Lue keskustelun säännöt.
Sukulaiset halusivat muuttaa maalle
10.11.2021 |
Ymmärrän tämän. Viihtyvät siellä paremmin ja se on heille kodikkaampaa. MUTTA se mikä oikeasti riepoo on se, että he jo ennen muuttoa päättivät, että "Mattihan asuu Helsingissä", joten heillä on aina halutessaan Helsingissä hotelli plus taksi käytössä.
Meidän kanssamme ei edes keskusteltu ennen tätä muuttoa. He vain olivat lähteneet. Nyt sitten käly (joka palasi 25-vuotiaana lapsuudenkotiin ja jolla on opinnot edelleen kesken) on tunkemassa meille koko ajan.
Teen kotona töitä ja meidän ns vierashuone on se mun työhuoneeni. Asunto on ostettu meidän tarpeisiin, ei hotellitoimintaa ajatellen.
Tästä on nyt puhjennut valtava riita. Koska minä haluaisin edes tietää kunnolla ajoissa, milloin käly on tulossa, jotta voin järjestellä työni. Ja sen että paljonko niitä opintoja on jäljellä ja onko ne edes edenneet mihinkään, kun minusta ne tenttikirjatkin tuntuu vain pyörivän samoina loputtomiin.
Sukulaiset vihaisina vetoavat "vieraanvaraisuuteen" ja siihen että asunto on Matin. Ei ole. Minä omistan puolet ja maksan puolet kaikista lainoista ja kuluista. Asunto ei ole "Matin asunto" yksinkertaisesti vain sillä, että sitä aletaan nimittää "Matin asunnoksi".
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Ettekö arvosta läheisiä ihmissuhteita? Täytyy olla joustava ja vieraanvarainen jos haluaa että itsekin saa apua ja ystävyyttä kun sitä tarvitsee.
nämä ei ole ikinä, ikinä, ikinä auttaneet tms
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö arvosta läheisiä ihmissuhteita? Täytyy olla joustava ja vieraanvarainen jos haluaa että itsekin saa apua ja ystävyyttä kun sitä tarvitsee.
nämä ei ole ikinä, ikinä, ikinä auttaneet tms
ap
Varmasti ovat auttaneet, ainakin omasta mielestään. Olethan saanut heiltä verhoja ja lasiesineitä ja varmaan kaikkea muutakin. Mitä siitä, ettet sinä ole halunnut niitä.
Pistä saamasi tavarat myyntiin tai kerää johonkin pahvilaatikkoon, minkä viet heille seuraavalla vierailukerralla. Kiitos, palautan nämä nyt tarpeettomina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matti sanoi sit sille juoruavalle serkulle, että kiitos ei. En halua kuunnella enkä kuuntele enempää panettelua. Mitä muuta kuuluu?
Löhtee sit lampsimaan, että moikka, jos ei muuten lopu. Ei niihin tarvi mennä mukaan. Sehän on ihan tapa Matilla. Möyhkkää itsekin sitten vaimolleen samoja juttuja kotona.
Rajoja vaan laittamaan, ei tarvi olla roskakorina.
Tietenkin sanoi.
Vastasin kysymykseen että mistä me tiedämme että möyhkätään. Sen tiedämme myös siitä että jos anopin kanssa on tekemisissä vähänkään, hän itse kertoo mitä kaikkea on paisutellut suvulleen.
Miksi sinä olet sen anopin kanssa tekemisissä???
Osaatko lukea???? Jos on "vähänkään tekemisissä", siis "vähänkään". En todellakaan ole tekemisissä jos se minusta on millään tavoin kiinni.
ap
On se kyllä ihan kokonaan sinusta kiinni, kenen kanssa olet tekemisissä. Mä riitannuin niin pahasti miehen siskon kanssa, että totesimme, että parasta, että emme ole missään tekemisissä.
