Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä näitä nykyasuntoja vaivaa
Miten rakentajat kehtaa ja miksi nämä kelpaa ihmisille?
Siis että sanotaan esim 2h+k, mutta totuus on se että ulko-ovesta tullaan suoraan olohuoneeseen ja keittiö on vain yksi seinä siinä huoneessa. Ja juuri näin ilmoituksen, missä luki selvästi 2h+k, mutta se "toinen huone" oli alkovi olohuoneessa. Ja siinäkin keittiö käsitti kaappirivin olohuoneen seinällä. Oli sentään eteinen, sekin näyttää unohtuvan aika monesta asunnosta nykyään.. Tämä on Suomi, täällä tarvitaan paikka kurakengille ja märille takeille vuoden ympäri!
Kommentit (704)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁No vanheneehan ne "nyt uudetkin" joskus? Jokaiseen taloon tulee remppoja, ne vaan usein tulee niin että lähes kaikki uusitaan samalla vuosikymmenellä ja sitten ei taas pitkään aikaan mitään.
Ja elementtitalot ovat ihan kestävästi rakennettuja, tai niitä oltaisiin juuri nyt purkamassa eikä remppaamassa.
Kopioin yhdestä arkkitehdin diplomityöstä:
Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/onko-tama-tulevaisuuden-kerros…
Olisiko saattanut olla rakennusliikkeen yms sponsoroima diplomityö? Tai päättötyön tekijälle luvattu mukava työpaikka tutkimustuloksista hyötyvän instanssin palveluksessa kiitokseksi sopivasta lopputulemasta?
Kumma juttu joka tapauksessa, että noita samaisia 60-ja 70-luvuilla rakennettuja "neukkukuutioita" löytyy pilvin pimein vaikkapa Siperiasta ja pystyssä ja asuttuina nekin näyttävät vielä pääosin olevan.
Siellä kuitenkin ilmasto olot rasittavat talojen perusrakenteita huomattavasti enemmän kuin meillä + talojen ylläpito/korjaaminen/huolto on ns venäläisellä tasolla eli olematonta + asukkaat eivät pääsääntöisesti huolehdi omasta talostaan kuten meillä Suomessa, vaan yhteiset tilat/rappukäytävät/kellaritilat ovat ns ei kenenkään aluetta ja oman onnensa nojassa.
Oletko itse käynyt tutustumassa vanhoihin neukkutaloihin? Minä olen, Venäjän Karjalassa. Kyllä ne ovat rapistuneita ghettoja. Tosin lähtötilannekan ei ole kummoinen, sillä asunnot myydään puolitekoisina, raakabetonipinnoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt keksi kummalle vastaan tuosta kaksi rakoa makkariin "huoneesta". Siskoni asui sellaisessa ja näissä oviaukoissa ei ollut edes ovia. Oli siis tämä keittiöhuone jonka yhdellä seinällä se 160cm leveä seinäkaistale jonka taakse sai sängyn. Kaksio se ei mielestäni ole millään tavalla kun huoneita vain yksi. Tai ei ehkä edes sitä kun keittiö ei ole huone?
Esim Kodistolla on tapana merkitä 2h+kk, vaikka kyse on siitä, että keittiökalusteet on olohuoneen seinällä.
Yleensäkin ihmettelen uudempien asuntojen suunnittelua. Ihan kuin joku, joka ei ymmärrä mitään sistuksesta, olisi suunnitelllut hommat. Kummallisia vinoja seiniä, kauheasti ovia niin ettei jää yhtään ehjää seinää jne jotka tekevät sistustamisesta todella vaikeaa. No, ne makuuhuoneet on sitten yks vitsi kanssa.
Niihin ei todellakaan normaali pari vuode mahdu.
Olen päätynyt katselemaan vanhempien talojen tarjontaa. Uusimmista selkeintä ja käytännöllisintä näyttää olevan nuo "aivan kauheiksi" luokitellut 60-70-luvun talot. Niissä huoneet asiallisen kokoisia ja pohjat järkeviä ja käteviä. Sitä vanhemmissa tapaa olla liian pieniä huoneita, paitsi jos on pantu seiniä nurin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁No vanheneehan ne "nyt uudetkin" joskus? Jokaiseen taloon tulee remppoja, ne vaan usein tulee niin että lähes kaikki uusitaan samalla vuosikymmenellä ja sitten ei taas pitkään aikaan mitään.
Ja elementtitalot ovat ihan kestävästi rakennettuja, tai niitä oltaisiin juuri nyt purkamassa eikä remppaamassa.
