Lue keskustelun säännöt.
"Olemme aina yhdessä, ajatteli Hanna" - avioeron jälkeen ahtaalla
11.11.2021 |
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008363484.html
"Miehen toive erota tuli Hannalle yllätyksenä. Lähes kymmenen vuoden avioliitto päättyi, ja Hanna ja puoliso lähtivät eri suuntiin.
Sen lisäksi, että ero oli Hannalle järkytys, se suisti hänen elämänsä taloudellisesti raiteiltaan.
Nelikymppinen Hanna oli ollut vuosia perhevapailla ja hoitanut pariskunnan lapsia kotona. Ohessa hän oli opiskellut maisterintutkintoaan ja tehnyt satunnaisia pätkätöitä. Hanna huolehti lapsista ja kodista, kun puoliso eteni työurallaan.
Eron hetkellä Hannalla ei ollut työpaikkaa eikä säästöjä. Hiljattain ostetusta, yhä velkaisesta yhteisestä asunnosta ei jäänyt hänelle varoja."
***
"Avioliittonsa aikana Hanna ei ollut juurikaan ajatellut rahaa. Perhe oli Hannan sanoin ”yhteisyritys”. Töissä käyvä puoliso huolehti suurimmista kuluista, kuten asuntolainan lyhennyksistä. Hanna taas maksoi esimerkiksi ruokaostoksia, lasten harrastuksia ja sähkölaskuja."
Artikkelia varten haastateltu asiantuntija suosittelee yhteistä taloustiliä:
"Yhteinen taloustili on läpinäkyvä tapa huolehtia yhteisistä menoista. Käytännössä kannattaa siis perustaa tili, jonne molemmat laittavat rahaa ja jolta ruoka ja laskut maksetaan." Hänen mielestään tilille tulee tallettaa rahaa tulojen suhteessa. Tärkeää on, että molemmille jää myös omaa rahaa ja mahdollisuus kerätä omaa puskuria.
***
Raha-asiat parisuhteessa on tälläkin palstalla viikoittainen aihe ja täälläkin on pareja, joissa mies etenee työurallaan, nainen jää kotiin ja uskoo, että "perhe on yhteinen yritys". Millaisia ajatuksia tämä artikkeli herättää?
Hannan ei ehkä olisi kannattanut tuudittautua tuohon uskoon.
"Eron jälkeen Hanna nukkui pari kuukautta ystävien sohvalla. Sitten Hannan sukulainen maksoi kahden kuukauden takuuvuokran, jotta Hanna pääsi muuttamaan vuokrakaksioon lähelle lasten koulua.
Eräs ystävä lahjoitti Hannalle pyykkikoneen, toinen imurin. Ystävät toivat ruokaa, ja Hannan vanhemmat tarjosivat rahallista apua.
”Ennen ajoin tila-autolla ostoskeskuksen parkkihalliin ruokaostoksille. Eron jälkeen ajoin kesät talvet perheen ruokaostokset kaupasta polkupyörällä”, Hanna kertoo."
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä rahaa sinne yhteiselle tilille laittaa, jos ei ole tuloja?
Jos ei ole tuloja, niin miten silloin ylipäänsä pärjää?
Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Et saa sossusta rahaa, jos olet aviossa.
No kysytään sitten näin: mistä Hanna ja Hannu laittaisivat rahaa yhteiselle tilille, jos molemmat olisivat opiskelijoita ja hoitaisivat vuorotellen lapsia kotona? Silloin Hanna olisi alunperinkin mitoittanut elämänsä sellaiseksi, missä asutaan vuokralla ja kuljetaan polkupyörällä, eikö totta? Mutta nyt hän oletti, että hänelle kuuluu paljon korkeampi elintaso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa. Ollaan 40+-vuotiaita ja itse rakennettu ok-talo on maksettu ajat sitten. Samoin autot ja muut pelit sekä vehkeet, vaikka olen pienituloinen. En jäisi avioerossa ilman avioehtoa tyhjän päälle. Ilmeisesti näillä henkilöillä oli hieman liian suuret sisuskalut ja nyt kupla puhkesi. Ihme propagandaa taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä rahaa sinne yhteiselle tilille laittaa, jos ei ole tuloja?
Jos ei ole tuloja, niin miten silloin ylipäänsä pärjää?
Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Et saa sossusta rahaa, jos olet aviossa.