Nyt mieheni tapaa häntä jos tapaa, mä en mene sukujuhliin, eikä mies kerro mitään, mikä siskoon liittyy.
Ihan hyvin toimii.
Niin. Totesitte yhdessä. Entäs kun minä totean, mies toteaa, mutta nuo sukulaiset ei totea. Sehän tässä se ongelma on, kun kanssakäymisen määrittelyä ei voi tehdä yhdessä, vaan he tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee.
Jos eivät kerran ymmärrä meitä, eikä me jakseta heitä, luulisi että yhdessä voisi sopia sivistyneistä väleistä silti, mutta ei. He haluaa että me ollaan sellaisia kuin he haluaa ja sitä sitten ei auta yhtään mikään.
ap
Niin siis totesimme yhdessä, minä ja mies. Ei mun ole tarttenut mitään miehen sukulaisten kanssa todeta tai sopia. Minä blokkasin numerot ja meidän kotiovea ei sisko avaa.
En tiedä, mitä sun mies on siellä todennut, mutta nähtävästi ei ole mennyt perille, kun tunkevat vieläkin.
Mutta sullahan ei olekaan ongelmana nyt se, että et halua olla heidän kanssaan tekemisissä, vaan se, että haluat olla heidän kanssa tekemisissä juuri sen verran ja sillä tavalla kuin itse määrittelet. Eli siis haluat mennä juhliin, jossa on anopin isä, mutta samalla kuvittelet jotenkin, että anoppia ei siellä tarvitsisi tavata.
Haluat olla perillä suvun "tapahtumista", mitä ne ovatkaan, mutta haluat, että niistä teille kertovat jotkut muut kuin appivanhemmat ja miehen sisaret.
Nyt sun vaan täytyy ottaa itse yhteyttä niihin miehen järkisukulaisiin ja selittää heille tilanne. He sitten omalta taholtaan päättelevät, miten toimivat, ts. alkavatko pitää teihin yhteyttä tavalla, joka blokkaa samalla nämä lähisukulaiset pois tilanteesta. Voi olla monelle liian vaivalloista, eivätkä itse halua omaan elämäänsä moista ylimääräistä häsläystä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä sä ap odotat tältä ketjulta. Älä vastaa puheluihin, äläkä avaa ovea, jos ei sanaa ei kuunnella. Hyvin yksinkertaista. Tuskin kukaan sun asuntoon tunkee ja jää sinne jos soitat poliisit.
Luin jostain toisesta ketjusta seuraavan. Naisella oli rajaton häirikköanoppi. Nainen teki etätöitä kuulokkeet päässä. Yhtäkkiä huoneessa oli anoppi ja pari poliisia. Anoppi oli tekstannut, soittanut, soittanut ovikelloa mutta nainen ei kuullut / reagoinut koska teki töitä. Anoppi hälytti poliisit koska naisen " olisi pitänyt vastata" ja "on varmasti saanut sairauskohtauksen". En muista jutusta että ottiko anoppi vihdoin opikseen. Poliiseja huvitti. Näyttää että kaikki on mahdollista näiden rajattomien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onko ”Matti” oikeustoimikelpoinen itsenäinen henkilö?
Näissä tarinoissa ei yleensä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö arvosta läheisiä ihmissuhteita? Täytyy olla joustava ja vieraanvarainen jos haluaa että itsekin saa apua ja ystävyyttä kun sitä tarvitsee.
nämä ei ole ikinä, ikinä, ikinä auttaneet tms
ap
Miksi sitten olet heidän kanssa tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä sä ap odotat tältä ketjulta. Älä vastaa puheluihin, äläkä avaa ovea, jos ei sanaa ei kuunnella. Hyvin yksinkertaista. Tuskin kukaan sun asuntoon tunkee ja jää sinne jos soitat poliisit.
