Lue keskustelun säännöt.
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti 19/2021)
08.11.2021 |
Ja samainen lehti jatkaa: "Kielivalintojen kaventumisen trendiä ei ole saatu pysäytettyä. Englanti näyttää dominoivan kaikilla koulutusasteilla. A1-kielen opetus varhennettiin vuonna 2018 alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli monipuolistaa kielivalintoja, mutta tavoitteeseen ei ole päästy, koska suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa ensimmäisenä vieraana kielenä vain englantia. - Olemme huolissamme opettajien työskentelymahdollisuuksista muutaman vuoden päästä, jos kieliä ei opiskella, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Viitamies OAJ:stä."
Minä arvasin tämän jo etukäteen. Päättäjistä ei ole tässä asiassa yhtään mihinkään!
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Li Andersson: - Yhteiskunta on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Pisa-tulokset 2031?
Suomi on siihen mennessä jo kehitysmaatasoa.
Mutta kaikenlaisia työryhmiä riittää. Niitä perustetaan koko ajan lisää. Niiden hyöty tosin lienee minimaalinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vika ole englannissa, vaan pakkoruotsissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sepä, kun ei kieliä enää valita.
Vaikka, vinkki vinkki, painotettu kieliopetus on aivan siihen, että luokkakaverit ovat valikoiduista perheistä.
Lyhyitä kieliä ei jakseta lukea, koska niitä ei opi itsestään mediasta kuten enkkua. Jää espanjat kesken, vaikka se on peruskieliopiltaan ja sanastoltaan helppoa ja loogista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole englannissa, vaan pakkoruotsissa.
Vika on siinä, että lyhyen vieraan kielen pakosta luovuttiin 1990-luvulla. Vielä ysäriluvulla monet osasivat englanni ja ruotsin lisäksi myös vähintään saksaa. Jos ruotsin pakollisuudesta luovutaan, jää enää jäljelle englanti. Sen poistaminen ei tule lisäämään muiden vieraiden kielten opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole englannissa, vaan pakkoruotsissa.
Vika on siinä, että lyhyen vieraan kielen pakosta luovuttiin 1990-luvulla. Vielä ysäriluvulla monet osasivat englanni ja ruotsin lisäksi myös vähintään saksaa. Jos ruotsin pakollisuudesta luovutaan, jää enää jäljelle englanti. Sen poistaminen ei tule lisäämään muiden vieraiden kielten opiskelua.
Ruotsi on merkittävästi helpompaa kuin saksa, ranskasta vai venäjästä puhumattakaan. Ruotsin poistaminen ei tule lisäämään yhdenkään kielen lukemista tai osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin vuoteen 1996 asti oli lukion yleisen matematiikan valinneiden valittava joku C- tai D-kieli. Ja se oppimäärä oli myös luettava loppuun (joko 7 tai 8 kurssia). Nykyään voi aloittaa vaikkapa juuri sen espanjan, jos koulu sitä tarjoaa, ja lopettaa kielen opiskelun yhteen kurssiin.
Vierailija kirjoitti:
Noin vuoteen 1996 asti oli lukion yleisen matematiikan valinneiden valittava joku C- tai D-kieli. Ja se oppimäärä oli myös luettava loppuun (joko 7 tai 8 kurssia). Nykyään voi aloittaa vaikkapa juuri sen espanjan, jos koulu sitä tarjoaa, ja lopettaa kielen opiskelun yhteen kurssiin.
Näinhän se meni. Aloitin lukion vuonna 2008 ja valitsin silloin täysin vapaaehtoisen lyhyen ranskan. Ykköskurssilla meitä oli 18 opiskelijaa, mutta kolmoskurssilla enää 5 ja neljännestä kurssistä lähtien piti tenttiä, jos halusi jatkaa ranskan kielen lukio-opintojen parissa. Niin typerä systeemi! Olen melkeinpä kateellinen teille, jotka olette olleet lukiossa silloin, kun minä leikin vielä hiekkalaatikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Minua hävettää kuinka huonosti Suomessa osataan venäjää. Venäjä on sentään naapurimaamme. Edes venäläisiä nimiä ei osata kirjoittaa oikein vaan moni kirjoittaa esimerkiksi englanninkielisen translitteroinnin mukaan.