No kysytään sitten näin: mistä Hanna ja Hannu laittaisivat rahaa yhteiselle tilille, jos molemmat olisivat opiskelijoita ja hoitaisivat vuorotellen lapsia kotona? Silloin Hanna olisi alunperinkin mitoittanut elämänsä sellaiseksi, missä asutaan vuokralla ja kuljetaan polkupyörällä, eikö totta? Mutta nyt hän oletti, että hänelle kuuluu paljon korkeampi elintaso.
Miten niin Hanna oletti? Yhtä lailla Hannan ex-ukko asuu vuokralla kitisemässä.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, että nelikymppinen on ehtinyt tehdä muutakin kuin pätkätöitä. Mutta ehkä hän ennen avioliittoa oli työssä, josta ei jäänyt mitään säästöön.
Isoin virhe, jonka tuo pariskunta on tehnyt, on vuokran maksaminen liian pitkään. Jos ensimmäinen asunto olisi ostettu 15, 10 tai edes viisi vuotta ennen avioeroa, molemmille olisi jäänyt mukava pesämuna.
Jos asunto on Helsingissä, Tampereella tai Turussa. Muuten jää tappiolle asunnon myydessä.
Toisaalta, jos olisivat ostaneet asunnon muualta Suomesta, 10 vuodessa se olisi ollut lähes velaton. Jompi kumpi olisi voinut lunastaa toisen kohtuullisella summalla ulos asunnosta.
1900-luvun alussa syntyneen isoäitini sanoin:
Ei saa koskaan olla miehen varassa, vaan aina pitää olla omat rahat ja tulot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eihän tämä Hanna aivan puille paljaille jäänyt. jos oli avioliitossa.
Avioerossa tehdään aina ositus ja varakkaampi osapuoli maksaa tasinkoa jonkin verran sille vähempituloisella ja vähemmän omistavalle.
Mutta toki voi tehdä varallisuusjärjestelyjä etukäteen, ja vaikka nollata tilinsä tms. jos tietää eron olevan tulossa, ettei tuota tasinkoa tarvitse juurikaan maksaa.
Ja tämä Hanna on hyvä esimerkki niistä naisista, jotka hokevat ja sanovat että mun mies ei petä ja jos pettää lähden heti vetämään. Ei se lähteminen avio eikä avoliitostakaan ole käytännössä mitään herkkua, vaikka naiset niin usein vihoissaan ja suutuksissaan tekevät. Jälkeenpäin on useahko nainen katunut pikaista lähtöään.
Hesarin juttu oli raskaasti kärjistetty, mutta se lienee tarpaaen, jotta niin monet naiset, jotka elävät utopiassa ja luulossa, että tämä, että juuri tämän minun liittoni on ikuinen. Emme koskaan eroa!
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa syntyneen isoäitini sanoin:
Ei saa koskaan olla miehen varassa, vaan aina pitää olla omat rahat ja tulot.
Mitä isoäitisi tekisi nykyään jäädessään työttömäksi yli viisikymppisenä? Oi aikoja, oi tapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Ollaan 40+-vuotiaita ja itse rakennettu ok-talo on maksettu ajat sitten. Samoin autot ja muut pelit sekä vehkeet, vaikka olen pienituloinen. En jäisi avioerossa ilman avioehtoa tyhjän päälle. Ilmeisesti näillä henkilöillä oli hieman liian suuret sisuskalut ja nyt kupla puhkesi. Ihme propagandaa taas.
Olet kuitenkin ilmeisesti käynyt pääosin töissä, toisin kuin tarinan "Hanna".
Kaksi pienituloista saa hyvin säästöön, jos molemmilla on siihen motivaatiota ja kiinnostus. Harva hyvätuloinenkaan kuitenkaan saa käteen kahden pienituloisen tuloja.
Mutta voisi sanoa että "Hannan" miestä käy myös vähän sääliksi, hän voisi yhtä hyvin vuodattaa tarinan HS:lle että maksoi kymmenen vuoden ajan perheen menoja, ja erossa käteen jäi vain känsät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa syntyneen isoäitini sanoin:
Ei saa koskaan olla miehen varassa, vaan aina pitää olla omat rahat ja tulot.
Mitä isoäitisi tekisi nykyään jäädessään työttömäksi yli viisikymppisenä? Oi aikoja, oi tapoja.
