"Olemme aina yhdessä, ajatteli Hanna" - avioeron jälkeen ahtaalla

Vierailija kirjoitti:

Aina kerrotaan nämä p*skat erotarinat, ei koskaan niitä kun pysyttiinkin yhdessä ja perhe oli yhteinen yritys loppuun asti ja omaisuutta kasvatettiin, tai että ero tehtiin sopuisasti, aiemmin elannosta päävastuussa ollut huolehti, että toinenkin saa asunnon, huonekalut jne.

Aina kerrotaan vain nämä kurjat tilanteet.

Tunnen ihmisiä, joissa äiti oli vuosikymmenen kotona jonka jälkeen palasi tekemään vielä uraa menestyksekkäästi. Tai omaisuutta kartoitettiin yhdessä ja eron jälkeen omaisuus jaettiin tasan. Tai että yhteinen yritys on edelleen yhteinen yritys, lapset jo aikuisia. Ei aina tarvitse varautua pahimpaan, vaikka järjen käyttö onkin sallittua.

Jep, ilmeisesti on palstalaisten mielestä typerä, ellei oleta kaikkien miesten olevan samanlaisia ja kaikkien tarinoiden päättyvän kuten Hannan kohdalla... Vaan mieluummin ajattelee esim. omia isovanhempiaan tai vanhempiaan, jotka ovat olleet vuosikausia yhdessä jakaen kaiken ongelmitta, talous mukaanlukien. Minä ainakin haluan perustaa omat arvoni näihin tuntemiini ja ihailemiini ihmisiin ja pyrkiä samaan kuin he.

Jos omassa parisuhteessa on jonkinlaisia varoitusmerkkejä nähtävissä, niin tietenkään niitä ei kannata sivuuttaa, mutta uskokaa tai älkää, että kaikkien suhteissa niitä varoitusmerkkejä ei ole, koska ihmiset ihan oikeasti rakastavat toisiaan ja haluavat yhteisen elämän. En minä ainakaan ala tekemään mitään jakoa siitä, kumpi puolisoni kanssa omistaa, ansaitsee ja maksaa mitä, ihan vain siksi kun kumpaakaan ei kiinnosta käyttää aikaa sellaiseen. Se maksaa, joka ehtii tai jonka tilillä on rahaa, tilin haltijasta huolimatta ne ovat kuitenkin yhteistä valuuttaa, ja yhdessä päätetään minkälaisiin asioihin sitä voidaan käyttää. Olen itse ainakin vain niin onnellinen, että olen löytänyt ihmisen, jonka kanssa voimme toimia todellisena tiiminä tämän hailaumana toisiaan syövän yhteiskunnan keskellä. Joku voi nauraa siellä, että niinhän sinä luulet ja vielä tipahdat todellisuuteen, mutta vuosi toisensa jälkeen rakkautemme vain syvenee.

Pitää vähän  valottaa tuota  valetta e läkkeistä. Nyt on esimerkkinä               ainakin   eläkkeellä oleva  sisarukset  saavat   yhtäpaljon  rahaa  olivat olleet työssä tai ei.  Kun naisilla on yleensä huonot  palkat  , ei se työssääynyt  sisar saa  sen enempää  kuin se kotona olllutkaan.  Kun senkotona olleen  aviomies kuoli  hänelle jää enemmän rahaa kuin  hänelle joka oli leskiäitinä  elättänyt ja  kouluttanut   yksin  kaksi lastaan  veronmaksajiksi. kolmas sisar   joka oli  ollut  vain vähän kotona saa vähiten  rahaa eläkeiässä  kun hänellä on  omistusasunto. Hän ei saa vuokratukea eikä  eläkeläisen etuja  metroon, eikä  muitakaan apuja, vaikka  joutui maksamaan    putkiremontin  taloyhtössä  eläkkeestään.Naisten  eläke on  yeensä  sama  kuin  kansanläke  1 100 e /  kk.siihen  tulee  lisiä , joka tekee sen samaks  kuintyössä  käyneen. N   1 300  / kk.