5 kurssia ruotsia lukiossa on jo aivan naurettavan vähäinen määrä. Sitä paitsi kaikkien kurssien ei tarvitse edes mennä läpi, vaan esim. tulos 5, 5, 5, 5 ja 4 riittää, eikä tarvitse edes osallistua ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin voidakseen saada ylioppilaslakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole englannissa, vaan pakkoruotsissa.
Vika on siinä, että lyhyen vieraan kielen pakosta luovuttiin 1990-luvulla. Vielä ysäriluvulla monet osasivat englanni ja ruotsin lisäksi myös vähintään saksaa. Jos ruotsin pakollisuudesta luovutaan, jää enää jäljelle englanti. Sen poistaminen ei tule lisäämään muiden vieraiden kielten opiskelua.
Ruotsi on merkittävästi helpompaa kuin saksa, ranskasta vai venäjästä puhumattakaan. Ruotsin poistaminen ei tule lisäämään yhdenkään kielen lukemista tai osaamista.
Ruotsin poistaminen antaa tilaa muiden kielien opiskeluun. Aikaa on rajallisesti ja ruotsi vie aina aikaa muilta kieliltä. Oma mielenkiinto on tärkein motivaatio opiskella kieltä. Ihme pelottelua aina kuinka venäjä on vaikeaa, ei sitä kannata opiskella jne. Venäjän kielen taidosta on keskimäärin huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsin taidosta.
Vierailija kirjoitti:
5 kurssia ruotsia lukiossa on jo aivan naurettavan vähäinen määrä. Sitä paitsi kaikkien kurssien ei tarvitse edes mennä läpi, vaan esim. tulos 5, 5, 5, 5 ja 4 riittää, eikä tarvitse edes osallistua ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin voidakseen saada ylioppilaslakin.
Ah, ne yheksäkytluvun lukion ruotsin kurssit! Ekana vuonna oli kaksi kurssia, tokana kolme ja abivuonna kaksi. Vaikka en ollut mikään ruotsi-fani, niin jo pelkästään se, että ruotsin ylppärit oli pakolliset, sai minut ottamaan kielen vakavasti. M:n sain ja kasin päättikseen. (YO1996)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole englannissa, vaan pakkoruotsissa.
Vika on siinä, että lyhyen vieraan kielen pakosta luovuttiin 1990-luvulla. Vielä ysäriluvulla monet osasivat englanni ja ruotsin lisäksi myös vähintään saksaa. Jos ruotsin pakollisuudesta luovutaan, jää enää jäljelle englanti. Sen poistaminen ei tule lisäämään muiden vieraiden kielten opiskelua.
Ruotsi on merkittävästi helpompaa kuin saksa, ranskasta vai venäjästä puhumattakaan. Ruotsin poistaminen ei tule lisäämään yhdenkään kielen lukemista tai osaamista.
Ruotsin poistaminen antaa tilaa muiden kielien opiskeluun. Aikaa on rajallisesti ja ruotsi vie aina aikaa muilta kieliltä. Oma mielenkiinto on tärkein motivaatio opiskella kieltä. Ihme pelottelua aina kuinka venäjä on vaikeaa, ei sitä kannata opiskella jne. Venäjän kielen taidosta on keskimäärin huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsin taidosta.
Jännää, että sille ruotsille ennen oli lukiossa aikaa, pidettiinpä siitä sitten tai ei.
* Ylioppilas (kevät 1995): "Osaan englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa." (ENA: 8 kurssia, RUB: 7 kurssia, SAC: 7 kurssia ja RAD: 8 kurssia);
* Ylioppilas (kevät tai syksy 2021): "Osaan englantia ja hieman ruotsia." (ENA: vähintään 6 kurssia, RUB: 5 kurssia);
* Ylioppilas (kevät tai syksy 2031): "Osaan englantia." (ENA: (ehkä) vähintään 6 kurssia)
Tämä on lukiolaisten vieraiden kielten opiskelun tulevaisuudenvisio.