Kouluttautuisi lähihoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta eihän tämä Hanna aivan puille paljaille jäänyt. jos oli avioliitossa.
Avioerossa tehdään aina ositus ja varakkaampi osapuoli maksaa tasinkoa jonkin verran sille vähempituloisella ja vähemmän omistavalle.
Mutta toki voi tehdä varallisuusjärjestelyjä etukäteen, ja vaikka nollata tilinsä tms. jos tietää eron olevan tulossa, ettei tuota tasinkoa tarvitse juurikaan maksaa.
Ja tämä Hanna on hyvä esimerkki niistä naisista, jotka hokevat ja sanovat että mun mies ei petä ja jos pettää lähden heti vetämään. Ei se lähteminen avio eikä avoliitostakaan ole käytännössä mitään herkkua, vaikka naiset niin usein vihoissaan ja suutuksissaan tekevät. Jälkeenpäin on useahko nainen katunut pikaista lähtöään.
Hesarin juttu oli raskaasti kärjistetty, mutta se lienee tarpaaen, jotta niin monet naiset, jotka elävät utopiassa ja luulossa, että tämä, että juuri tämän minun liittoni on ikuinen. Emme koskaan eroa!
No kyllä lähtisin heti vetämään jos mies pettäisi. Saisin puolet kaikesta velattomasta omaisuudesta ja oman pienen palkkani. Mikään ei ole ikuista, joten siksi en suostunut tyhmänä ja hyvää hyvyyttäni avioehtoon, kuten moni ystäväni, joille on käynyt paskaisesti eron jälkeen. Kiitos avioehdon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa syntyneen isoäitini sanoin:
Ei saa koskaan olla miehen varassa, vaan aina pitää olla omat rahat ja tulot.
Mitä isoäitisi tekisi nykyään jäädessään työttömäksi yli viisikymppisenä? Oi aikoja, oi tapoja.
Kouluttautuisi lähihoitajaksi.
Ei sinnekään ihan kaikkia huolita ja jos huolitaan, tiedossa on pätkää. Isoäiti heittäytyisi yhteiskunnan tukien varaan, kuten Hanna ja Mikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1900-luvun alussa syntyneen isoäitini sanoin:
Ei saa koskaan olla miehen varassa, vaan aina pitää olla omat rahat ja tulot.
Mitä isoäitisi tekisi nykyään jäädessään työttömäksi yli viisikymppisenä? Oi aikoja, oi tapoja.
No eihän sille tietysti mitään voi, jos ei yrittämisestä huolimatta tämän ohjenuoran noudattaminen onnistu. Mutta se on ihan eri asia kuin jättäytyä kotirouvaksi miehen kanssa jolla ei ole omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kerrotaan nämä p*skat erotarinat, ei koskaan niitä kun pysyttiinkin yhdessä ja perhe oli yhteinen yritys loppuun asti ja omaisuutta kasvatettiin, tai että ero tehtiin sopuisasti, aiemmin elannosta päävastuussa ollut huolehti, että toinenkin saa asunnon, huonekalut jne.
Aina kerrotaan vain nämä kurjat tilanteet.
Tunnen ihmisiä, joissa äiti oli vuosikymmenen kotona jonka jälkeen palasi tekemään vielä uraa menestyksekkäästi. Tai omaisuutta kartoitettiin yhdessä ja eron jälkeen omaisuus jaettiin tasan. Tai että yhteinen yritys on edelleen yhteinen yritys, lapset jo aikuisia. Ei aina tarvitse varautua pahimpaan, vaikka järjen käyttö onkin sallittua.
Tässähän sekä Hanna että expuolisonsa molemmat olivat paskoja käyttämään rahaa. Kummallekaan ei jäänyt mitään. Exälle jäi se työpaikka. Mikä tästä tekee paskan erotarinan? Olisiko exän pitänyt palkkatuloistaan maksaa Hannalle huonekalut?
Todennäköisesti tuolla "Hannulla" joka oli sitä uraa tehnyt, oli rahaa lujasti, myös säästössä.
Hänellä ei ollut eron jälkeen mitään käytännön hätää, selvisi siitä erittäin hyvin.
Jos lapset jäivät Hannalle, mies maksaa elatusmaksut, (yhteishuolajuudesta en tiedä, miten se elatusmaksuihin vaikuttaa) ja Hanna saanee myös lapsinlisät.
