Mikä näitä nykyasuntoja vaivaa
Miten rakentajat kehtaa ja miksi nämä kelpaa ihmisille?
Siis että sanotaan esim 2h+k, mutta totuus on se että ulko-ovesta tullaan suoraan olohuoneeseen ja keittiö on vain yksi seinä siinä huoneessa. Ja juuri näin ilmoituksen, missä luki selvästi 2h+k, mutta se "toinen huone" oli alkovi olohuoneessa. Ja siinäkin keittiö käsitti kaappirivin olohuoneen seinällä. Oli sentään eteinen, sekin näyttää unohtuvan aika monesta asunnosta nykyään.. Tämä on Suomi, täällä tarvitaan paikka kurakengille ja märille takeille vuoden ympäri!
Kommentit (704)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksio 70-luvulla 60 neliötä.
80-90 luvulla 50 neliötä.
2000-luvulla 40 neliötä.Ja samaan aikaan tietenkin "kaksion" vuokra kohonnut moninkertaiseksi koon pienentymisestä huolimatta.
Näytä tilasto, joka tukee väitettäsi vuokran moninkertaistumisesta.
Tuossa yksi juttu vuodelta 2014 ja ei sen jälkeen olla ainakaan alaspäin hinnoissa tultu:
"Kuluttajahintaindeksin mukaan 65 neliön kaksion keskimääräinen vuokra Helsingissä on nykyään 946 euroa. Vuonna 1984 samankokoisen kaksion sai vuokralle keskimäärin 1 086 markalla kuukaudessa eli noin 183 eurolla."
(https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#954dab…)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin usein myös, että jos on enemmän kuin yksi asukas: mihin laitetaan kesällä talvivaatteet ja kengät? Missä on varavuodevaatteet? Missä esim joulukoristeet? Säilytystilaa yleensä tarvitaan, kun kaikki ei konmarita kaikkea koko ajan.
Menee ärsyttäväksi säätämiseksi, että säilytystilaa pitää sitten olla sängyn alla ja sohvan sisällä ja ties missä.
Minä asun yksin ja saan siltikin aina pohtia, että minne mahtuu joulukoristeet, Halloween ja syyskoristeet, talvivaatteet, talvikengät, vieraspeitot ja -tyynyt. Hirveästi ei inspiroi kasata lootia lattialle tai sängyn alle, kun niitä joutuu siirtelemään sitten viikottain siivouksen tieltä.
Saati sitten pariskunta ja heidän tavaransa!
Mikä pakko on haalia turhaa krääsää, kuten halloweenirihkamaa ja muuta jätettä kämpää täyteen ja sitten tuskailla, kun niitä ei saa kaappiin piiloon?
Niin mitä sitä turhilla juhlilla, vierailla tai harrastuksilla. Onneksi voi vaikka palstailla tai somettaa niin ei tarvitse turhaa rojua.
Uusissa ei ole häkkivarastoa, se on nykyisin asunnon yhteydessä. Eli aikaisemmin asunnon koko oli esim. 50 m2 lisäksi häkkivarasto, nykyisiin "häkkivarasto" on asunnon sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Mietin usein myös, että jos on enemmän kuin yksi asukas: mihin laitetaan kesällä talvivaatteet ja kengät? Missä on varavuodevaatteet? Missä esim joulukoristeet? Säilytystilaa yleensä tarvitaan, kun kaikki ei konmarita kaikkea koko ajan.
Menee ärsyttäväksi säätämiseksi, että säilytystilaa pitää sitten olla sängyn alla ja sohvan sisällä ja ties missä.
Mulla on kauden ulkopuoliset vaatteet kesä/talvisäilössä asunnon kellarivarastossa. Se on ilmastoitu kuiva tila, johon pääsee vain omalla elektronisella avaimella.
Siellä on muukin harvoin tarvittava roina; teltta, rinkka jne.
Varavuodevaatteet mahtuvat kyllä makuuhuoneen kaappiin, yhdelle hyllylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksio 70-luvulla 60 neliötä.
80-90 luvulla 50 neliötä.
2000-luvulla 40 neliötä.Ja samaan aikaan tietenkin "kaksion" vuokra kohonnut moninkertaiseksi koon pienentymisestä huolimatta.
Näytä tilasto, joka tukee väitettäsi vuokran moninkertaistumisesta.
Tuossa yksi juttu vuodelta 2014 ja ei sen jälkeen olla ainakaan alaspäin hinnoissa tultu:
"Kuluttajahintaindeksin mukaan 65 neliön kaksion keskimääräinen vuokra Helsingissä on nykyään 946 euroa. Vuonna 1984 samankokoisen kaksion sai vuokralle keskimäärin 1 086 markalla kuukaudessa eli noin 183 eurolla."
(https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#954dab…)
Vuoden 1984 summa 1086 markkaa on oikein laskettuna nykyrahassa 390€ eli miten meni noin niinkuin omasta mielestäsi?