Luin jostain toisesta ketjusta seuraavan. Naisella oli rajaton häirikköanoppi. Nainen teki etätöitä kuulokkeet päässä. Yhtäkkiä huoneessa oli anoppi ja pari poliisia. Anoppi oli tekstannut, soittanut, soittanut ovikelloa mutta nainen ei kuullut / reagoinut koska teki töitä. Anoppi hälytti poliisit koska naisen " olisi pitänyt vastata" ja "on varmasti saanut sairauskohtauksen". En muista jutusta että ottiko anoppi vihdoin opikseen. Poliiseja huvitti. Näyttää että kaikki on mahdollista näiden rajattomien ihmisten kanssa.
Mulla on omakohtaista kokemusta, tosin vain sijaiskärsijänä. Joskus kahdekskytluvulla tein töitä erään johtajan sihteerinä ja puhelin soi, siellä oli johtajan anoppi. Hän vaati johtajan heti puhelimeen ja kun sanoin, että nyt on johtoryhmän kokous en voi mennä sieltä hakemaan, hän sai ihan kamalan kohtauksen, että johtajan lapsi on kuolemaisillaan ja nyt on pakko saada hänet puhelimeen. No meninhän mä, mutta siihen aikaan se oli suunnilleen kuin olisi en osaa edes verrata mikä, sinne oli ehdoton kielto mennä.
Johtaja tuli puhelimeen ja kohta aivan raivonpunaisena huoneestaan. Oli niin raivona että lipsautti asiankin, johtajan vaimo (siis anopin tytär) ei ollut vastannut silloiseen lankapuhelimeen toisellakaan kerralla niin varmaan siellä oli kuolemassa vaimo ja lapsi.
Mulla oli pokassa piteleminen tirskumisesta olis varmaan tullut potkut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä epäillään että AP on provo, vellihousu, ei yritä tarpeeksi ja tällaista tilannetta ei voi olla olemassa. Mä seurustelin nuorena miehen kanssa jonka äiti oli samantapainen rajaton päsmäri, suorastaan despootti, kuten APn sukulaiset. Koko perhe totteli nöyrästi äitiä. "Pitää tehdä kuten äitikkä haluaa". Huomasin seurustelun aikana että äitikkään oli mahdotonta vaikuttaa. (En yrittänyt itse.) Melko pian itselleni tuli selväksi minkälaista elämästäni olisi tullut jos olisin mennyt yksiin seurustelukumppanin kanssa. Olisi pitänyt katkaista välit kokonaan äitikkään ja ehkä koko perheeseen. Äitikkä ei ollut syy seurustelun loppumiseen vaikkakin kyllä iso tekijä. Valitettavasti näitä ihmisiä on oikeasti olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matti sanoi sit sille juoruavalle serkulle, että kiitos ei. En halua kuunnella enkä kuuntele enempää panettelua. Mitä muuta kuuluu?
Löhtee sit lampsimaan, että moikka, jos ei muuten lopu. Ei niihin tarvi mennä mukaan. Sehän on ihan tapa Matilla. Möyhkkää itsekin sitten vaimolleen samoja juttuja kotona.
Rajoja vaan laittamaan, ei tarvi olla roskakorina.
Tietenkin sanoi.
Vastasin kysymykseen että mistä me tiedämme että möyhkätään. Sen tiedämme myös siitä että jos anopin kanssa on tekemisissä vähänkään, hän itse kertoo mitä kaikkea on paisutellut suvulleen.
Miksi sinä olet sen anopin kanssa tekemisissä???
Osaatko lukea???? Jos on "vähänkään tekemisissä", siis "vähänkään". En todellakaan ole tekemisissä jos se minusta on millään tavoin kiinni.
ap
On se kyllä ihan kokonaan sinusta kiinni, kenen kanssa olet tekemisissä. Mä riitannuin niin pahasti miehen siskon kanssa, että totesimme, että parasta, että emme ole missään tekemisissä.