Vähän ihmettelen tuota, että sukulaisten piti maksaa takuuvuokrat ja ystävien lahjoittaa kalliit kodinkoneet. Jos Hanna oli ihan p-a, hän olisi saanut takuuvuokrat toimeentulotuesta, ja toimeentulotuesta olisi voinut hakea myös tukea kodin perustamiseen. Sillä rahalla olisi saanut ainakin osan kodinkoneista hankittua, pyykkikoneeseen olisi voinut saada jopa harkinnanvaraista, mikäli taloyhtiössä ei ole konetta (kun kyse lapsiperheestä). Veikkaan vähän, että Hanna ei oikeastaan olisi joutunut niin hankalaan tilanteeseen, jos olisi oikeasti tiennyt, mitä tukia voi hakea. Nyt vaikuttaa siltä, että hän ei tiennyt, eikä kukaan kertonutl, joten nyt artikkeliin saatiin tarina siitä, että rahaton ihminen joutuu erossa sukulaisten sohvalle eikä saa mistään rahaa.

Huhuh, monelta ongelmalta välttyy kun tekee lapsen yksin ja tienaa itse rahansa ja omistaa asuntonsa. En vaihtaisi tätä itsenäisyyttä mihinkään. Miehiä voi tapailla sitten muissa merkeissä, jos sattuu kiinnostamaan.

Kyllä täytyy olla tyhmä, jos kuvittelee, että kaikki vaan jatkuu samanlaisena aina vaan. Aina pitää olla suunnitelma bcde ja f. On ok, että yksi on kotona ja toinen tienaa, mutta ei niin, että toinen saa sitten tehdä kotona kaiken ja viikkorahaa, vaan aidosti reilu jako. Hanna kuulostaa sellaiselta ylikiltiltä kodinkoneelta. 

Vierailija kirjoitti:

Vähä ihmettelen tuota, että sukulaisten piti maksaa takuuvuokrat ja ystävien lahjoittaa kalliit kodinkoneet. Jos Hanna oli ihan p-a, hän olisi saanut takuuvuokrat toimeentulotuesta, ja toimeentulotuesta olisi voinut hakea myös tukea kodin perustamiseen. Sillä rahalla olisi saanut ainakin osan kodinkoneista hankittua, pyykkikoneeseen olisi voinut saada jopa harkinnanvaraista, mikäli taloyhtiössä ei ole konetta (kun kyse lapsiperheestä). Veikkaan vähän, että Hanna ei oikeastaan olisi joutunut niin hankalaan tilanteeseen, jos olisi oikeasti tiennyt, mitä tukia voi hakea. Nyt vaikuttaa siltä, että hän ei tiennyt, eikä kukaan kertonutl, joten nyt artikkeliin saatiin tarina siitä, että rahaton ihminen joutuu erossa sukulaisten sohvalle eikä saa mistään rahaa.

Kaikki vaan ei saa "äidinmaidossa" tietoa millä kaikin tavoin voi rahaa saada itse ansaitsematta, jos ei ole suvussa ja perheessä ollut tapana tukien varassa elellä.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen tuota, että sukulaisten piti maksaa takuuvuokrat ja ystävien lahjoittaa kalliit kodinkoneet. Jos Hanna oli ihan p-a, hän olisi saanut takuuvuokrat toimeentulotuesta, ja toimeentulotuesta olisi voinut hakea myös tukea kodin perustamiseen. Sillä rahalla olisi saanut ainakin osan kodinkoneista hankittua, pyykkikoneeseen olisi voinut saada jopa harkinnanvaraista, mikäli taloyhtiössä ei ole konetta (kun kyse lapsiperheestä). Veikkaan vähän, että Hanna ei oikeastaan olisi joutunut niin hankalaan tilanteeseen, jos olisi oikeasti tiennyt, mitä tukia voi hakea. Nyt vaikuttaa siltä, että hän ei tiennyt, eikä kukaan kertonutl, joten nyt artikkeliin saatiin tarina siitä, että rahaton ihminen joutuu erossa sukulaisten sohvalle eikä saa mistään rahaa.