Vuokratason mahdollista muutosta vertailtaessa pitää katsoa koko maan vuokratasomuutosta, eikä vain rusinat pullasta -tyyliin poimia parhaimpia nousijoita.
Vierailija kirjoitti:
Uusissa ei ole häkkivarastoa, se on nykyisin asunnon yhteydessä. Eli aikaisemmin asunnon koko oli esim. 50 m2 lisäksi häkkivarasto, nykyisiin "häkkivarasto" on asunnon sisällä.
Häkkivarastoja on uusissakin taloissa. Esim. omassa, joka valmistui vuodenvaihteessa.
Siellä on myös lain ja asetusten mukainen "pommisuoja" asukkaille.
Tämmöinen on tietääkseni pakollinen rakentaa, edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin usein myös, että jos on enemmän kuin yksi asukas: mihin laitetaan kesällä talvivaatteet ja kengät? Missä on varavuodevaatteet? Missä esim joulukoristeet? Säilytystilaa yleensä tarvitaan, kun kaikki ei konmarita kaikkea koko ajan.
Menee ärsyttäväksi säätämiseksi, että säilytystilaa pitää sitten olla sängyn alla ja sohvan sisällä ja ties missä.
Minä asun yksin ja saan siltikin aina pohtia, että minne mahtuu joulukoristeet, Halloween ja syyskoristeet, talvivaatteet, talvikengät, vieraspeitot ja -tyynyt. Hirveästi ei inspiroi kasata lootia lattialle tai sängyn alle, kun niitä joutuu siirtelemään sitten viikottain siivouksen tieltä.
Saati sitten pariskunta ja heidän tavaransa!
Mikä pakko on haalia turhaa krääsää, kuten halloweenirihkamaa ja muuta jätettä kämpää täyteen ja sitten tuskailla, kun niitä ei saa kaappiin piiloon?
Niin mitä sitä turhilla juhlilla, vierailla tai harrastuksilla. Onneksi voi vaikka palstailla tai somettaa niin ei tarvitse turhaa rojua.
Kotonani on aika paljon harrastustavaraa ja se on kaiken aikaa näkyvillä. Miksi tavarat pitäisi saada jonnekin katseilta piiloon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusissa ei ole häkkivarastoa, se on nykyisin asunnon yhteydessä. Eli aikaisemmin asunnon koko oli esim. 50 m2 lisäksi häkkivarasto, nykyisiin "häkkivarasto" on asunnon sisällä.
Häkkivarastoja on uusissakin taloissa. Esim. omassa, joka valmistui vuodenvaihteessa.
Siellä on myös lain ja asetusten mukainen "pommisuoja" asukkaille.
Tämmöinen on tietääkseni pakollinen rakentaa, edelleen.
Periaatteessa on, mutta osa rakennusfirmoista kiertää sitä määräystä tietynlaisella tonttikikkailulla.
täällä 90m2 täynnä tavaraa, vaatteita, kalusteita.
Kai toi sopii nykyajan minimalisteille, just jotka ei kotona viihdy/oleskele kuin nukkuvat vaan.
Onko täällä joku joka koittaa myydä "open consept" asuntoa vaatehuoneen kokoisella "makuuhuoneella" eli asuntoa jossa ei ole yhtään huonetta vai miksi kaikki kommentit saa alanuolen? Keittiö ei ole huone joten jos se on ainoa huone asunnossa se on huoneeton.
Enemmän olisin huolissani viimeisen 20 vuoden aikaisesta rakentamisen laadusta, joka on pääosin kelvotonta.
Mutta onhan nämä 20 neliön yksiöt. 35 neliön kaksiot, 50 neliön kolmiot ja 70 neliön neliöt aivan liian pieniä huonelukuunsa nähden.
Vierailija kirjoitti:
... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä myydään mitä ostettaan. Suomalaiset ovat varsin köyhiä ja aika harvalla on varaa niin suureen asuntoon mitä haluaisi.
Tämä. Maallikot ei myöskään aina ymmärrä, että kunnan kaavamääräyksillä on merkittävä vaikutus millainen kerrostalosta on suunniteltava ja sitä kautta nousee rakentamisen ja asuntojen hinnatkin, joten älkää aina jaksako syyttää vain ahneita rakennusliikkeitä.
Tästä kouriintuntuvin esimerkki on nämä kylpyhuoneet, joissa määräysten mukaan pitäisi mahtua ilmeisesti tanssimaan tangoa pyörätuolissa. Suurimmalle osalle ihmiskunnasta ihan hukkaneliöitä. Miksei riitä, että esimerkiksi kerrostalokohteen alimmassa kerroksessa olisi esteettömät tilat, tai että tilat olisi tarvittaessa esteettömiksi remontoitavissa, mutta järkikäytössä silloin kun esteettömyydelle ei ole tarvetta?