Kopioin yhdestä arkkitehdin diplomityöstä:
Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/onko-tama-tulevaisuuden-kerros…
Vai ihan arkkitehdin diplomityö 😂😂😂
He ovatkin suuria asiantuntijoita koskien rakennusten rakenteiden ja materiaalien kestävyyttä.
Olisit nyt edes tarjoillut meille rakennusalan diplomi-insinöörin päättötyön niin olisin viitsinyt edes vilkaista sen läpi.
Kyseinen arkkitehti Lars-erik Mattila on myös puuseppä ja palkittu kestävän suunnittelun ja rakentamisen puolestapuhujana.
https://www.ark.fi/fi/2019/05/takaisin-asiantuntijaksi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt keksi kummalle vastaan tuosta kaksi rakoa makkariin "huoneesta". Siskoni asui sellaisessa ja näissä oviaukoissa ei ollut edes ovia. Oli siis tämä keittiöhuone jonka yhdellä seinällä se 160cm leveä seinäkaistale jonka taakse sai sängyn. Kaksio se ei mielestäni ole millään tavalla kun huoneita vain yksi. Tai ei ehkä edes sitä kun keittiö ei ole huone?
Esim Kodistolla on tapana merkitä 2h+kk, vaikka kyse on siitä, että keittiökalusteet on olohuoneen seinällä.
Yleensäkin ihmettelen uudempien asuntojen suunnittelua. Ihan kuin joku, joka ei ymmärrä mitään sistuksesta, olisi suunnitelllut hommat. Kummallisia vinoja seiniä, kauheasti ovia niin ettei jää yhtään ehjää seinää jne jotka tekevät sistustamisesta todella vaikeaa. No, ne makuuhuoneet on sitten yks vitsi kanssa.
Niihin ei todellakaan normaali pari vuode mahdu.
Olen päätynyt katselemaan vanhempien talojen tarjontaa. Uusimmista selkeintä ja käytännöllisintä näyttää olevan nuo "aivan kauheiksi" luokitellut 60-70-luvun talot. Niissä huoneet asiallisen kokoisia ja pohjat järkeviä ja käteviä. Sitä vanhemmissa tapaa olla liian pieniä huoneita, paitsi jos on pantu seiniä nurin.
Olettepa te joustamattomia ja urautuneita. Minä, vanha ihminen, näen paljon hyvääkin näissä uusissa pohjaratkaisuissa. Ainakin on uutta ja erilaista, ei aina sitä tuttua ja ”turvallista”. 🐮
-eläkeläisnainen, joka on asunut aika monenlaisissa systeemeissä elämänsä aikana
Suunnittelijoiden puolesta pakko sanoa, että rakennusliike se päättää, paljonko suunnittelija saa käyttää neliöitä johonkin kaksioon tai kolmioon. Täytyyhän heidän maksimoida voittonsa. Älkää ostatko niin huonoja asuntoja, niin heidän on pakko rakentaa parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁No vanheneehan ne "nyt uudetkin" joskus? Jokaiseen taloon tulee remppoja, ne vaan usein tulee niin että lähes kaikki uusitaan samalla vuosikymmenellä ja sitten ei taas pitkään aikaan mitään.
Ja elementtitalot ovat ihan kestävästi rakennettuja, tai niitä oltaisiin juuri nyt purkamassa eikä remppaamassa.
Kopioin yhdestä arkkitehdin diplomityöstä:
Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/onko-tama-tulevaisuuden-kerros…
Olisiko saattanut olla rakennusliikkeen yms sponsoroima diplomityö? Tai päättötyön tekijälle luvattu mukava työpaikka tutkimustuloksista hyötyvän instanssin palveluksessa kiitokseksi sopivasta lopputulemasta?
Kumma juttu joka tapauksessa, että noita samaisia 60-ja 70-luvuilla rakennettuja "neukkukuutioita" löytyy pilvin pimein vaikkapa Siperiasta ja pystyssä ja asuttuina nekin näyttävät vielä pääosin olevan.
Siellä kuitenkin ilmasto olot rasittavat talojen perusrakenteita huomattavasti enemmän kuin meillä + talojen ylläpito/korjaaminen/huolto on ns venäläisellä tasolla eli olematonta + asukkaat eivät pääsääntöisesti huolehdi omasta talostaan kuten meillä Suomessa, vaan yhteiset tilat/rappukäytävät/kellaritilat ovat ns ei kenenkään aluetta ja oman onnensa nojassa.