Mistäs noita kukaan tietää kaikkia harkinnanvaraisia tukia etukäteen, jos sellaisia ei ole kukaan tuttu käyttänyt ja kukaan osaa neuvoa. Niistä voi olla vaikea saada tietoa hakemallakaan, koska tietoa pimittämällä tietoisesti hillitään hakutulvaa. Itselleni oli täysi yllätys, että sossu ylipäätään maksaa vuokrani eron jälkeen ja että minulle järjestyy kaupungin asunto. Luulin, että joutuu monta vuotta jonottamaan. Olisin eronnut paljon aikaisemmin, jos tämän olisin tiennyt. Ja ehkä ei olisi tarvinnut mennä turvakodin kautta lapsen kanssa ja katsella niin kauan juoppoa ja väkivaltaista puolisoa. Pesukoneeseen ei saanut tukea, ja ne kodinperustamisrahat esim. astioihin olivat joitakin kymppejä. Ja minulla tosiaan jäi kaikki sinne vanhaan kotiin, vain kassin vaatteita sain mukaan. Kyllä olin vaikeassa tilanteessa vuosia, ja monta vuotta meni siihen, että kotona oli kaikki tarvittava. Silloin ei ollut aktiivisia fb-ryhmiä vielä olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Laiskan ja mukavuuden haluisen "tyhmän" naisen tarina, ottakaa opiksi ja olkaa ahkerampia, ei se kodinhoito ja lastenkasvatus ole, kuin teko syy olla "koti äityli" lapsillekkin parempi olla varhaiskasvatuksen piirissä oppimassa sosiaalisuutta.

Puhut varmaan omasta kokemuksesta käsin.

Ainakin tuota sosiaalisuutta voisi hioa, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen tuota, että sukulaisten piti maksaa takuuvuokrat ja ystävien lahjoittaa kalliit kodinkoneet. Jos Hanna oli ihan p-a, hän olisi saanut takuuvuokrat toimeentulotuesta, ja toimeentulotuesta olisi voinut hakea myös tukea kodin perustamiseen. Sillä rahalla olisi saanut ainakin osan kodinkoneista hankittua, pyykkikoneeseen olisi voinut saada jopa harkinnanvaraista, mikäli taloyhtiössä ei ole konetta (kun kyse lapsiperheestä). Veikkaan vähän, että Hanna ei oikeastaan olisi joutunut niin hankalaan tilanteeseen, jos olisi oikeasti tiennyt, mitä tukia voi hakea. Nyt vaikuttaa siltä, että hän ei tiennyt, eikä kukaan kertonutl, joten nyt artikkeliin saatiin tarina siitä, että rahaton ihminen joutuu erossa sukulaisten sohvalle eikä saa mistään rahaa.

Mistäs noita kukaan tietää kaikkia harkinnanvaraisia tukia etukäteen, jos sellaisia ei ole kukaan tuttu käyttänyt ja kukaan osaa neuvoa. Niistä voi olla vaikea saada tietoa hakemallakaan, koska tietoa pimittämällä tietoisesti hillitään hakutulvaa. Itselleni oli täysi yllätys, että sossu ylipäätään maksaa vuokrani eron jälkeen ja että minulle järjestyy kaupungin asunto. Luulin, että joutuu monta vuotta jonottamaan. Olisin eronnut paljon aikaisemmin, jos tämän olisin tiennyt. Ja ehkä ei olisi tarvinnut mennä turvakodin kautta lapsen kanssa ja katsella niin kauan juoppoa ja väkivaltaista puolisoa. Pesukoneeseen ei saanut tukea, ja ne kodinperustamisrahat esim. astioihin olivat joitakin kymppejä. Ja minulla tosiaan jäi kaikki sinne vanhaan kotiin, vain kassin vaatteita sain mukaan. Kyllä olin vaikeassa tilanteessa vuosia, ja monta vuotta meni siihen, että kotona oli kaikki tarvittava. Silloin ei ollut aktiivisia fb-ryhmiä vielä olemassa.

Ja olin tosiaan kotihoidontuella silloin, joten vuokrat tuntuivat tähtitieteellisiltä summilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähä ihmettelen tuota, että sukulaisten piti maksaa takuuvuokrat ja ystävien lahjoittaa kalliit kodinkoneet. Jos Hanna oli ihan p-a, hän olisi saanut takuuvuokrat toimeentulotuesta, ja toimeentulotuesta olisi voinut hakea myös tukea kodin perustamiseen. Sillä rahalla olisi saanut ainakin osan kodinkoneista hankittua, pyykkikoneeseen olisi voinut saada jopa harkinnanvaraista, mikäli taloyhtiössä ei ole konetta (kun kyse lapsiperheestä). Veikkaan vähän, että Hanna ei oikeastaan olisi joutunut niin hankalaan tilanteeseen, jos olisi oikeasti tiennyt, mitä tukia voi hakea. Nyt vaikuttaa siltä, että hän ei tiennyt, eikä kukaan kertonutl, joten nyt artikkeliin saatiin tarina siitä, että rahaton ihminen joutuu erossa sukulaisten sohvalle eikä saa mistään rahaa.

