Lue keskustelun säännöt.
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti 19/2021)
08.11.2021 |
Ja samainen lehti jatkaa: "Kielivalintojen kaventumisen trendiä ei ole saatu pysäytettyä. Englanti näyttää dominoivan kaikilla koulutusasteilla. A1-kielen opetus varhennettiin vuonna 2018 alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli monipuolistaa kielivalintoja, mutta tavoitteeseen ei ole päästy, koska suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa ensimmäisenä vieraana kielenä vain englantia. - Olemme huolissamme opettajien työskentelymahdollisuuksista muutaman vuoden päästä, jos kieliä ei opiskella, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Viitamies OAJ:stä."
Minä arvasin tämän jo etukäteen. Päättäjistä ei ole tässä asiassa yhtään mihinkään!
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muka päteviä kieltenopettajia riittävästi?
Voisin sanoa huomattavan suurella varmuudella, että englantiin enimmäkseen on, ruotsiin ehkä jokunen (usein kiertävä) opettaja ja muihin vain sinne tänne joku, jos sittenkään.
Turha itkeä, jos ei ole edes valmiuksia.
Minä opiskelin kouluaikanani englannin ja ruotsin lisäksi saksaa, espanjaa, italiaa ja venäjää. En puhu noista sujuvasti kuin englantia ja auttavasti ruotsia. Sanoisin, että parempi osata englanti kunnolla kuin rippeitä monista eri kielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matikan painottaminen opiskelijavalinnoissa tappaa B- ja C-kielten lukemista. Kas, kun matikasta saat paremmat pisteet, kuin niitä kieliä lukemalla, vaikka nimenomaan haluaisit erikoistua niihin kieliin.
Jos on haasteita matikassa (tai vaikka ruotsissa), niin moni ei halua yhtään enempää kuormitusta siihen päälle. Omakin lukio on stressaava, nykyään vielä enempi.
Eikä niitä kieliä vähänkään pienemmillä paikkakunnilla voi edes valita, ellet vaihda koulua samalla tai tee muita raskaita erityisjärjestelyjä. Meilläkin olit äkkiä "ansassa", jos motivaatio katoaakin ensimmäisen vuoden jälkeen, niin siitä ylimääräisestä kielestä ei meinaa päästä millään eroon; tämä sen vuoksi, ettei opetettava ryhmä jäisi liian pieneksi.
Ja ei, se, että on hyvä (tai huono) ruotsissa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että on hyvä (tai huono) muissa kielissä. Kielten opettelemisessa olennaisinta on motivaatio ja sinnikkyys. Kielen aktiivinen käyttäminen on tärkeää, eikä siihen riitä pelkät koulutunnit. Kuka tahansa normaaliälyinen oppii minkä tahansa kielen, jos sille on oikeasti käyttöä elämässä. Tämä n. 10 kielen kokemuksella.
Mulla oli pitkä matikka. Silti luin englannin ja ruotsin lisäksi lyhyen saksan. Kielistä tuli helposti L, E, E. En mielestäni ole mikään kielinero. Yo 2002.
Minä taas kirjoitin ällät äidinkielestä, ruotsista, englannista ja saksasta. Pitkästä matikasta tuli c, mutta olin matematiikassa aina todella heikko, kun se ei kiinnostanut lainkaan ja tiesin koko lukioajan, että oma vahvuuteni oli ihan muualla. Tiesin kyllä, ettei matematiikasta tulisi laudaturia, mutta ihme se olisikin ollut, kun en ikinä tehnyt sen eteen mitään. Päästötodistuksessa taisi olla matematiikan arvosana 6. En tajua ihmisiä, jotka väittävät matematiikan olevan erityisen vaikeaa. Kielet ovat oikeasti vaativia, jos niitä haluaa kunnolla osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Kaksipiippuinen juttu. Englantia olisi tärkeää osata erittäin hyvin. Perustaso ei useinkaan riitä juuri näihin myynti- ja muihin tavoitteellista viestintää vaativiin hommiin. Olisi siis oikein hieno asia, jos suomalaisten englannin osaaminen parantuisi nykyisestä oikein huomattavasti.
Toisaalta olisi hyvä osata muitakin kieliä, mutta niissäkään perusosaaminen ei riitä mihinkään. Esim. sitä venäjää pitäisi osata lähes natiivitasolla, että siitä olisi juurikaan hyötyä. Ja Suomessa kuitenkin on melko paljon niitäkin ihmisiä, jotka todella puhuvat natiivivenäjää, vaikkei sitä olekaan koulussa opetettu. Jos heidän osaamistaan hyödynnettäisiin, ei tarvitsisi stressata koulun kielivalikoiman kapeutta.
