikki iltaisin etten jaksa kahvitella ja että kahvilat ei oo oikein mun juttu. Onneksi uudet tuttavuudet ei kutsu itseään kylään koska se olisikin sitten jo vähän vaikeampi juttu.
Minulla on yliopistossa ollut ongelma, että opiskelutoverit (miehet) välillä pyytävät hengailemaan vapaa-ajalla. Ei minua häiritse yliopistossa luennolla tai luennoiden välillä muutamaa sanaa vaihtaa. Sinänsä minua ei myöskään haittaa jos olisikin joku miespuolinen kaveri vapaa-ajallakin. Mutta nämä on vain niin hankalia tilanteita, kun en ikinä tiedä, millä mielellä mies on liikkeellä. Kun toisaalta ei sitä koko ikää voi elää luullen, että jokainen mies haluaa pöksyihin. Mutta toisaalta taas nämä sinkut miehet vaan kovin usein ovat niin naista vailla, että jokaista potentiaalista naista yritetään.
Onko kellään oikeasti vinkkiä tähän? Mistä tietää, milloin mies on kaverimielellä ja milloin hän olettaa, että tapailu luentojen ulkopuolella johtaakin johonkin vakavempaan?
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 22:51"]
Minulla on yliopistossa ollut ongelma, että opiskelutoverit (miehet) välillä pyytävät hengailemaan vapaa-ajalla. Ei minua häiritse yliopistossa luennolla tai luennoiden välillä muutamaa sanaa vaihtaa. Sinänsä minua ei myöskään haittaa jos olisikin joku miespuolinen kaveri vapaa-ajallakin. Mutta nämä on vain niin hankalia tilanteita, kun en ikinä tiedä, millä mielellä mies on liikkeellä. Kun toisaalta ei sitä koko ikää voi elää luullen, että jokainen mies haluaa pöksyihin. Mutta toisaalta taas nämä sinkut miehet vaan kovin usein ovat niin naista vailla, että jokaista potentiaalista naista yritetään.
Onko kellään oikeasti vinkkiä tähän? Mistä tietää, milloin mies on kaverimielellä ja milloin hän olettaa, että tapailu luentojen ulkopuolella johtaakin johonkin vakavempaan?
[/quote]Jos tuo on ongelma niin eikö voi aivan suoraan sanoa et ihan mielellään mut ihan kaverina, et ole kiinnostunut muussa mielessä.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 22:51"]
Minulla on yliopistossa ollut ongelma, että opiskelutoverit (miehet) välillä pyytävät hengailemaan vapaa-ajalla. Ei minua häiritse yliopistossa luennolla tai luennoiden välillä muutamaa sanaa vaihtaa. Sinänsä minua ei myöskään haittaa jos olisikin joku miespuolinen kaveri vapaa-ajallakin. Mutta nämä on vain niin hankalia tilanteita, kun en ikinä tiedä, millä mielellä mies on liikkeellä. Kun toisaalta ei sitä koko ikää voi elää luullen, että jokainen mies haluaa pöksyihin. Mutta toisaalta taas nämä sinkut miehet vaan kovin usein ovat niin naista vailla, että jokaista potentiaalista naista yritetään.
Onko kellään oikeasti vinkkiä tähän? Mistä tietää, milloin mies on kaverimielellä ja milloin hän olettaa, että tapailu luentojen ulkopuolella johtaakin johonkin vakavempaan?
[/quote]Jos tuo on ongelma niin eikö voi aivan suoraan sanoa et ihan mielellään mut ihan kaverina, et ole kiinnostunut muussa mielessä.
[/quote]
No kun en haluaisi itseänikään siinä nolata luulemalla, että mies on sillä mielellä liikkeellä. Jos noin sanon, niin miehen on siinä helppo naureskella "en mä ny silleen tarkottanu" huolimatta siitä tarkottiko vaiko ei.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 22:57"]
[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 22:51"]
Minulla on yliopistossa ollut ongelma, että opiskelutoverit (miehet) välillä pyytävät hengailemaan vapaa-ajalla. Ei minua häiritse yliopistossa luennolla tai luennoiden välillä muutamaa sanaa vaihtaa. Sinänsä minua ei myöskään haittaa jos olisikin joku miespuolinen kaveri vapaa-ajallakin. Mutta nämä on vain niin hankalia tilanteita, kun en ikinä tiedä, millä mielellä mies on liikkeellä. Kun toisaalta ei sitä koko ikää voi elää luullen, että jokainen mies haluaa pöksyihin. Mutta toisaalta taas nämä sinkut miehet vaan kovin usein ovat niin naista vailla, että jokaista potentiaalista naista yritetään.
Onko kellään oikeasti vinkkiä tähän? Mistä tietää, milloin mies on kaverimielellä ja milloin hän olettaa, että tapailu luentojen ulkopuolella johtaakin johonkin vakavempaan?
[/quote]Jos tuo on ongelma niin eikö voi aivan suoraan sanoa et ihan mielellään mut ihan kaverina, et ole kiinnostunut muussa mielessä.
[/quote]
No kun en haluaisi itseänikään siinä nolata luulemalla, että mies on sillä mielellä liikkeellä. Jos noin sanon, niin miehen on siinä helppo naureskella "en mä ny silleen tarkottanu" huolimatta siitä tarkottiko vaiko ei.
[/quote]Sit et vaan nolostu vaan hymyilet et on niin monta kokemusta just siitä et varmistat nykyään heti ;) Voi myös olla että ko miehillä on ollut taka-ajatuksia mutta ollakseen menettämättä kasvonsa edessäsi vastaavat toisin.
Kysy miksi?
Sano ettet tykkää käydä kahvilla, ei ole sun tapaista. Tai sano vaan ettei oikein kiinnosta.