Lue keskustelun säännöt.
Mikä näitä nykyasuntoja vaivaa
Miten rakentajat kehtaa ja miksi nämä kelpaa ihmisille?
Siis että sanotaan esim 2h+k, mutta totuus on se että ulko-ovesta tullaan suoraan olohuoneeseen ja keittiö on vain yksi seinä siinä huoneessa. Ja juuri näin ilmoituksen, missä luki selvästi 2h+k, mutta se "toinen huone" oli alkovi olohuoneessa. Ja siinäkin keittiö käsitti kaappirivin olohuoneen seinällä. Oli sentään eteinen, sekin näyttää unohtuvan aika monesta asunnosta nykyään.. Tämä on Suomi, täällä tarvitaan paikka kurakengille ja märille takeille vuoden ympäri!
Kommentit (704)
Nämä pienet luukutkin maksaa niin paljon, ettei varaa oikeasti ole isompaan puhumattakaan siitä, että voisi säästää omaan.
Opiskelijaluukku 30m2 10 km keskustasta 540 e plus erikseen vesi, sähkö ja vakuutus. Lähempänä keskustaa on 10 neliötä pienempiä, osassa ei ole omaa keittiötä tai kylpyhuonetta ja ovat silti samaa suuruusluokkaa.
Julkinen liikenne on todella huonoissa kantimissa, liian vähän autoja linjoilla ja osa joutuu jäämääm pysäkille odottamaan seuraavaa.
Kolmio 60-70m2 900-1100 jostain 90 luvun alun täysin remppaamattomasta talosta.
Hinnat on ihan järjettömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia hankaluuksia voi koitua, jos yksittäinen asuntosijoittaja omistaa talosta paljon vuokralla olevia asuntoja?
Pahin skenaario on se, että ei omistakaan vaan sijoittaa velkavivulla (tämä on yleistä). Sitten bisnekset menevätkin huonosti, velat jäävät maksamatta, myös yhtiövelat.
Kaikki osakkaat yhdessäovat vastuussa taloyhtiölainoista pankille. Jos joku eihoida omaa osuuttaan, se kaatuu muille osakkaille.
Jos yksittäinen sijoittaja (voi olla myös firma) "omistaa" useita asuntoja, riskit moninkertaistuvat.
Yksittäisen asunnon kyseessä ollen, se voidaan ottaa haltuun ja antaa vuokralle/myydä kulujen kattamiseksi. Mutta jos näitä huoneistoja on useita, asia vaikeutuu.Tämän lisäksi tulee usein muita, käytännön haittoja asukasomistajille. Sijoittajaosakas ei tiedä/piittaa käytännön ongelmista, epäviihtyvyydestä jne. Myös asukkaiden vaihtuvuus on suurempaa vuokratuissa asunnoissa. Tämä yleensä lisää kaikkien kuluja ja on eräs häiriötekijä asukkaille.
Muistan lukeneeni artikkelin tässä vuoden - kahden sisällä, kun eräs nainen ei ollut tiennyt ostavansa asunnon yhtiöstä, jonka muut asunnot omisti sijoittaja. Oli muitakin ongelmia, mutta muun muassa se että tämän uudehkon talon piha-alue oli siivoton. Sijoittajalle tuollaiset asiat ovat yhdentekeviä, vuokransa hän saa kuitenkin, jos on ostanut asunnot oikealta alueelta. Tälle asunnon omistajalle tilanne oli erittäin ikävä, hän kaipasi hyvin ylläpidettyä ympäristöä. Eikä rehottavia heinikoita, repsottavia roska-astioita ja koiranpaskaa pihassa. Tuo yleinen ilme vaikuttaa myös tietysti hänen oman asuntonsa myymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusissa ei ole häkkivarastoa, se on nykyisin asunnon yhteydessä. Eli aikaisemmin asunnon koko oli esim. 50 m2 lisäksi häkkivarasto, nykyisiin "häkkivarasto" on asunnon sisällä.
Häkkivarastoja on uusissakin taloissa. Esim. omassa, joka valmistui vuodenvaihteessa.