Olen samaa mieltä, jos vieraasta kielestä haluaa hyötyä tulevaisuuden ammatissa, sen on oltava pro-tasolla. Englannin pro-tasoinen osaaminen alkaa olla jo perusvaatimus monissa kv-firmoissa, muuten pärjää kyllä translaattorilla, ne alkavat olla jo aika hyvällä tasolla.
Pakkoruotsi ei tuonut muuta kuin vastarintaa ja vastenmielisyyttä koko kieltä kohtaan, jo ylä-asteella tiesin että pakkoruotsi oli pienen poliittisen ryhmän vaatimus, jolle ei löytynyt mitään todellisia järkiperäisiä syitä.
Tämä. Olen Nokialla töissä ja meillä on toimistokielenä englanti. Eli kokoukset pidetään englannin kielellä. Englannin osaaminen on välttämätöntä Nokialla, suomen ei.
Kaikkien kielien lukeminen on minusta tärkeää kansainvälisessä yhteiskunnassa, mutta englanti on se ykkönen, on hyvä jos se alkaa ekaluokalta. Mutta pitäisi olla valinnaisia kieliä jotka alkavat sitten kolmannelta luokalta.
Nämä kieltenopettajat vain tyrkyttävät ensimmäiseksi kieleksi jotain muuta kuin englantia, että heille riittäisi töitä. Minusta pitäisi tehdä nämä kielivalinnat koko alakoulun ajaksi heti silloin ekalla - meillä kävi niin, että kun meidän lapsi laitettiin ekaluokalla lukemaan englantia niin kolmannella luokalla ei sitten tullutkaan mitään valinnaista kieltä, paitsi englanti niille, jotka valitsivat ekalla saksan.
Meille olisi kelvannut saksa kakkoskieleksi, mutta se ei sopinut saksanopettajalle. Piti joko ottaa saksa ensimmäiseksi kieleksi tai tyytyä pelkän englannin opiskeluun. Olen siitä niin vihainen, ettei sille löydy edes sanoja.
Rehtori vielä kehtasi kehua että onpas meillä hieno koulu kun niin laajasti opiskellaan eri kieliä! Sanoisin sille suorat sanat jos en pelkäisi että kostaa lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Pitää sinänsä paikkansa. Mutta mitalilla on myös kääntöpuoli: Mitä teemme kielitaidolla, jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa siksi, ettei asiaosaaminen riitä merkitykselliseen sanottavaan millään alalla?
Vierailija kirjoitti:
Onko muka päteviä kieltenopettajia riittävästi?
Voisin sanoa huomattavan suurella varmuudella, että englantiin enimmäkseen on, ruotsiin ehkä jokunen (usein kiertävä) opettaja ja muihin vain sinne tänne joku, jos sittenkään.
Turha itkeä, jos ei ole edes valmiuksia.
Ruotsin opettajia on työttöminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko muka päteviä kieltenopettajia riittävästi?
Voisin sanoa huomattavan suurella varmuudella, että englantiin enimmäkseen on, ruotsiin ehkä jokunen (usein kiertävä) opettaja ja muihin vain sinne tänne joku, jos sittenkään.
Turha itkeä, jos ei ole edes valmiuksia.
Yliopistojen kielten laitokset ovat ihan kieroutuneita, kun joka tuutista koulutetaan pakkoruotsinopettajia.
Yliopistojen kielikeskuksistakin on lakkautettu suuri osa muiden kielten kursseista, kun pakkoruotsista pitää järjestää tuki- ja kertauskurssin kertauskurssia ja kaikki resurssit menee niihin.
Olen itse aina ollut kova kielihirmu ja puhunkin suomen lisäksi neljää kieltä sujuvalla tasolla. Pohjan tälle kielitaidolle loin peruskoulussa ja lukiossa - onhan se vaatinut valtavasti omaa panostusta, mutta kyllä se pohja on ihan kouluopetuksen kautta rakennettu.
Oman taustani vuoksi seuraan nykytilannetta kyllä huolestuneena ja surullisena. Maailma näyttää oikeasti erilaiselta, kun sitä katsoo eri kielialueiden linssien läpi - englanninkielinen maailma ei vielä ole koko maailma. Minua huolettaa, että maailmankatsomuksemme yksinkertaistuu ja suorastaan tyhmentyy tämän vuoksi tulevaisuudessa.