Sen ajan mainos- ja muissa kirjoituksissa kyllä ihan sanotaan suoraan, että näitä elementtitaloja ei ole ajateltu pitkäikäisiksi. Niillä oli tarkoitus nopeasti ja tehokkaasti asuttaa maalta kaupunkiin töihin tulevat. Niiden oli tarkoitus tuottaa rakennusliikkeille ja pankeille isot rahat, koska elementit oli kaikki samaa kopiota ja talot myös. Ettei tarvinnut maksaa suunnittelusta, ja sai tilata könttänä pelkkää yhtä ikkunaa. Talot sijoitettiin niin, että rakentaessa ei tarvinnut nosturia purkaa välillä, kun sekin maksoi "turhaan". Edes materiaaleista ei tiedetty kestääkö ne, eikä ne ole kestäneetkään. Jos kiinnostaa, lukekaa "Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁No vanheneehan ne "nyt uudetkin" joskus? Jokaiseen taloon tulee remppoja, ne vaan usein tulee niin että lähes kaikki uusitaan samalla vuosikymmenellä ja sitten ei taas pitkään aikaan mitään.
Ja elementtitalot ovat ihan kestävästi rakennettuja, tai niitä oltaisiin juuri nyt purkamassa eikä remppaamassa.
Kopioin yhdestä arkkitehdin diplomityöstä:
Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/onko-tama-tulevaisuuden-kerros…
Vai ihan arkkitehdin diplomityö 😂😂😂
He ovatkin suuria asiantuntijoita koskien rakennusten rakenteiden ja materiaalien kestävyyttä.
Olisit nyt edes tarjoillut meille rakennusalan diplomi-insinöörin päättötyön niin olisin viitsinyt edes vilkaista sen läpi.
Kyseinen arkkitehti Lars-erik Mattila on myös puuseppä ja palkittu kestävän suunnittelun ja rakentamisen puolestapuhujana.
https://www.ark.fi/fi/2019/05/takaisin-asiantuntijaksi/
No mitäs se puuseppä ja arkkitehti tietää betonirakenteiden käyttäytymisestä ja kestävyydestä..? 😂
Niin, yleensä ei niin yhtikäs mitään.
Aina vaan menee paremmaksi nämä jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveiset Tollolaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja makuuhuoneisiin mahtuu vain sänky. Pieni kaappi on valmiiksi rakennettu niin ettei edes sängyn paikkaa saa valita.
No aika hyvä makuuhuone se on näissä nykyisissä, jos sinne mahtuu sänky!
Juuri kävin siskoni uudessa asunnossa, missä 160 cm leveä normaali parisänky ei mahdu kumpaankaan makuuhuoneeseen. Ja keittiö on juuri tuollain yhdellä seinällä olohuoneessa.
Näillä kanikopeilla on hinta kohdillaan. Olemme rikkaita, meillä on varaa maksaa, loihe lausumaan pääkanisterimme....vaikka Tokion hintoja ja elättää siinä sivussa muutama sata miljoonaa ulkomaan elättiä.
Pohjolan Öllölässä kyllä löytyy tarpeeksi typeryksiä, että voi pyytää vaikka parikymmentä tonttua/kanikoppi neliö. Ostajia (typeryksiä)löytyy ja kauppa käy kuin siimaa.
Kyllä saa naureaa ihan kippurassa näille asunnonostajille. Harmi vaan, ettei kanikopin ostajilla taida onnistua reklamaatiot niin helposti kuin Ok kaupoissa kun rahat loppuvat, velat painavat päälle ja ostokrapula jyskyttää umpiluussa
Hyvä se on nauttia ja kippurassa nauraa vahingoniloisena, kun itsellä maksettu asunto eikä muuttotarvetta. Niin minullakin on, mutta lasteni ja muiden asuntomarkkinoille vasta joutuvien puolesta itkettää, eikä hymynhäiveen vertaa naurata. Todennäköisesti oletkin näitä sijoittaja vuokra-lordi, tai -ladyja.
Asumisesta on pakko maksaa joko vuokrana tai omistustusasunnon hankkijana. Hinnoille ei tavallinen ostaja voi mitään. Luuletko, että myyjälle voi sanoa, että enhän minä tyhmä ole ja maksa älytöntä hintapyyntöäsi, maksan mitä maksan ja sinun on sillä myytävä! Vanhojen asuntojen hinnat eivät ole paljon matalampia, kuin uusienkaan ja remonttikustannukset nostavat ne samoihin sfääreihin. Rakennustyöläisetkin kun tuodaan halpatyövoiman maista, niin ei tarvitse ihmetellä, että keitä nämä kippurassa naurajat ovat.Omalla paikkakunnalla on kyllä merkittävä hintaero uusien ja vanhojen talojen välillä. Tämä juuri kirpaisikin kun näki miten ison tontin ja neliömäärän olisi saanut jos olisi pystynyt ostamaan esim vaikka 90-luvulla rakennetun talon, 70-luvun talosta puhumattakaan. Mutta entisenä homepakolaisena ei vaan voinut ottaa riskiä.