Nyt mieheni tapaa häntä jos tapaa, mä en mene sukujuhliin, eikä mies kerro mitään, mikä siskoon liittyy.
Ihan hyvin toimii.
Niin. Totesitte yhdessä. Entäs kun minä totean, mies toteaa, mutta nuo sukulaiset ei totea. Sehän tässä se ongelma on, kun kanssakäymisen määrittelyä ei voi tehdä yhdessä, vaan he tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee, tunkee.
Jos eivät kerran ymmärrä meitä, eikä me jakseta heitä, luulisi että yhdessä voisi sopia sivistyneistä väleistä silti, mutta ei. He haluaa että me ollaan sellaisia kuin he haluaa ja sitä sitten ei auta yhtään mikään.
ap
Niin siis totesimme yhdessä, minä ja mies. Ei mun ole tarttenut mitään miehen sukulaisten kanssa todeta tai sopia. Minä blokkasin numerot ja meidän kotiovea ei sisko avaa.
En tiedä, mitä sun mies on siellä todennut, mutta nähtävästi ei ole mennyt perille, kun tunkevat vieläkin.
Mutta sullahan ei olekaan ongelmana nyt se, että et halua olla heidän kanssaan tekemisissä, vaan se, että haluat olla heidän kanssa tekemisissä juuri sen verran ja sillä tavalla kuin itse määrittelet. Eli siis haluat mennä juhliin, jossa on anopin isä, mutta samalla kuvittelet jotenkin, että anoppia ei siellä tarvitsisi tavata.
Haluat olla perillä suvun "tapahtumista", mitä ne ovatkaan, mutta haluat, että niistä teille kertovat jotkut muut kuin appivanhemmat ja miehen sisaret.
Nyt sun vaan täytyy ottaa itse yhteyttä niihin miehen järkisukulaisiin ja selittää heille tilanne. He sitten omalta taholtaan päättelevät, miten toimivat, ts. alkavatko pitää teihin yhteyttä tavalla, joka blokkaa samalla nämä lähisukulaiset pois tilanteesta. Voi olla monelle liian vaivalloista, eivätkä itse halua omaan elämäänsä moista ylimääräistä häsläystä.
AP, tämä + tuo, mitä yksi muukin kirjoittaja sanoi, on valitettavasti aivan totta.
Näiden ihmisten kanssa se on kaikki tai ei mitään. Muista, että nämä ovat yhtä vaikeita muillekin. Jos toiset ovat onnistuneet luomaan heihin jonkunlaisen itselle mahdollisen suhteen, he eivät helposti ala sitä horjuttamaan, joten tuskin tulet saamaan sulle sopivaa komboa tuon porukan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tuohon joka asiaan puuttumiseen taipuvaiset appivanhemmat. Jos he saisivat toimia miten lystäävät, he soittelisivat ja tekstailisivat joka päivä, olisivat vähän väliä meillä majoittumassa, he päättäisivät miltä meillä näyttää, mitä lapsemme harrastavat, mitä kulkuvälineitä käytämme, mitä syömme jne. Heillä on myös mielipide kaikkeen, ja he mielellään kauhistelisivat tekemisiämme mieheni sisaruksille, ja toisinpäin. He yrittävät käyttää jopa rahaa manipulointivälineenä.
Mutta arvaa mitä ap, mieheni sanoo heille ei. "Ei tarvitse soitella noin usein, antakaa meidän olla." "Tämä asia ei kuulu teille." Emme myöskään suostu kuuntelemaan kauhistelevia juoruja muista sisaruksista, vaan sanomme sen olevan asiatonta. Mieheni ei ole tyly tai ilkeä, vaan toivottaa hyvät päivänjatkot perään.