Mä taas tykkään isosta kylppäristä. Mahtuu kääntymään ja kuivattamaan pyykit telineellä. (Kaikki eivät tykkää kuivureista.) Mieluummin otan reilun kylppärin (saunalla) kuin ison eteisen. Eteinen oli ennen usein paljolti hukkatilaa, monesti vielä käytävä, josta kuljettiin asuintiloihin.
Totta on, että uusissa (pienissä) huoneistoissa on nipistetty neliöt minimiin ja niiden käyttö maksimiin. Silti en vaihtaisi esim. huoneistokohtaista ilmastointia/lämmönsäätöä, kaukokylmää, lattialämmitystä (ei pattereita), isoja ikkunoita jne. vanhojen talojen sinänsä viihtyisämpiin pohjaratkaisuihin.
Nykymääräyksillä ne tulevat liian kalliiksi rakentajille, joten näillä mennään.
Rakennusvaiheessa voi esittää muutostöitä, jos itse tulevana asukkaana keksii parempia ratkaisuja.
Omassa pikkukaupungissa havaittua... Voi kyllä olla asian laita kaikkialla, en ole seurannut. Mutta vielä 2000-luvun alussa kolmion pinta-ala oli n. 80 m2. Uudet kolmiot ovat lähes 20m2 pienempiä. Tuo vanha koko sopii vielä pienelle perheelle mutta miten ihmeessä johonkin 60 neliöön saadaan 2 makkaria? Noh, viesteistä päätellen ei saadakaan jos ei edes sänky mahdu.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnittäkää myös huomiota siihen yhtiölainan määrään! Ja ymmärtäkää se, että jos joku / jotkut osakkaista eivät maksa omaa osuuttaan, te loput maksatte ne rahat niidenkin puolesta. Jos myyntihinnasta on suuri osa yhtiölainaa, niin kuin tilanne nykyään yleensä on, te otatte sen riskin että osakkaista maksattaa osuutensa teillä.
Tämä.
Uudehkoissa tai uudiskohteissa kannattaa selvittää ison yhtiölainan lisäksi, omistaako yksittäinen asuntosijoittaja talosta paljon vuokralla olevia asuntoja (todella yleistä etenkin uudehkoissa/uusissa taloissa, joissa paljon yksiöitä ja kaksioita). Tästä saattaa koitua monenlaisia hankaluuksia.
Muistakaa myös aina: Älä ikinä osta omistusasuntoa talosta, joka sijaitsee vuokratontilla.
vierastus kirjoitti:
Omassa pikkukaupungissa havaittua... Voi kyllä olla asian laita kaikkialla, en ole seurannut. Mutta vielä 2000-luvun alussa kolmion pinta-ala oli n. 80 m2. Uudet kolmiot ovat lähes 20m2 pienempiä. Tuo vanha koko sopii vielä pienelle perheelle mutta miten ihmeessä johonkin 60 neliöön saadaan 2 makkaria? Noh, viesteistä päätellen ei saadakaan jos ei edes sänky mahdu.
Keskimäärin kolmiot ovat olleet "aina" 60-80 neliöisiä.
Nyt tosin ainakin suurimpiin kasvukeskuksiin on rakennettu paljon 50-60 neliöisiä kolmioita, osin jopa tätäkin pienempiä. Ei ne kokonsa puolesta ainakaan lapsiperheelle ole soveliaan kokoisia.
Rakennuslaissa sanotaan ettei voi olla alle 7 neliön huoneita.Ja varsinkaan jos siinä ei ole ovea. Kusetusta vaan nykyaika ja kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnittäkää myös huomiota siihen yhtiölainan määrään! Ja ymmärtäkää se, että jos joku / jotkut osakkaista eivät maksa omaa osuuttaan, te loput maksatte ne rahat niidenkin puolesta. Jos myyntihinnasta on suuri osa yhtiölainaa, niin kuin tilanne nykyään yleensä on, te otatte sen riskin että osakkaista maksattaa osuutensa teillä.
Tämä.
Uudehkoissa tai uudiskohteissa kannattaa selvittää ison yhtiölainan lisäksi, omistaako yksittäinen asuntosijoittaja talosta paljon vuokralla olevia asuntoja (todella yleistä etenkin uudehkoissa/uusissa taloissa, joissa paljon yksiöitä ja kaksioita). Tästä saattaa koitua monenlaisia hankaluuksia.
Muistakaa myös aina: Älä ikinä osta omistusasuntoa talosta, joka sijaitsee vuokratontilla.
KIITOS tärkeästä kommentista!
Minkälaisia hankaluuksia voi koitua, jos yksittäinen asuntosijoittaja omistaa talosta paljon vuokralla olevia asuntoja?
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötä
Uskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Jännä homma, että ihminen haluaa ostaa mieluummin vähän pienemmän asunnon uudesta kuin tilavan ei-enää-niin-uudesta talosta. Niitä liian pieniä luukkuja ei enää tehtäisi, ellei niille löytyisi ostajia jonoksi asti!