Uskallan väittää, että betoni- ja tiilirakenteisten kerrostalojen osalta homeriski on vanhemmissakin taloissa lähes olematon. Toki tämän väittämän edellytyksenä on talon asianmukainen ylläpito- ja korjaushistoria. Tämä yleensä toteutuu isoimpien kaupunkien kerrostaloissa, mutta pienemmissä kaupungeissa on kieltämättä paljon kerrostaloja, joille ei ole tehty juuri lainkaan merkittäviä perusparannuksia ja ne toki voivatkin olla ongelmallisia niin kuin toki mikä vaan vanhempi talo, jossa on lähinnä vain asuttu edelliset 40-60 - vuotta ja remontit aina siirretty kaukaiseen tulevaisuuteen.
Ihan toinen asia ovat kuitenkin 80-lukuiset tai sitä vanhemmat puurakenteiset rivitalot ja muut pientalot, jotka on saatettu rakentaa alunperin tasakatolla ja valesokkelille, eikä salaojituksestakaan ole aina huolehdittu, näissä pitäisin home- ja muita sisäilmaongelmia todellisena riskinä.
Totta, kerrostalossa on pienempi riski. En vain viihdy ollenkaan kerrostalossa, se tuli todettua kun asuimme vuoden kerrostalossa vuokralla kun odottelimme talomme valmistumista. Kerrostalo oli hiljainen ja muutenkin hyvä mutta kaipaan edes pientä pihaa ja haluan esim pestä pyykkiä vaikka kahdelta yöllä ilman että tarvitsee miettiä häiriintyykö joku. En edes tiedä miksi ahdistuin tuossa kerrostalossa niin paljon vaikka siellä asui ihan normaaleja ja mukavia ihmisiä 🙄.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁No vanheneehan ne "nyt uudetkin" joskus? Jokaiseen taloon tulee remppoja, ne vaan usein tulee niin että lähes kaikki uusitaan samalla vuosikymmenellä ja sitten ei taas pitkään aikaan mitään.
Ja elementtitalot ovat ihan kestävästi rakennettuja, tai niitä oltaisiin juuri nyt purkamassa eikä remppaamassa.
Kopioin yhdestä arkkitehdin diplomityöstä:
Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/onko-tama-tulevaisuuden-kerros…
Olisiko saattanut olla rakennusliikkeen yms sponsoroima diplomityö? Tai päättötyön tekijälle luvattu mukava työpaikka tutkimustuloksista hyötyvän instanssin palveluksessa kiitokseksi sopivasta lopputulemasta?
Kumma juttu joka tapauksessa, että noita samaisia 60-ja 70-luvuilla rakennettuja "neukkukuutioita" löytyy pilvin pimein vaikkapa Siperiasta ja pystyssä ja asuttuina nekin näyttävät vielä pääosin olevan.
Siellä kuitenkin ilmasto olot rasittavat talojen perusrakenteita huomattavasti enemmän kuin meillä + talojen ylläpito/korjaaminen/huolto on ns venäläisellä tasolla eli olematonta + asukkaat eivät pääsääntöisesti huolehdi omasta talostaan kuten meillä Suomessa, vaan yhteiset tilat/rappukäytävät/kellaritilat ovat ns ei kenenkään aluetta ja oman onnensa nojassa.
Oletko itse käynyt tutustumassa vanhoihin neukkutaloihin? Minä olen, Venäjän Karjalassa. Kyllä ne ovat rapistuneita ghettoja. Tosin lähtötilannekan ei ole kummoinen, sillä asunnot myydään puolitekoisina, raakabetonipinnoilla.
Kyllä olen ja juurikin myös siperiassa.
Se on täysin totta, että rapistuneessa kunnossahan ne talot toki ovat, "hyvään" venäläiseen tapaan, mutta pystyssä ja asuttuina kuitenkin. Mikäpä 50 vuotias talo ei niillä leveysasteilla ja muuallakin olisi rähjääntynyt, mikäli taloa "huollettaisiin" niin kuin vain veli venäläisillä on tapana, eli käytännössä ei juuri lainkaan.
Mielestäni tuo on kyllä aika hyvä referenssi nimenomaan näiden talojen kestävyyden puolesta. Äärimmäiset lämpötilat ja niiden vaihtelut yhdistettynä täysin olemattomaan talon huoltoon/ylläpitoon kyllä erottaa jyvät akanoista 50-vuodessa.