Käytännön esimerkki: Appivanhemmat soittavat tulevansa ensi viikonloppuna. Vastaamme että valitettavasti nyt ei sovi. He kyselevät että miksi ei sovi. Vastaamme että on kaikenlaista menoa. Kysely jatkuu, mutta siihen ei tarvitse enää vastata, muuten kuin jotain ympäripyöreää "Joku toinen kerta sitten, kivaa viikonloppua!" Sen jälkeen et vastaa puhelimeen tai lue viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuohon joka asiaan puuttumiseen taipuvaiset appivanhemmat. Jos he saisivat toimia miten lystäävät, he soittelisivat ja tekstailisivat joka päivä, olisivat vähän väliä meillä majoittumassa, he päättäisivät miltä meillä näyttää, mitä lapsemme harrastavat, mitä kulkuvälineitä käytämme, mitä syömme jne. Heillä on myös mielipide kaikkeen, ja he mielellään kauhistelisivat tekemisiämme mieheni sisaruksille, ja toisinpäin. He yrittävät käyttää jopa rahaa manipulointivälineenä.
Mutta arvaa mitä ap, mieheni sanoo heille ei. "Ei tarvitse soitella noin usein, antakaa meidän olla." "Tämä asia ei kuulu teille." Emme myöskään suostu kuuntelemaan kauhistelevia juoruja muista sisaruksista, vaan sanomme sen olevan asiatonta. Mieheni ei ole tyly tai ilkeä, vaan toivottaa hyvät päivänjatkot perään.
Käytännön esimerkki: Appivanhemmat soittavat tulevansa ensi viikonloppuna. Vastaamme että valitettavasti nyt ei sovi. He kyselevät että miksi ei sovi. Vastaamme että on kaikenlaista menoa. Kysely jatkuu, mutta siihen ei tarvitse enää vastata, muuten kuin jotain ympäripyöreää "Joku toinen kerta sitten, kivaa viikonloppua!" Sen jälkeen et vastaa puhelimeen tai lue viestejä.
Entäs jos viikonloppuaamuna 6.30 ovikello soi, menet pöpperössä avaamaan ja appivanhemmat työntyy ohitsesi sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuohon joka asiaan puuttumiseen taipuvaiset appivanhemmat. Jos he saisivat toimia miten lystäävät, he soittelisivat ja tekstailisivat joka päivä, olisivat vähän väliä meillä majoittumassa, he päättäisivät miltä meillä näyttää, mitä lapsemme harrastavat, mitä kulkuvälineitä käytämme, mitä syömme jne. Heillä on myös mielipide kaikkeen, ja he mielellään kauhistelisivat tekemisiämme mieheni sisaruksille, ja toisinpäin. He yrittävät käyttää jopa rahaa manipulointivälineenä.
Mutta arvaa mitä ap, mieheni sanoo heille ei. "Ei tarvitse soitella noin usein, antakaa meidän olla." "Tämä asia ei kuulu teille." Emme myöskään suostu kuuntelemaan kauhistelevia juoruja muista sisaruksista, vaan sanomme sen olevan asiatonta. Mieheni ei ole tyly tai ilkeä, vaan toivottaa hyvät päivänjatkot perään.
Käytännön esimerkki: Appivanhemmat soittavat tulevansa ensi viikonloppuna. Vastaamme että valitettavasti nyt ei sovi. He kyselevät että miksi ei sovi. Vastaamme että on kaikenlaista menoa. Kysely jatkuu, mutta siihen ei tarvitse enää vastata, muuten kuin jotain ympäripyöreää "Joku toinen kerta sitten, kivaa viikonloppua!" Sen jälkeen et vastaa puhelimeen tai lue viestejä.
Entäs jos viikonloppuaamuna 6.30 ovikello soi, menet pöpperössä avaamaan ja appivanhemmat työntyy ohitsesi sisään.
Menen takaisin nukkumaan. Siinäpä sitten tönöttäisivät. En tiedä kauan kehtaisivat viipyä. Mieheni olisi sellaisesta aivan raivoissaan, ja luultavasti huutaisi että mitä h*lvettiä te tähän aikaan tänne tungette, tuollainen ei ole millään lailla hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä en tajua on se, että miten he voivat edes kuvitella määräävänsä meidän kodistamme tai elämästämme.