Siellä on myös lain ja asetusten mukainen "pommisuoja" asukkaille.
Tämmöinen on tietääkseni pakollinen rakentaa, edelleen.
Juuri oli juttua näistä uusista asuista, missä kylppäri ja vessa on yhteistä tilaa ja niissä se ulkopuolinen "häkkivarasto" on korvattu asunnon sisällä olevalla varasto(vaatehuone) tilalla. Se pommisuoja voi toimia jonain muuna yhteisenä tilana, kuten vaikka kuntosalina. Tai jonain muuna, en muista, mitä kaikkia yhteisiä tiloja tuolla oli, talopesula ainakin.
Parhaat kerrostalot on rakennettu 80- ja 90-luvulla.
Juuri oli juttua näistä uusista asuista, missä kylppäri ja vessa on yhteistä tilaa ja niissä se ulkopuolinen "häkkivarasto" on korvattu asunnon sisällä olevalla varasto(vaatehuone) tilalla. Se pommisuoja voi toimia jonain muuna yhteisenä tilana, kuten vaikka kuntosalina. Tai jonain muuna, en muista, mitä kaikkia yhteisiä tiloja tuolla oli, talopesula ainakin.
Ei vaan eteinen ja vessa/suihku oli samaa tilaa yhteisellä laattalattialla ja lattiakaivolla. Pesutupa jossa 18 (!) pesukonetta toimii kuulemma myös hyvin juhlatilana. Rappukäytävissä vielä jotain kummallisia yleisiä etätyöpisteitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnittäkää myös huomiota siihen yhtiölainan määrään! Ja ymmärtäkää se, että jos joku / jotkut osakkaista eivät maksa omaa osuuttaan, te loput maksatte ne rahat niidenkin puolesta. Jos myyntihinnasta on suuri osa yhtiölainaa, niin kuin tilanne nykyään yleensä on, te otatte sen riskin että osakkaista maksattaa osuutensa teillä.
Ei se noin mene. Jos joku osakas ei maksa omaa osuuttaan, niin taloyhtiö ottaa osakkeen haltuun.
https://insights.nordea.com/fi/talous/taloyhtiolainoissa-piilee-myos-ri…
"Pahimmassa tapauksessa maksamaton osuus taloyhtiölainasta voi kuitenkin koitua taloyhtiön muiden osakkaiden maksettavaksi."
Googletelkaa ja selvittäkää, älkää sokeasti luottako.
Niin, pahimmassa tapauksessa. On se riski olemassa niissäkin kohteissa missä ei ole yhtiölainaa. Joku voi vaan eräänä päivänä päättää jättää vastikkeet maksamatta.
Liikutaan vähän eri summissa, kun maksetaan pelkkää hoitovastiketta (lämmitys, jätemaksut, huolto jne) kuin sen lisäksi myös rahoitusvastiketta (jättisuuri laina). Siitäkin on varoiteltu, että kun tuollaisessa jää asuntoja myymättä, niin rahoitusvastikkeet kasvavat, kun lainanantaja haluaa kuitenkin omansa saada
Jos asuntoja jää myymättä, ne pysyvät rakennuttajan vastuulla. Tietysti rakennusyhtiö voi mennä tulla maksukyvyttömäksi ja mennä konkurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin usein myös, että jos on enemmän kuin yksi asukas: mihin laitetaan kesällä talvivaatteet ja kengät? Missä on varavuodevaatteet? Missä esim joulukoristeet? Säilytystilaa yleensä tarvitaan, kun kaikki ei konmarita kaikkea koko ajan.
Menee ärsyttäväksi säätämiseksi, että säilytystilaa pitää sitten olla sängyn alla ja sohvan sisällä ja ties missä.
Häkkivarastossa.