Jos edellä mainituissa olosuhteissa "neukkukuutio* kestää +50 vuotta, pitäisi sen meidän sääoloissa ja täysin venäläisistä poikkeavilla tavoillamme ylläpitää taloja kestää helposti 100-150 vuotta.
Vertailukohtana haluaisin nähdä venäläisellä ylläpidolla siperiassa 50-vuotta asutun nykyajan älvsby talon, mikäli siitä nyt sattuisi vielä jotain olemaan jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁No vanheneehan ne "nyt uudetkin" joskus? Jokaiseen taloon tulee remppoja, ne vaan usein tulee niin että lähes kaikki uusitaan samalla vuosikymmenellä ja sitten ei taas pitkään aikaan mitään.
Ja elementtitalot ovat ihan kestävästi rakennettuja, tai niitä oltaisiin juuri nyt purkamassa eikä remppaamassa.
Kopioin yhdestä arkkitehdin diplomityöstä:
Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/onko-tama-tulevaisuuden-kerros…
Olisiko saattanut olla rakennusliikkeen yms sponsoroima diplomityö? Tai päättötyön tekijälle luvattu mukava työpaikka tutkimustuloksista hyötyvän instanssin palveluksessa kiitokseksi sopivasta lopputulemasta?
Kumma juttu joka tapauksessa, että noita samaisia 60-ja 70-luvuilla rakennettuja "neukkukuutioita" löytyy pilvin pimein vaikkapa Siperiasta ja pystyssä ja asuttuina nekin näyttävät vielä pääosin olevan.
Siellä kuitenkin ilmasto olot rasittavat talojen perusrakenteita huomattavasti enemmän kuin meillä + talojen ylläpito/korjaaminen/huolto on ns venäläisellä tasolla eli olematonta + asukkaat eivät pääsääntöisesti huolehdi omasta talostaan kuten meillä Suomessa, vaan yhteiset tilat/rappukäytävät/kellaritilat ovat ns ei kenenkään aluetta ja oman onnensa nojassa.
Sen ajan mainos- ja muissa kirjoituksissa kyllä ihan sanotaan suoraan, että näitä elementtitaloja ei ole ajateltu pitkäikäisiksi. Niillä oli tarkoitus nopeasti ja tehokkaasti asuttaa maalta kaupunkiin töihin tulevat. Niiden oli tarkoitus tuottaa rakennusliikkeille ja pankeille isot rahat, koska elementit oli kaikki samaa kopiota ja talot myös. Ettei tarvinnut maksaa suunnittelusta, ja sai tilata könttänä pelkkää yhtä ikkunaa. Talot sijoitettiin niin, että rakentaessa ei tarvinnut nosturia purkaa välillä, kun sekin maksoi "turhaan". Edes materiaaleista ei tiedetty kestääkö ne, eikä ne ole kestäneetkään. Jos kiinnostaa, lukekaa "Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta".
Ympäripyöreää sanahelinää ja kuitenkin itsekin toteat, että "materiaaleista ei tiedetty, kestääkö ne" ja näin jälkikäteen tarkasteltuna voidaan todeta, että ne ovat kestäneet erinomaisesti aikaa ja tulevat kestämään pitkälle tulevaisuuteen, toki edellyttäen että talojen asianmukaisesta ylläpito huollosta/korjauksista on huolehdittu ja huolehditaan jatkossakin.
Tuskinpa vanhoja jugendeja rakentaessakaan päällimmäisenä rakentajien mielissä oli, että näiden pitää sitten kestää aikaa sen ja sen verran. Myöhemmin on kuitenkin osoittautunut, että myös ne ovat kestäneet upeasti aikaa, toki samoin edellytyksin kuin 70-luvun elementtitalotkin, eli hyvällä ylläpidolla.
Osaatko muuten oikeasti valaista, miten 70-luvun elementti kerrostalot eroavat rakenteiltaan tai niiden lujuuksilta vaikkapa 2000-luvun taloista? Mikä niistä tekee mielestäsi niin "huonoja" ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin jo, että mulla on kaupungin murju 2 h + k, mutta tässä on oikeasti makuuhuone, keittiö, olohuone ja vaatehuone. Keittiössä on jopa iso pöytä ja vuodesohva. 54 neliötä. Oikeasti tämä tuntuu kolmiolta.
Yleisesti ottaen ainakin perinteisissä 60-80-lukujen kerrostaloissa on yllättävän toimivat ja avarat pohjaratkaisut.