Kaikki vaan ei saa "äidinmaidossa" tietoa millä kaikin tavoin voi rahaa saada itse ansaitsematta, jos ei ole suvussa ja perheessä ollut tapana tukien varassa elellä.

Täytyy olla elänyt aika uutispimennossa, jos ei sosiaalituista tiedä. Ja jos vähänkin on vauva-palstaa lukenut, tarttuu se tieto sieltäkin. En itsekään ole henk.koht. mikään sossun asiakas, mutta tiedän silti, miten systeemi toimii. Samoin kuin tiedän, miten eläkejärjestelmä toimii, tai tiedän vanhusten hoivakodeista, vaikka ei omakohtaista kokemusta ole. Kannattaa tuntea yhteiskunta, jossa elää! Ne sosiaalituet ovat juuri sitä varten, jos joku tippuu tyhjän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen tuota, että sukulaisten piti maksaa takuuvuokrat ja ystävien lahjoittaa kalliit kodinkoneet. Jos Hanna oli ihan p-a, hän olisi saanut takuuvuokrat toimeentulotuesta, ja toimeentulotuesta olisi voinut hakea myös tukea kodin perustamiseen. Sillä rahalla olisi saanut ainakin osan kodinkoneista hankittua, pyykkikoneeseen olisi voinut saada jopa harkinnanvaraista, mikäli taloyhtiössä ei ole konetta (kun kyse lapsiperheestä). Veikkaan vähän, että Hanna ei oikeastaan olisi joutunut niin hankalaan tilanteeseen, jos olisi oikeasti tiennyt, mitä tukia voi hakea. Nyt vaikuttaa siltä, että hän ei tiennyt, eikä kukaan kertonutl, joten nyt artikkeliin saatiin tarina siitä, että rahaton ihminen joutuu erossa sukulaisten sohvalle eikä saa mistään rahaa.

Mistäs noita kukaan tietää kaikkia harkinnanvaraisia tukia etukäteen, jos sellaisia ei ole kukaan tuttu käyttänyt ja kukaan osaa neuvoa. Niistä voi olla vaikea saada tietoa hakemallakaan, koska tietoa pimittämällä tietoisesti hillitään hakutulvaa. Itselleni oli täysi yllätys, että sossu ylipäätään maksaa vuokrani eron jälkeen ja että minulle järjestyy kaupungin asunto. Luulin, että joutuu monta vuotta jonottamaan. Olisin eronnut paljon aikaisemmin, jos tämän olisin tiennyt. Ja ehkä ei olisi tarvinnut mennä turvakodin kautta lapsen kanssa ja katsella niin kauan juoppoa ja väkivaltaista puolisoa. Pesukoneeseen ei saanut tukea, ja ne kodinperustamisrahat esim. astioihin olivat joitakin kymppejä. Ja minulla tosiaan jäi kaikki sinne vanhaan kotiin, vain kassin vaatteita sain mukaan. Kyllä olin vaikeassa tilanteessa vuosia, ja monta vuotta meni siihen, että kotona oli kaikki tarvittava. Silloin ei ollut aktiivisia fb-ryhmiä vielä olemassa.

No jos seuraa mediaa, lukee erilaisia lehtiä ja kirjoja, hengaa aikansa kuluksi keskustelupalstoilla... Vaikea uskoa, että kukaan esim. politiikkaa seurannut voi olla tietämättä sosiaalituista, koska sosiaalituet ovta usein vaalien alla tai muutenkin yksi aihe, josta keskustellaan. Jopa monissa opinnoissa aihe voi tulla vastaan. Itse taas ihmettelen, miten tynnyrissä osa tyypeistä elää, jos eivät tiedä yhteiskunnan toimintaperiaatteista mitään - ja kyllä, tuet ovat yksi osa sitä. Luulisi, että lastenvalvojakin olisi kysynyt, onko tuloina toimeentulotuki, jolloin skarpimpi tyyppi olisi viimeistään avannut suunsa ja kysynyt, mikä se on. Ja tällöin lastenvalvoja olisi varmaan vastannut, että "niin, kun sulla jää tulot noin alhaisiksi, olet oikeutettu hakemaan toimeentulotukea". Ihmettelen, miksi sinullekaan ei kertonut kukaan mitään, jos kerran turvakodissakin olit asioinut.