Häkkivarastossa ei voi säilyttää ihan mitä vaan koska tavarat pölyyntyy vaikka kuinka olisi tiiviissä paketissa, ja niihin varastoihina AINA pitää jonkun idiootin murtautua sotkemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri oli juttua näistä uusista asuista, missä kylppäri ja vessa on yhteistä tilaa ja niissä se ulkopuolinen "häkkivarasto" on korvattu asunnon sisällä olevalla varasto(vaatehuone) tilalla. Se pommisuoja voi toimia jonain muuna yhteisenä tilana, kuten vaikka kuntosalina. Tai jonain muuna, en muista, mitä kaikkia yhteisiä tiloja tuolla oli, talopesula ainakin.
Ei vaan eteinen ja vessa/suihku oli samaa tilaa yhteisellä laattalattialla ja lattiakaivolla. Pesutupa jossa 18 (!) pesukonetta toimii kuulemma myös hyvin juhlatilana. Rappukäytävissä vielä jotain kummallisia yleisiä etätyöpisteitä...
Sanotaan nyt kumminkin, että nuo asunnot eivät edusta nykyistä normaalikämppää uusissakaan taloissa. Erikoinen kokeilu, arkkitehdit saivat irrotella vaihteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Parhaat kerrostalot on rakennettu 80- ja 90-luvulla.
Parhaat rakennettu milloin vain ennen vuotta 2000.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusissa ei ole häkkivarastoa, se on nykyisin asunnon yhteydessä. Eli aikaisemmin asunnon koko oli esim. 50 m2 lisäksi häkkivarasto, nykyisiin "häkkivarasto" on asunnon sisällä.
Häkkivarastoja on uusissakin taloissa. Esim. omassa, joka valmistui vuodenvaihteessa.
Siellä on myös lain ja asetusten mukainen "pommisuoja" asukkaille.
Tämmöinen on tietääkseni pakollinen rakentaa, edelleen.Juuri oli juttua näistä uusista asuista, missä kylppäri ja vessa on yhteistä tilaa ja niissä se ulkopuolinen "häkkivarasto" on korvattu asunnon sisällä olevalla varasto(vaatehuone) tilalla. Se pommisuoja voi toimia jonain muuna yhteisenä tilana, kuten vaikka kuntosalina. Tai jonain muuna, en muista, mitä kaikkia yhteisiä tiloja tuolla oli, talopesula ainakin.
Omien kokemusteni perusteella se asunnon ulkopuolella oleva häkkivarasto on aika huono varastointipaikka millekään rahanarvoiselle tai itselle tärkeälle tavaralle. Aina niissä joku käy keikalla, vaikka kuinka sijaitsisivat paikassa, johon pääsee vain asukkaiden avaimilla. Näin ollen on parempi, jos asunnossa on vaikkapa vaatehuone, jonne voi tarpeen vaatiessa lykätä romppeet katseilta piiloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en henk.koht tykkää yhtään esim avokeittiöstä. Mä muutenkin tulisin hulluksi jos asuisin kämpässä jossa on yhtä avaraa tilaa kaikki. Eteinen, olohuone, keittiö kaikki samassa. En myöskään yhtään tykkää keittiöstä, joka ei näytä keittiöltä. Kaikki jääkaapit yms on kalusteisiin sijoitettu. Tämmösiä kämppiä on käytännössä kaikki uudet. Kai muut ihmiset sitten tykkää...
Kannattaa katsoa Remppa vai Muutto Vancouver -ohjelmaa. Yli sadan jakson otannalla tehtiin yli 90 Open Concept -ratkaisua ja muistaakseni yksi Closed Concept -kunnostus.
Kun uudet neliöt ovat kalliita, niin ne halutaan usein hyödyntää yleiskäyttöön. Yhdistetty keittiö ja olohuone ovat käteviä myös vieraiden kestitsemiseen. Toki jos nimenomaan tykkää eristäytyä omaan keittiöön, niin sittenhän erillinen keittiö on hyvä juttu.
Suurimman osan ajasta kodissani ei kuitenkaan ole vieraita. Arjen mukavan sujumisen kannalta on erittäin hyvä, että vaikka perheenjäsenet rakkaita ovatkin, että kaikki ei ole koko ajan samassa suhteellisen pienessä tilassa tekemässä erilaisia toimintoja.
Open concept on siis tätä nykypäivää.