Yksiöt 30-40 neliötä
Kaksiot 45-60 neliötä
Kolmiot 65-80 neliötä
Neliöt 90-110 neliötäUskallan veikata, että edellä mainittujen arvostus vielä kasvaa kohisten, kun uudistuotannon todellinen laaduttomuus hiljalleen valkenee ja ihmiset kyllästyvät minikoppeihinsa.
Paitsi että vanhoissa taloissa huolto- ja korjauskulut tulevat kalliiksi. Ja silti talo kulkee vääjäämättä elinkaarensa loppua kohti. Vain wanhat kivitalot ja hyvät, paikallaan muuratut rakennukset kannattaa kunnostaa ja päivittää. Elementtitalot tulevat aikansa päähän, vaikka miten on putket, julkisivut, katto ja ikkunat uusittu.
Omaan 65-vuotiaaseen taloyhtiöön rakennetaan vihdoin hissi! 😁No vanheneehan ne "nyt uudetkin" joskus? Jokaiseen taloon tulee remppoja, ne vaan usein tulee niin että lähes kaikki uusitaan samalla vuosikymmenellä ja sitten ei taas pitkään aikaan mitään.
Ja elementtitalot ovat ihan kestävästi rakennettuja, tai niitä oltaisiin juuri nyt purkamassa eikä remppaamassa.
Kopioin yhdestä arkkitehdin diplomityöstä:
Olennaisinta on, että elementtirakenteiset talot on suunniteltu 60-luvulta lähtien kestämään noin 50 vuotta. Nykyrakennuksilla on elinkaari, ja se on lyhyempi kuin monet kaikki säästönsä asuntoonsa sijoittaneet ihmiset tiedostavat. Mutta nyt alkaa olla aika, jolloin ensimmäiset niin kutsutuista sandwich- eli monikerroselementeistä rakennetut talot tulevat elinkaarensa päähän. Diplomityössään Mattila siteeraa tutkimusta, jossa käy ilmi, että home-ongelmat lisääntyvät näiden rakennuksen elinkaaren loppupäässä. Vanhan elementtitalon tekohengittäminen on kallista. Kasvukeskusten ulkopuolella, asuntomarkkinoiden halvemmilla alueilla, kiinteistöistä tulee arvottomia.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/10/onko-tama-tulevaisuuden-kerros…
Olisiko saattanut olla rakennusliikkeen yms sponsoroima diplomityö? Tai päättötyön tekijälle luvattu mukava työpaikka tutkimustuloksista hyötyvän instanssin palveluksessa kiitokseksi sopivasta lopputulemasta?
Kumma juttu joka tapauksessa, että noita samaisia 60-ja 70-luvuilla rakennettuja "neukkukuutioita" löytyy pilvin pimein vaikkapa Siperiasta ja pystyssä ja asuttuina nekin näyttävät vielä pääosin olevan.
Siellä kuitenkin ilmasto olot rasittavat talojen perusrakenteita huomattavasti enemmän kuin meillä + talojen ylläpito/korjaaminen/huolto on ns venäläisellä tasolla eli olematonta + asukkaat eivät pääsääntöisesti huolehdi omasta talostaan kuten meillä Suomessa, vaan yhteiset tilat/rappukäytävät/kellaritilat ovat ns ei kenenkään aluetta ja oman onnensa nojassa.
Oletko itse käynyt tutustumassa vanhoihin neukkutaloihin? Minä olen, Venäjän Karjalassa. Kyllä ne ovat rapistuneita ghettoja. Tosin lähtötilannekan ei ole kummoinen, sillä asunnot myydään puolitekoisina, raakabetonipinnoilla.
Kyllä olen ja juurikin myös siperiassa.
Se on täysin totta, että rapistuneessa kunnossahan ne talot toki ovat, "hyvään" venäläiseen tapaan, mutta pystyssä ja asuttuina kuitenkin. Mikäpä 50 vuotias talo ei niillä leveysasteilla ja muuallakin olisi rähjääntynyt, mikäli taloa "huollettaisiin" niin kuin vain veli venäläisillä on tapana, eli käytännössä ei juuri lainkaan.
Mielestäni tuo on kyllä aika hyvä referenssi nimenomaan näiden talojen kestävyyden puolesta. Äärimmäiset lämpötilat ja niiden vaihtelut yhdistettynä täysin olemattomaan talon huoltoon/ylläpitoon kyllä erottaa jyvät akanoista 50-vuodessa.
Jos edellä mainituissa olosuhteissa "neukkukuutio* kestää +50 vuotta, pitäisi sen meidän sääoloissa ja täysin venäläisistä poikkeavilla tavoillamme ylläpitää taloja kestää helposti 100-150 vuotta.