Aina jos ja kun teemme jotain josta he ei pidä tai jota eivät ymmärrä tai ns hyväksy, alkaa järjetön temppuilu, kiristäminen, venkoilu, manipulointi, taivuttelu jne.
Ja kyse siis ihan järkevistä asioista. Mitä ruokaa syömme, mitä teemme töiden suhteen jne.
Heillä on ihan hillitön tarve määräillä ja valvoa. Ja me olemme suorastaan hysteerisen tylsiä ja turvallisia ja konservatiivisia valinnoissamme. Ja rahankäytössämme. Eli en ymmärrä mitään syytä sekaantua ihan kaikkeen.
ap
No kai he voivat kuvitella kun kerran annatte sen tapahtua.
Miten niin annamme? Ei ole koskaan kuunneltu heidän neuvojaan tai ohjeitaan. Silti niitä tulvii. Anoppi on jopa tyytymätön työhöni ja lähettelee työpaikkailmoituksia.
Miten sitten tiedätte niistä, jollette ole niitä koskaan kuunnelleet?
Ai mistäkö? Kun ne lähettää jopa paperipostia mielipiteistään. Ja se käly tunkee niiden kannanottojen kanssa. Kun olen flunnssassa, siihen pitää kysyä apen mielipide että se johruu siitä etten syö pullaa aamiaiseksi kuten appiukko.
Ap
Miksi sun anoppi ja appiukko tietää, että sä olet flunssassa? Ei niille tarvitse kertoa. Jos sun mies lärpättää kaikki teidän asiat niille (tai vielä pahempaa, sä lärpätät), lopettakaa nyt hyvät ihmiset sellainen! Teillä on täysi oikeus elää omaa elämäänne ja olla kertomatta appivanhemmille mitään. Teillä on täysi oikeus sanoa, että teidän koti ei ole mikään kälyn majatalo. Jos siitä suku suuttuu, se on heidän ongelmansa, teidän ei tarvitse välittää siitä.
Sä et tunnu nyt ymmärtävän, mitä tässä on jo moni yrittänyt sanoa: sun appivanhemmat tietää tasan sen, mitä te niille kerrotte. Jos lakkaatte informoimasta, niiltä loppuu tieto.
Tässä se kiteytettynä mitä monet ovat koettaneet sanoa. Ne tietävät asioistanne sen verran mitä kerrotte. Ymmärrän että on varmaan ollut alkuun helppoa vaan vastailla kun kysytään, mutta ihan rautalankaa: kun kysyvät voinnista niin vastaa aina että ihan hyvin. Ei tässä mitään erikoista ole, eikä niin kauheasti tavallisiakaan. Normipäiviä, töitä tehdään ja ihan tavallisesti menee, ei mitään uutta auringon alla. Mitäpä teille kuuluu, oletteko viihtyneet? Aijaa, sehän on mukavaa.. No niin mekin. Taitaa kaveri soittaa, vastaan nyt heti kun en ole kuukauteen kuullut mitään hänestä. Moikka.
Emme me kerro mitään.
Ei se estä heitä sekaantumasta kaikin mahdollisin tavoin.
Käly kantaa anopin vanhoja verhoja ja kamalia lasiesineitä, appiukko meuhkaa joka vitunkerta miten läskisoossilla sitä ennenkin on eletty jne.
Ap
Ja te annatte sen tapahtua. MIKSI sille kälylle ei voi sanoa, että "Emme halua näitä esineitä nyt emmekä jatkossa, lopeta tuomasta niitä meille"? Ja appiukolle, että "En jaksa kuunnella"
Miksi ylipäänsä vierailet siellä appiukolla?
Eli ainoa keino on sitten panna välit kokonaan poikki.