Jos nainen mahdollistaa miehen ansaitsemisen tekemällä kotityöt ja hoitamalla lapset niin se huomioidaan avioerossa sen lisäksi että avioliiton aikana tehty omaisuus on yhteinen. Propagandajuttu taas. Jos nainen haluaa olla kotiäitinä niin se on ihan ookoo. Ei siitä jää pennittömäksi eron sattuessa. Joskus 60luvulla ja sitä ennen näin saattoi olla mutta nykyaikana niin ei käy. Paitsi jos mieskin on pennitön. 

Niin että on laiska kun tekee kaikki kotityöt ja hoitaa yksin lapset. Mutta on helvetin paljon raskaampaa istua toimistopöydän takana 8 tuntia. Okei. Naiset paskoo taas omaan koppaansa tässä, vähättelemällä osaa naisista. Idiootit:) 

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen mahdollistaa miehen ansaitsemisen tekemällä kotityöt ja hoitamalla lapset niin se huomioidaan avioerossa sen lisäksi että avioliiton aikana tehty omaisuus on yhteinen. Propagandajuttu taas. Jos nainen haluaa olla kotiäitinä niin se on ihan ookoo. Ei siitä jää pennittömäksi eron sattuessa. Joskus 60luvulla ja sitä ennen näin saattoi olla mutta nykyaikana niin ei käy. Paitsi jos mieskin on pennitön. 

Kyllähän tuossa Hesarin artikkelissa kai oli näin tehty eli omaisuus oli jaettu, mutta pointti kai oli se, ettei heillä ollut niin paljon omaisuutta, että se olisi jäänyt pesämunaksi. Yhtä vähän mieskin sai, mutta hänellä oli vaan parempi palkka, jonka turvin selvitä eron jälkeenkin. Hanna olisi luultavasti ollut oikeutettu joihinkin tukiin, joita ei tajunnut hakea, kuten täällä jo sanottiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kerrotaan nämä p*skat erotarinat, ei koskaan niitä kun pysyttiinkin yhdessä ja perhe oli yhteinen yritys loppuun asti ja omaisuutta kasvatettiin, tai että ero tehtiin sopuisasti, aiemmin elannosta päävastuussa ollut huolehti, että toinenkin saa asunnon, huonekalut jne.

Aina kerrotaan vain nämä kurjat tilanteet.

Tunnen ihmisiä, joissa äiti oli vuosikymmenen kotona jonka jälkeen palasi tekemään vielä uraa menestyksekkäästi. Tai omaisuutta kartoitettiin yhdessä ja eron jälkeen omaisuus jaettiin tasan. Tai että yhteinen yritys on edelleen yhteinen yritys, lapset jo aikuisia. Ei aina tarvitse varautua pahimpaan, vaikka järjen käyttö onkin sallittua.

Tässähän sekä Hanna että expuolisonsa molemmat olivat paskoja käyttämään rahaa. Kummallekaan ei jäänyt mitään. Exälle jäi se työpaikka. Mikä tästä tekee paskan erotarinan? Olisiko exän pitänyt palkkatuloistaan maksaa Hannalle huonekalut? 

Ei tässä syytetty miestä mistään, vaan paskan erotarinan tästä tekee kai vain se, että eron jälkeen henkilöllä oli eron lisäksi taloudellisia vaikeuksiakin. Jutun pointti oli kai vain se, että niinkin voi käydä, kun elämäntilanne yhtäkkiä muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuperäistä juttua ei pääse lukemaan maksumuurin takia, mutta oliko tällä parilla siis avioehto, ja siksi kävi näin? Avioehto kokonaan poissulkevana voi olla naiselle todella paha ansa, siinä käy helposti niin että eron tullen toinen omistaa kaiken kiinteän omaisuuden ja toinen viime vuonna syödyt ruoat. 

Vai onko tilanne ollut se että on kokoajan eletty yli varojen, eikä asunnosta siksi jäänyt mitään velkojen jälkeen?  Jos on tästä kyse, niin tuskin sillä miehelläkään mitenkään kovin loistavasti sujui. Kuitenkin elättänyt perhettä vuosien ajan, että jos hänellekin jäi tyhjät taskut niin enpä kadehtisi.