Siis valitat että on suhteellisen pieni tila jossa kaikki tekevät omiaan. Sellainen kysymys, että jos rakennat tuohon samaan tilaan jokaista varten seinät, niin miten se kasvattaa neliöiden määrää?
Avoimuus antaa enemmän mahdollisuuksia. Jos halutaan jokaiselle erikseen omaa tilaa omissa huoneissaan, plus erillinen keittiö ja kenties ruokailuhuonekin, niin tilaa kuluu ja syntyy helpostikin hukkaneliöitä. Ja kun neliöt ovat kalliita, niin myös kaikki ylimääräinen hukkatila on kallista.
Ei, en valita siitä että puuttuu seinät pienestä tilasta. Valitan siitä että tila on alunperinkin liian pieni. Jännä homma että ennen on ollut varaa rakentaa vähän tilavampia asuntoja.
Jännä homma, että ihminen haluaa ostaa mieluummin vähän pienemmän asunnon uudesta kuin tilavan ei-enää-niin-uudesta talosta. Niitä liian pieniä luukkuja ei enää tehtäisi, ellei niille löytyisi ostajia jonoksi asti!
Koska ihmisiä tahallaan pelotellaan jankaamalla että "vanhoja taloja ei ole rakennettu kestämään, talotekniikka vanhenee kahdessa vuodessa, massiivisia remppoja tulossa!" ja niin edelleen.
Mutta totuus on että vanhat talot ovat usein hyvin rakennettuja, niissä ei ole hajoavia moderneja koneistuksia, sitä pelottavaa "talotekniikkaa" kuuluukin uusia silloin tällöin (tämän takia jugend-taloissa yhä vieläkin asutaan) ja kun isot rempat on tehty niitä ei pitkään aikaan tule uudestaan.
Nyt kannattaa katsoa ennen vuotta -80 tehtyjä taloja koska nämä on yleensä tähän mennessä remontoitu (putkiremppa), ja huonekoko on järjellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parhaat kerrostalot on rakennettu 80- ja 90-luvulla.
Lienee myös makukysymys. Omia silmiäni 1980- ja 90-luvun "rakennustaide" ei miellytä: Asunnoissa on pienet ikkunat, huoneet ovat pienet ja väliseinät tehty gyprocista, kun 1970-luvun "derkkukuutioissa" oli vielä tiilistä muuratus väliseinät ja tilavat huoneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin usein myös, että jos on enemmän kuin yksi asukas: mihin laitetaan kesällä talvivaatteet ja kengät? Missä on varavuodevaatteet? Missä esim joulukoristeet? Säilytystilaa yleensä tarvitaan, kun kaikki ei konmarita kaikkea koko ajan.
Menee ärsyttäväksi säätämiseksi, että säilytystilaa pitää sitten olla sängyn alla ja sohvan sisällä ja ties missä.
Häkkivarastossa.
Häkkivarastossa ei voi säilyttää ihan mitä vaan koska tavarat pölyyntyy vaikka kuinka olisi tiiviissä paketissa, ja niihin varastoihina AINA pitää jonkun idiootin murtautua sotkemaan.
Jaa-a. Riippuu varastosta. Omassa talossa häkkivarastot ovat kahden lukitun teräsoven takana (+ulko-ovi), joista toinen on murtamaton palo-ovi. Varastotilassa on erillinen ilmastointi ja suodattimet, jotka pitävät tilan pölyttömänä. Onhan se tarkoitettu myös hätäajan kokoontumispaikaksi. Olen silti laittanut aremmat tekstiilit muoveihin ja/tai suljettuihin laatikoihin.
Toisessa asunnossani on aivan eri meininki, kun kyse 50- luvun rakennuksesta. Onneksi asukkaat ovat kunnon ihmisiä, enkä tiedä että varastotiloihin koskaan olisi murtauduttu. Tärkeintä on, ettei avaimia luovuteta ulkopuolisille ja omista avaimista pidetään hyvä huoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä onkin ihana 50 luvun omakotitalo, isot huoneet ja ikkunat, eikä ole liian tiiviit saumat vaan ilma vaihtuu ja on hyvä hengittää. Ja tietysti kivijalka on riittävän korkea. Eikä edes maksanut mitään kun tuli perintönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painajaismaista. Meillä on vanha iso 5h keittiö ja kaikki vaatehuoneet ja komerot täynnä tavaraa
Onko painajaista se ,että on liikaa tavaraa, vai?