Minä olen sanonut kälylle, etten halua noita kotiini. Olen sanonut anopille, että verhoja ei tule. Olen sanonut monta kertaa, etten pidä ruskeasta sisustuksesta. Sen näkee kyllä meillä itsekin.
Kaikesta on kieltäydytty, kaikkeen on sanottu ei, kaikki mahdollinen on lakattu kertomasta.
Mutta kun he neuvoo, ohjaa, käskyttää ja komentelee ja ottaa kantaa silti. Viimeksi kun he kävi (kutsumatta) , veimme heidät ulos syömään, ettei appi pääsisi märisemään, miten surkeat tarjoilut meillä on.
Seuraus oli se että koko suku möyhkäsi puoli vuotta, miten hassaan kaikki mieheni rahat ravintoloissa juoksemiseen, kun en koskaan laita ruokaa.
Ymmärrättekö. Tätä tasoa.
ap
Kaiken ylimääräisen, pyytämättä tuodun roinan voi nostaa saman tien oven ulkopuolelle ja todeta, että jos se ei lähde tuojan mukana takaisin, se lähtee teidän viemänä roskikseen. Ja miksi hitossa te kuuntelette jotain suvun möyhkäämisiä? Tuleeko ne teille kotiin möyhkäämään, että joudutte kuuntelemaan? Jos eivät, vaan esimerkiksi soittavat ja möyhkäävät puhelimessa, siinä luurissa on sellainen punainen nappi, josta puhelun voi katkaista. Sitä kun muutaman kerran käyttää, alkaa todennäköisesti soittojen määrä vähentyä.
Edelleen: te itse annatte kaiken tuon tapahtua, kun ette vedä rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännön vinkkejä ei-toivottujen vieraiden varalta:
-viettäkää aikaa alusvaatteisillanne, joko mahdollisimman kulahtaneissa ja reikäisissä, tai pitsistringeissä, ovi avataan myös näissä vaatteissa
-katsokaa tv:tä kovalla äänellä myöhään yöhön
-riidelkää
-tehkää kamalan hajuista ruokaa
-heittäkää varapatjat ja -peitot pois (viekää vintille jos oikeasti tarvitte)
-tunkekaa, änkekää, tallokaa, kolistelkaa vieraan nukkumapaikan ympärillä
-sulkekaa lämmin vesi
-kahvi on tietenkin lopussa
-aivastelkaa, yskikää
Puhelimessa voitte avautua intiimivaivoista ja kysellä onko kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tuohon joka asiaan puuttumiseen taipuvaiset appivanhemmat. Jos he saisivat toimia miten lystäävät, he soittelisivat ja tekstailisivat joka päivä, olisivat vähän väliä meillä majoittumassa, he päättäisivät miltä meillä näyttää, mitä lapsemme harrastavat, mitä kulkuvälineitä käytämme, mitä syömme jne. Heillä on myös mielipide kaikkeen, ja he mielellään kauhistelisivat tekemisiämme mieheni sisaruksille, ja toisinpäin. He yrittävät käyttää jopa rahaa manipulointivälineenä.
Mutta arvaa mitä ap, mieheni sanoo heille ei. "Ei tarvitse soitella noin usein, antakaa meidän olla." "Tämä asia ei kuulu teille." Emme myöskään suostu kuuntelemaan kauhistelevia juoruja muista sisaruksista, vaan sanomme sen olevan asiatonta. Mieheni ei ole tyly tai ilkeä, vaan toivottaa hyvät päivänjatkot perään.
Käytännön esimerkki: Appivanhemmat soittavat tulevansa ensi viikonloppuna. Vastaamme että valitettavasti nyt ei sovi. He kyselevät että miksi ei sovi. Vastaamme että on kaikenlaista menoa. Kysely jatkuu, mutta siihen ei tarvitse enää vastata, muuten kuin jotain ympäripyöreää "Joku toinen kerta sitten, kivaa viikonloppua!" Sen jälkeen et vastaa puhelimeen tai lue viestejä.