Ei se mitään avioehtoa tarvitse, jos on ostettu velaksi iso perhekämppä jonka lainoja ei juurikaan ole voitu lyhentää, kun koko eläminen on ollut yhden palkan varassa. Kun 500.000€ kämpästä on velkaa 450.000€, ei siitä osituksne jälkeen jää kun muuttokustannusten verran käteen per puoliso.

Missä muka yhden palkalla saa lainaa 500 000€ asuntoon, jos ei ole siis ennestään jo sikarikas?

Olen eri, mutta eihän sitä lainaa ole välttämättä yhden palkalla alunperin haettu. Mekin ostettiin talo kun minä olin vasta tullut raskaaksi eikä mitään näkynyt ulospäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen mahdollistaa miehen ansaitsemisen tekemällä kotityöt ja hoitamalla lapset niin se huomioidaan avioerossa sen lisäksi että avioliiton aikana tehty omaisuus on yhteinen. Propagandajuttu taas. Jos nainen haluaa olla kotiäitinä niin se on ihan ookoo. Ei siitä jää pennittömäksi eron sattuessa. Joskus 60luvulla ja sitä ennen näin saattoi olla mutta nykyaikana niin ei käy. Paitsi jos mieskin on pennitön. 

Kyllähän tuossa Hesarin artikkelissa kai oli näin tehty eli omaisuus oli jaettu, mutta pointti kai oli se, ettei heillä ollut niin paljon omaisuutta, että se olisi jäänyt pesämunaksi. Yhtä vähän mieskin sai, mutta hänellä oli vaan parempi palkka, jonka turvin selvitä eron jälkeenkin. Hanna olisi luultavasti ollut oikeutettu joihinkin tukiin, joita ei tajunnut hakea, kuten täällä jo sanottiinkin.

Hannan virhe oli mies, joka ei tienannut niin että eron tullessa olisi ollut jotain jaettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kerrotaan nämä p*skat erotarinat, ei koskaan niitä kun pysyttiinkin yhdessä ja perhe oli yhteinen yritys loppuun asti ja omaisuutta kasvatettiin, tai että ero tehtiin sopuisasti, aiemmin elannosta päävastuussa ollut huolehti, että toinenkin saa asunnon, huonekalut jne.

Aina kerrotaan vain nämä kurjat tilanteet.

Tunnen ihmisiä, joissa äiti oli vuosikymmenen kotona jonka jälkeen palasi tekemään vielä uraa menestyksekkäästi. Tai omaisuutta kartoitettiin yhdessä ja eron jälkeen omaisuus jaettiin tasan. Tai että yhteinen yritys on edelleen yhteinen yritys, lapset jo aikuisia. Ei aina tarvitse varautua pahimpaan, vaikka järjen käyttö onkin sallittua.

Jep, ilmeisesti on palstalaisten mielestä typerä, ellei oleta kaikkien miesten olevan samanlaisia ja kaikkien tarinoiden päättyvän kuten Hannan kohdalla... Vaan mieluummin ajattelee esim. omia isovanhempiaan tai vanhempiaan, jotka ovat olleet vuosikausia yhdessä jakaen kaiken ongelmitta, talous mukaanlukien. Minä ainakin haluan perustaa omat arvoni näihin tuntemiini ja ihailemiini ihmisiin ja pyrkiä samaan kuin he.

Jos omassa parisuhteessa on jonkinlaisia varoitusmerkkejä nähtävissä, niin tietenkään niitä ei kannata sivuuttaa, mutta uskokaa tai älkää, että kaikkien suhteissa niitä varoitusmerkkejä ei ole, koska ihmiset ihan oikeasti rakastavat toisiaan ja haluavat yhteisen elämän. En minä ainakaan ala tekemään mitään jakoa siitä, kumpi puolisoni kanssa omistaa, ansaitsee ja maksaa mitä, ihan vain siksi kun kumpaakaan ei kiinnosta käyttää aikaa sellaiseen. Se maksaa, joka ehtii tai jonka tilillä on rahaa, tilin haltijasta huolimatta ne ovat kuitenkin yhteistä valuuttaa, ja yhdessä päätetään minkälaisiin asioihin sitä voidaan käyttää. Olen itse ainakin vain niin onnellinen, että olen löytänyt ihmisen, jonka kanssa voimme toimia todellisena tiiminä tämän hailaumana toisiaan syövän yhteiskunnan keskellä. Joku voi nauraa siellä, että niinhän sinä luulet ja vielä tipahdat todellisuuteen, mutta vuosi toisensa jälkeen rakkautemme vain syvenee.