Hyvä puoli näissä piemissä asumiskopperoissa on se, ettei voi hankkia liikaa tavaraa , kun ei mihinkään mahdu. Maailma pelastuu.Nyt on torit ja kirpparit pullollaan sitä turhaa kamaa , mikä ihmiset kotiinsa kaupoista kantaa.
Meillä on pieni SIISTI koti , neljän hengen perhe ja lapset oppineet pienestä saakka , ettei mitään turhaa kotiin osteta, koska ei mahdu. Väittävät hekin ,että kaikkea tarpeellista on.
Kuulostaa ahdistavalta. Eikä teillä ole luistimia, suksia, talvivaatteita? Onko teillä vain kaksi askeettista joulukoristetta ja kaksi kattilaa?
Mulla on isovanhemmiltani perittyjä rakkaita huonekaluja ja astioita ja lakanoita. En halua luopua kaikesta vain siksi että rakennuttaja keksi että ahtaasti asuttamalla se myy enemmän asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin usein myös, että jos on enemmän kuin yksi asukas: mihin laitetaan kesällä talvivaatteet ja kengät? Missä on varavuodevaatteet? Missä esim joulukoristeet? Säilytystilaa yleensä tarvitaan, kun kaikki ei konmarita kaikkea koko ajan.
Menee ärsyttäväksi säätämiseksi, että säilytystilaa pitää sitten olla sängyn alla ja sohvan sisällä ja ties missä.
Häkkivarastossa.
Häkkivarastossa ei voi säilyttää ihan mitä vaan koska tavarat pölyyntyy vaikka kuinka olisi tiiviissä paketissa, ja niihin varastoihina AINA pitää jonkun idiootin murtautua sotkemaan.
Jaa-a. Riippuu varastosta. Omassa talossa häkkivarastot ovat kahden lukitun teräsoven takana (+ulko-ovi), joista toinen on murtamaton palo-ovi. Varastotilassa on erillinen ilmastointi ja suodattimet, jotka pitävät tilan pölyttömänä. Onhan se tarkoitettu myös hätäajan kokoontumispaikaksi. Olen silti laittanut aremmat tekstiilit muoveihin ja/tai suljettuihin laatikoihin.
Toisessa asunnossani on aivan eri meininki, kun kyse 50- luvun rakennuksesta. Onneksi asukkaat ovat kunnon ihmisiä, enkä tiedä että varastotiloihin koskaan olisi murtauduttu. Tärkeintä on, ettei avaimia luovuteta ulkopuolisille ja omista avaimista pidetään hyvä huoli.
Ei siihen tarvita kuin yksi täyskaheli vuokralainen talossa kun ne avaimet on ties missä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä myydään mitä ostettaan. Suomalaiset ovat varsin köyhiä ja aika harvalla on varaa niin suureen asuntoon mitä haluaisi.
Vaan mitäs ostat jos nämä ovat ainoat mitä on tarjolla? Jossain on asuttava.
Ei ole pakko ostaa. Itse asun uudessa asunnossa ja parvekkeen ovi hajosi juuri. Joku muu on tämän ostanut ja maksaa siis omaisuutensa korjaamisen. Vuokralla asuminen on paljon parempi ratkaisu jos ainakin mitä tulee näihin uudiskohteisiin.
Miten tämä muuttaa mitään? Ostajahan on tehnyt järkevän teon ja lypsää rahat omaisuutensa maksamiseen sinulta. Sinulle ei jää loppupeleissä käteen mitään.