Hanna olisi voinut miettiä myös sitä, kannattaa näinä aikoina jäädä pelkästään kotiin olemaan vanhempain vapaalle. Kilpailu työelämässä on tosi kovaa ja tiukkaa. Olisi voinut kiivasti yrittää päästä työhön kiinni.
Olisi Hannan kannattanut seurata tiiviisti miten todellisuudessa yhteiselämä sujuu, ja alkaa aavistella, että kaikki ei enää ole kohdallaan. Mies miettii eroamista tosi pitkään, eikä milloinkaan lähde naisensa luota, ennenkuin toinen suhde on varma.
Hesari uutisoi vain yhden puolen asioista, mikä on käsitettävääkin, sillä nythän puhuttiin vain siitä, miten kumppan saattaa menettää erossa paljon, myös taloudellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden ihmisen tuloilla on kaikki raha mennyt elämiseen eikä mitään ole jäänyt säästöön. Nyt sitten eron tultua kumpikin elää oman näköistään elämää. Mitä ihmeellistä tässä on?
Jos naisen elintaso eron myötä laskee tarkoittaa se sitä, että hän on elänyt miehen siivellä ja eron jälkeen hän elää oman elintasonsa mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laiskan ja mukavuuden haluisen "tyhmän" naisen tarina, ottakaa opiksi ja olkaa ahkerampia, ei se kodinhoito ja lastenkasvatus ole, kuin teko syy olla "koti äityli" lapsillekkin parempi olla varhaiskasvatuksen piirissä oppimassa sosiaalisuutta.
Laiska, kun hoiti kodin ja lapset sekä teki maisterin tutkintoa? Ok, valaise meitä aikaansaavuudesta oi tehopakkaus.
No suurin osa akateemisista naisista on selvinnyt kaikista noista. Oma päätös missä järjestyksessä. Ja suurimmalla osalla uranaisista (esim. naisprofessorit jne) on lapsia. Jos ei nyt yhtä maisterintutkintoa saa aikaan vaan panostaa kaiken lapsien hoitoon maassa, jossa lastenhoitojärjestelmät niin kehittyneet kuin Suomessa saa katsoa vain peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen ohje, jos haluaa tienata ja saada eläkettä, mene töihin. Riippumatta sukupuolesta, lapsista tai siviilisäädystä. Tässä tapauksessa mies maksoi 80% kaikista menoista kun nainen opiskeli ja hoiti lapsia. Kunnes lopetti vaimon elättämisen. Miksiköhän?
Eipä se nainen niitä lapsia neitseellisesti synnyttänyt. Siinä kohtaa kun nainen käy läpi raskauden ja synnytyksen, ja laittaa oman urakehityksensä jäihin vuosiksi, niin kyllä minä aviomiehenä ja lasten isänä hoidan oman osani taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jos naisen elintaso eron myötä laskee tarkoittaa se sitä, että hän on elänyt miehen siivellä ja eron jälkeen hän elää oman elintasonsa mukaisesti.
Ja jos miehen elintaso laskee eron jälkeen, se tarkoittaa että?
Vierailija kirjoitti:
Jos naisen elintaso eron myötä laskee tarkoittaa se sitä, että hän on elänyt miehen siivellä ja eron jälkeen hän elää oman elintasonsa mukaisesti.
Joo, voi sitä noinkin ajatella.
Mutta kun lapsia, ne lapset ovat yhteisiä. Ja perheet ovat yleensä tiiviitä taloudellisiakin yhteisöjä.
Molemmat käyttävät rahaa koko perheen hyvinvointiin ja elämiseen.
Ja aina on useinmiten niin, että perheessä se mies on parempipalkkainen ja tienaa enemmän.
Jos ei ole lapsia, kyllähän aikuinen nainen selviää erosta myös taloudellisesta puolesta avioeron yhteydessä.
Ei työssäkäyvä nainen ole milloinkaan elänyt miehen siivellä. Hän on osallistunut perheen kuluihin tulojensa mukaan.
Kommentti on erittäin ilkeä ja naisia väheksyvä.
Tässähän sekä Hanna että expuolisonsa molemmat olivat paskoja käyttämään rahaa. Kummallekaan ei jäänyt mitään. Exälle jäi se työpaikka. Mikä tästä tekee paskan erotarinan? Olisiko exän pitänyt palkkatuloistaan maksaa Hannalle huonekalut?