Saatko halutessasi ottaa sieltä yhteiseltä tililtä rahaa lähteäksesi kuukaudeksi reissuun yksin tai kaverin kanssa (ei mietitä nyt mahdollista lastenhoitoa vaan ihan puhtaasti taloudellista näkökulmaa)? Vaihtaaksesi autoa? Ostaaksesi itsellesi hevosen ja maksaaksesi jatkossa sen tallipaikasta?

Tottakai isoista asioista ja matkoista keskustellaan muutenkin, mutta haluaisin nyt tietää ihan puhtaasti taloudellisen näkökulman: saatko tehdä haluamiasi hankintoja? Entä saako puolisosi tehdä samoja? Onko joku yläraja, mitä isommat hankinnat pitää hyväksyttää toisella?

Minulle omien rahojen arvo on nimenomaan siinä, etten ikinä joudu kysymään toiselta lupaa siihen, mitä saan tehdä, ostaa, hankkia, harrastaa tms. Ajankäytöllinen näkökulma on tosiaan omansa, mutta jos haluaisin ostaa hevosen ja hankkia sille vuokrapaikan, niin minun ei tarvitsisi kysyä, saanko laittaa rahojani sellaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella monessa liitossa rahat jakautuvat niin, että naisen rahat käytetään katoaviin asioihin, kuten ruokaan, vaatteisiin, kulutustavaraan. Miehen rahoilla ostetaan arvokkaammat laitteet ja muuta pysyvää omaisuutta. Olen monelle ystävälle ihmetellyt, miten he uskaltavat suostua tällaiseen. He ilmeisesti kokevat että miehen ostama omaisuus on eron tullessa yhteistä. Voin sanoa, että ei tule olemaan. Valitettavasti tiedän sen omastakin kokemuksesta. 

Miksei olisi? Kun tontti ja talo on molempien nimissä, on aivan sama kumpi niitä lyhentää ja kumpi ostaa ruokaa kaappiin. Erossa menee tasan ilman avioehtoa.

Ositus ei ole aivan noin yksipuolinen.  Siinä otetaan huomioon kaikki mahdolliset asiat, mitä olla voi.

Ja se osituksessa tuleva summa toiselle, ei aina ole välttämättä se täysi puolet.

Osituksessa otetaan huomioon molempien varallisuus.

Jollei ole avioehtoa niin on puolet. Poisluettunamahdolliset perinnöt joista testamentilla on määrätty ettei puolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun perintöön. Muuten kummankin omaisuus lasketaan yhteen, vähennetään velat ja loput menee puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen mahdollistaa miehen ansaitsemisen tekemällä kotityöt ja hoitamalla lapset niin se huomioidaan avioerossa sen lisäksi että avioliiton aikana tehty omaisuus on yhteinen. Propagandajuttu taas. Jos nainen haluaa olla kotiäitinä niin se on ihan ookoo. Ei siitä jää pennittömäksi eron sattuessa. Joskus 60luvulla ja sitä ennen näin saattoi olla mutta nykyaikana niin ei käy. Paitsi jos mieskin on pennitön. 

Miten niin liiton aikana tehty omaisuus on yhteinen? Se on yhteinen jos se on yhteiseksi merkitty. Erillinen omaisuus taas menee jakoon jos ei ole avioehtoa, mutta niin menee ennen liittoakin tehty omaisuus. Jos on avioehto ja omaisuus vain varakkaammaan nimissä niin se on lähtökohtaisesti voi voi. Tietty voidaan hakea avioehdon kohtuullistamista, mutta se on raskas oikeusprosessi eikä se ole lainkaan välttämättä 50-50 jako mikä siitä seuraa.

Ja miten niin lastenhoito huomioidaan erossa SEN LISÄKSI että omaisuus on yhteinen? Siis meinaatko, että jos mies on tehnyt suurimman osan omaisuudesta niin nainen vie siitä YLI puolet? Ensin miehen omaisuus puoliksi ja sitten vielä joku kiva palkka lastenhoidosta ja siivouksesta päälle? Olette te hauskoja.