Ei kai kukaan enää vuonna 2021 ole niin hullu, että menee yksityiselle vuokralle? Niiden hullujen vuokraloordien ja -leidien mielivallan alle??? Ei, ei ja ei. Kun on pari sellaista nähnyt ja joutunut niistä kärsimään, niin kyllä etsiytyy kaupungin asuntoihin asumaan. Meilläkin on tulossa nyt 30.v vanhaan taloon kylppäreiden ja keittiöiden täyssaneeraus (huom! siis ihan oikea keittiö!), tehdään uusiksi putket ja sähköt ja tv- ja datayhteydet. Satamegainen netti kuuluu jo vuokraan, nyt se saadaan toimimaan kunnolla, kun talon sisällekin saadaan valokuitu. Saattaa olla, että pikkuisen vuokra nousee - se menee v. 2023 puolelle joka tapauksessa - mutta nyt saunallisen kaksiomme vuokra on reilusti alle 600€, joten ihan järkisummissa liikutaan vielä remontin jälkeenkin.
Mites noi yksityiset? ;)
Yleensä yksityiset vuokraisännät pitää vuokrat alueen tasalla tai muuten asuntoon ei löydy asukasta ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁
Itse en tällä hetkellä enkä toivottavasti pitkään aikaan etsi vielä asuntoa kun nykyinen on loistava, mutta pelkään sen päivän tuloa.
Modernit pohjapiirrokset on tosiaan järjettömiä. Aika harva niistä tuntuu lopulta tykkäävän. Opiskeluaikoina nyt meni mikä vaan koppi, sama se. Mutta aikuisilla, pariskunnilla ja perheellisillä on aivan eri tarpeet.
Tarjolla on juurikin tätä yhtä huonetta, jonka yhdellä seinällä on keittiökaappirivi ja hella/uuni.
Kas kummaa kun ei vielä kylpyhuoneenkin seiniä poisteta, että saadaan se suihku ja vessakin samaan yhteiseen kivaan tilaan!
Mitä on tapahtunut erillisille huoneille? Miksi suunnittelijat ja rakentajat vihaavat niitä niin paljon?
Eikö se olisi etu, että rakennettaisiin monenlaista, eikä sillä samalla sapluunalla kaikkia asuntoja?
Itselläni on sellaisia harrastuksia, jotka käytännössä vaativat paljon tilaa ja hyvän, kunnollisen keittiön. Esim. säilöntä (sienestän ja marjastan). Tarvitsen ehdottomasti arkkupakastimen ja paljon säilytystilaa tilaa vieville harrastusvälineilleni.
Kauhulla katselen asuntoilmoituksia, että jos tästä näppärästä ja kunnolliset huoneet sisältävästä kaksiosta joskus joudun lähtemään, en suin surminkaan keksi, minne mahtuisin maallisen omaisuuteni kanssa. Mistä löytäisin kodin, jossa voisin asumisen lisäksi myös harrastaa?
Tähän asti ainoat hyvät on olleet juuri niitä ennen vuotta 2000 rakennettuja. Rumissa 70-luvun neukkukuutioissakin on järkeviä asuntoja, joissa on kunnolliset huoneet.
Pahin skenaario on se, että ei omistakaan vaan sijoittaa velkavivulla (tämä on yleistä). Sitten bisnekset menevätkin huonosti, velat jäävät maksamatta, myös yhtiövelat.
Kaikki osakkaat yhdessäovat vastuussa taloyhtiölainoista pankille. Jos joku eihoida omaa osuuttaan, se kaatuu muille osakkaille.
Jos yksittäinen sijoittaja (voi olla myös firma) "omistaa" useita asuntoja, riskit moninkertaistuvat.
Yksittäisen asunnon kyseessä ollen, se voidaan ottaa haltuun ja antaa vuokralle/myydä kulujen kattamiseksi. Mutta jos näitä huoneistoja on useita, asia vaikeutuu.
Tämän lisäksi tulee usein muita, käytännön haittoja asukasomistajille. Sijoittajaosakas ei tiedä/piittaa käytännön ongelmista, epäviihtyvyydestä jne. Myös asukkaiden vaihtuvuus on suurempaa vuokratuissa asunnoissa. Tämä yleensä lisää kaikkien kuluja ja on eräs häiriötekijä asukkaille.