Vertailukohtana haluaisin nähdä venäläisellä ylläpidolla siperiassa 50-vuotta asutun nykyajan älvsby talon, mikäli siitä nyt sattuisi vielä jotain olemaan jäljellä.
70-luvun ekementtitaloja on jo korjattu aika paljon. Betonin raudoitus on monesti alkanut ruostua, koska laatu on mitä on, ovat liian pinnassa. Parvekekaiteita on pitänyt vaihtaa, etteivät putoa. Sandwich-elementin ulkopuoli on voitu joutua vaihtamaan samasta syystä. Usein on sitten huomattu, ettei välissä olleesta eristeestä ole paljoakaan jäljellä. Selittää energian kulutusta jonkun verran. Eristemateriaalit oli aika kokeellisia siinä, mitä turhia niiden kestoa testailemaan, seinään vaan ja ihmisiltä rahat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhat parempia monilta ratkaisuiltaan. Tässäkin 50-l. kaksiossa on keittiö rakennettu käytävälle piiloon päähuoneesta eli tunnelma on rauhallinen vrt nykypäivänä. Tosin jääkaappi on salin puolella, mutta ideana käytäväkeittiö on pienessä asunnossa hyvä.
https://www.etuovi.com/kohde/2238875
Minä asuin joskus vuokralla ihan täsmälleen samanlaisella pohjalla olevassa asunnossa ja niin hirveää keittiötä ei ole missään ollut. Siinä jääkaappi oli vielä ängetty sinne keittiön puolelle, eli työtasoa oli about puoli metriä ja siinä kahvinkeitin ym. Se oli vielä kimppakämppä, eli molempien omat ruuat piti mahduttaa sinne (astiat oli sentään yhteiset). Avokeittiöllinen kaksio tosin ei sopisi vastaavaan käyttöön ollenkaan. Neliöiden puolesta siihen olisi vaan saanut sopimaan paljon järkevämmänkin keittiön.
Muutin juuri eilen ystävää ihan uuteen kerrostalo yksiöön.
Wc on valtava neliöihin nähden, mutta kalusteet oli suunniteltu sinne siten, ettei pesukoneen paikalle mahdu muuta kuin pienin mahdollinen päältä täytettävä malli. Muuten sinne sitten mahtuu vaikka tanssimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kommentoinut tästä ennenkin, mutta seurailin muutaman vuoden uudistuotantoa löytääkseni perheelleni uuden asunnon. Aluksi niissä oli sentään fiksut avokeittiöt (sivussa, nurkkauksessa, saarrekkeella), mutta yhtäkkiä keittiöt olivatkin yhtä kuin kaappirivistöt olohuoneessa. Siis jopa huoneistoissa, jotka suunniteltu isomman perheen kodiksi (3-4 makuuhuonetta).
Tässä on oikea uudishelmi Espoon Matinkylästä, 67m2 489te ja ”keittiö” yksi seinä olohuoneessa.
Kiva terassiparveke ilmansuuntana itäkoillinen. Tosin siellä suunnassa on vielä korkeampi talo niin ei tarvii huolehtia että parvekkeelle paistaisi edes joskus aurinko.
Vierailija kirjoitti:
Rakennuttajat saa enemmän rahaa jos kerrostalossa on 30 pientä asuntoa kuin jos siellä olisi 20 vähän isompaa?
Hyvää hyvyttään rakentavat pieniä ostajien toivomuksesta.
Tosin täytyy muistaa että pk-seudulla noiden pienten luukkujen ostajat ovat 90%-sti asuntosijoittajia joiden ei itse tarvii asua noissa luukuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt keksi kummalle vastaan tuosta kaksi rakoa makkariin "huoneesta". Siskoni asui sellaisessa ja näissä oviaukoissa ei ollut edes ovia. Oli siis tämä keittiöhuone jonka yhdellä seinällä se 160cm leveä seinäkaistale jonka taakse sai sängyn. Kaksio se ei mielestäni ole millään tavalla kun huoneita vain yksi. Tai ei ehkä edes sitä kun keittiö ei ole huone?
Esim Kodistolla on tapana merkitä 2h+kk, vaikka kyse on siitä, että keittiökalusteet on olohuoneen seinällä.
Yleensäkin ihmettelen uudempien asuntojen suunnittelua. Ihan kuin joku, joka ei ymmärrä mitään sistuksesta, olisi suunnitelllut hommat. Kummallisia vinoja seiniä, kauheasti ovia niin ettei jää yhtään ehjää seinää jne jotka tekevät sistustamisesta todella vaikeaa. No, ne makuuhuoneet on sitten yks vitsi kanssa.