Entäs jos viikonloppuaamuna 6.30 ovikello soi, menet pöpperössä avaamaan ja appivanhemmat työntyy ohitsesi sisään.
Etkö ole jo oppinut, että siellä tuskin on kukaan muu kuin appivanhemmat, joten miten jos vaan käännät kylkeä. Kaikki muut asialliset kävijät soittavat noin aikaisin.
APlla on kumminkin aika normitilanne: samalla, kun miehen suku raivostuttaa, siihen haluaa kuulua. Oma epäilyni on, että mies on ns. paremmista piireistä, siihen viittaisi myös nämä jatkuvat rahajärjestelyt ja muut, mitä tarvitsee olla sekaamassa koko ajan.
Nähty on: selän takana valitetaan, mutta mitään todellista stoppia ei olla edes laittamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä en tajua on se, että miten he voivat edes kuvitella määräävänsä meidän kodistamme tai elämästämme.
Aina jos ja kun teemme jotain josta he ei pidä tai jota eivät ymmärrä tai ns hyväksy, alkaa järjetön temppuilu, kiristäminen, venkoilu, manipulointi, taivuttelu jne.
Ja kyse siis ihan järkevistä asioista. Mitä ruokaa syömme, mitä teemme töiden suhteen jne.
Heillä on ihan hillitön tarve määräillä ja valvoa. Ja me olemme suorastaan hysteerisen tylsiä ja turvallisia ja konservatiivisia valinnoissamme. Ja rahankäytössämme. Eli en ymmärrä mitään syytä sekaantua ihan kaikkeen.
ap
No kai he voivat kuvitella kun kerran annatte sen tapahtua.
Miten niin annamme? Ei ole koskaan kuunneltu heidän neuvojaan tai ohjeitaan. Silti niitä tulvii. Anoppi on jopa tyytymätön työhöni ja lähettelee työpaikkailmoituksia.
Miten sitten tiedätte niistä, jollette ole niitä koskaan kuunnelleet?
Ai mistäkö? Kun ne lähettää jopa paperipostia mielipiteistään. Ja se käly tunkee niiden kannanottojen kanssa. Kun olen flunnssassa, siihen pitää kysyä apen mielipide että se johruu siitä etten syö pullaa aamiaiseksi kuten appiukko.
Ap
Mistä appi tietää, että olet flunssassa? Olet tainnut kertoa? Usko jo, ei omia asioita tarvitse sukulaisille raportoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun he neuvoo, ohjaa, käskyttää ja komentelee ja ottaa kantaa silti. Viimeksi kun he kävi (kutsumatta) , veimme heidät ulos syömään, ettei appi pääsisi märisemään, miten surkeat tarjoilut meillä on.
"Meille ei nyt vierailu sovi, joten ensi kerralla kannattaa soittaa etukäteen ja sopia koska meille sopii vierailunne"
”Olen pahoillani, mutta olen juuri sopinut, että hyvä ystäväni voi majoittua meillä seuraavat viikot, joten meille ei ikävä kyllä nyt mahdu”.
Tätä voisi jalostaa. Minusta on kovin tylsää jos joutuvat keksimään juttuja kauhealla vaivalla.
Sano että teillä on tänään gangbang. Mainitse että lisänaiset voisi olla okei, kestää paikat paremmin itsellä. Ja että otatko peppuun?
Ja Matti ei voi nyt vastata kun on pallo suussa ja patterissa kiinni.
Mulla loppui tuollainen terrori, kun blokkasin anopin kaikista mahdollisista kanavista. Silti saan sukujuhlissakuulla, kuinka mun pitäisi opiskella sairaanhoitajaksi, kun nykyinen työ on vääränlainen naiselle. Myös kotini koirattomuus on anopille ongelma. Minä ja puolisoni emme koiraa halua.