Niihin ei todellakaan normaali pari vuode mahdu.
Olen päätynyt katselemaan vanhempien talojen tarjontaa. Uusimmista selkeintä ja käytännöllisintä näyttää olevan nuo "aivan kauheiksi" luokitellut 60-70-luvun talot. Niissä huoneet asiallisen kokoisia ja pohjat järkeviä ja käteviä. Sitä vanhemmissa tapaa olla liian pieniä huoneita, paitsi jos on pantu seiniä nurin.
Ennen noi oli tupakeittiöitä, mika antaa todellisemman mielikuvan asunnosta. Noi makkarit on kyllä törkeyden huippu.
Makuuhuone, mihin ei mahdu kunnollista vuodetta.
Keittiö, mikä on käytännössä minikokoinen seinämäinen keittiötaso, olohuoneen yhteydessä samassa tilassa.
Olohuoneen hajuhaittoja pyritään estämään liesituulettimella, hellan yläpuolella siinä keittiöseinällä (jota modernisti kutsutaan avokeittiöksi)
WC-tilat, missä asioitava polvet suussa koska samoihin tiloihin on mahduttava minikokoinen pyykinpesukone ja (ehkä) postimerkinkokoinen suihkutila.
Mikä järki rakennuttaa tällaisia älyttömyyksiä liukuhihnalta , kun fiksulla ja oikeasti osaavalla suunnittelulla voi ihan helpolla lisätä asumismukavuutta.
Viihtyisyydestä puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kommentoinut tästä ennenkin, mutta seurailin muutaman vuoden uudistuotantoa löytääkseni perheelleni uuden asunnon. Aluksi niissä oli sentään fiksut avokeittiöt (sivussa, nurkkauksessa, saarrekkeella), mutta yhtäkkiä keittiöt olivatkin yhtä kuin kaappirivistöt olohuoneessa. Siis jopa huoneistoissa, jotka suunniteltu isomman perheen kodiksi (3-4 makuuhuonetta).
Tässä on oikea uudishelmi Espoon Matinkylästä, 67m2 489te ja ”keittiö” yksi seinä olohuoneessa.
Kiva terassiparveke ilmansuuntana itäkoillinen. Tosin siellä suunnassa on vielä korkeampi talo niin ei tarvii huolehtia että parvekkeelle paistaisi edes joskus aurinko.
Miten ihmeessä tuokin on voitu merkata keittiölliseksi? Siinähän on avokeittiö. Keittiö on keittiö (k), keittokomero (kk) ja avokeittiö (ak).
Sama sen osalta, kun joku mainitsi että makuuhuone olikin alkovi. Silloin se on alkovi. On ihan virallisest määritelmät sen osalta, mikä voidaan laskea huoneeksi. Ovatko määritelmät lähiaikoina muuttuneet?
Vierailija kirjoitti:
Olen viime kuukausina etsiskellyt yksiötä sijoitukseen ja mahdollisesti tulevaisuudessa jälkikasvun opiskelija-asunnoksi. En tajua tuota, että 25 neliön yksiöön pitää ympätä se ~3metrin seinällinen keittiökalustetta.
Asut ja elät yhdessä huoneessa johon, ainakin opiskelijalle, sängyn lisäksi pitää mahtua jonkinlainen työpöytä. Niiden lisäksi voit valita haluatko tunkea asuntoosi ruokapöydän vai sohvan, molempia ei saa mahtumaan.
Ihmettelen siis sitä, mihin tuota kaikkea keittiötilaa tarvitaan? Harvemmin kai pikkuyksiössä asuva mitään ruokakutsuja järjestää. Satunnaisiin juhliin riittää pienempikin keittiö.
Ihmettelen saamaasi alapeukkujen määrää. Ihan noin pienessä en ole asunut, pienin ollut 28 m2. Mutta siis jokaisessa yksiössäkin jossa olen asunut, on ollut erillinen keittiösyvennys tai keittokomero. Ja siis ihan tarkoituksella valitsin aina sellaisen, että tuli ainakin vähän eri huoneiden tuntua.
Kutsuja tuli järjestettyä kyllä, mutta juomispainotteisiahan ne olivat.
Alue: Aihe vapaa
Vai ihan arkkitehdin diplomityö 😂😂😂
He ovatkin suuria asiantuntijoita koskien rakennusten rakenteiden ja materiaalien kestävyyttä.
Olisit nyt edes tarjoillut meille rakennusalan diplomi-insinöörin päättötyön niin olisin viitsinyt edes vilkaista sen läpi.