Toisaalta taas, englannin kielen primäärisyyttä ei ole mitään järkeä olla tunnustamatta. Kyllä se kuitenkin on se tärkein kieli. Mutta kieli-ihmiselle hyvä englannin hallinta on lähtökohta, ei päätepiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aina ollut kova kielihirmu ja puhunkin suomen lisäksi neljää kieltä sujuvalla tasolla. Pohjan tälle kielitaidolle loin peruskoulussa ja lukiossa - onhan se vaatinut valtavasti omaa panostusta, mutta kyllä se pohja on ihan kouluopetuksen kautta rakennettu.
Oman taustani vuoksi seuraan nykytilannetta kyllä huolestuneena ja surullisena. Maailma näyttää oikeasti erilaiselta, kun sitä katsoo eri kielialueiden linssien läpi - englanninkielinen maailma ei vielä ole koko maailma. Minua huolettaa, että maailmankatsomuksemme yksinkertaistuu ja suorastaan tyhmentyy tämän vuoksi tulevaisuudessa.
Toisaalta taas, englannin kielen primäärisyyttä ei ole mitään järkeä olla tunnustamatta. Kyllä se kuitenkin on se tärkein kieli. Mutta kieli-ihmiselle hyvä englannin hallinta on lähtökohta, ei päätepiste.
Englanti on työkalu, ei kieli. Sitä vaan pitää osata.
Varsinaiset kielet pitäisi saada itse valita omien mieltymysten mukaan. Suomessa tapetaan into kaikkeen kielten opiskeluun sillä, että "sinun pitää opiskella pakkoruotsia, koska velvollisuutesi on palvella ruotsinkielisiä." Ei kukaan motivoidu tuollaiseen.
Ei kielivaranto nuutuisi, jos pakkoruotsin tilalle vaihdettaisiin pakollinen vieras kieli ja samalla poistetaan virkamiesruotsivaatimus. Oppilailla olisi enemmän motivaatiota opiskella haluamaansa kieltä ja halukkaat valitsisivat ruotsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Kaksipiippuinen juttu. Englantia olisi tärkeää osata erittäin hyvin. Perustaso ei useinkaan riitä juuri näihin myynti- ja muihin tavoitteellista viestintää vaativiin hommiin. Olisi siis oikein hieno asia, jos suomalaisten englannin osaaminen parantuisi nykyisestä oikein huomattavasti.
Toisaalta olisi hyvä osata muitakin kieliä, mutta niissäkään perusosaaminen ei riitä mihinkään. Esim. sitä venäjää pitäisi osata lähes natiivitasolla, että siitä olisi juurikaan hyötyä. Ja Suomessa kuitenkin on melko paljon niitäkin ihmisiä, jotka todella puhuvat natiivivenäjää, vaikkei sitä olekaan koulussa opetettu. Jos heidän osaamistaan hyödynnettäisiin, ei tarvitsisi stressata koulun kielivalikoiman kapeutta.
Olen samaa mieltä, jos vieraasta kielestä haluaa hyötyä tulevaisuuden ammatissa, sen on oltava pro-tasolla. Englannin pro-tasoinen osaaminen alkaa olla jo perusvaatimus monissa kv-firmoissa, muuten pärjää kyllä translaattorilla, ne alkavat olla jo aika hyvällä tasolla.
Pakkoruotsi ei tuonut muuta kuin vastarintaa ja vastenmielisyyttä koko kieltä kohtaan, jo ylä-asteella tiesin että pakkoruotsi oli pienen poliittisen ryhmän vaatimus, jolle ei löytynyt mitään todellisia järkiperäisiä syitä.
Tämä. Olen Nokialla töissä ja meillä on toimistokielenä englanti. Eli kokoukset pidetään englannin kielellä. Englannin osaaminen on välttämätöntä Nokialla, suomen ei.
Kaikkien kielien lukeminen on minusta tärkeää kansainvälisessä yhteiskunnassa, mutta englanti on se ykkönen, on hyvä jos se alkaa ekaluokalta. Mutta pitäisi olla valinnaisia kieliä jotka alkavat sitten kolmannelta luokalta.
Nämä kieltenopettajat vain tyrkyttävät ensimmäiseksi kieleksi jotain muuta kuin englantia, että heille riittäisi töitä. Minusta pitäisi tehdä nämä kielivalinnat koko alakoulun ajaksi heti silloin ekalla - meillä kävi niin, että kun meidän lapsi laitettiin ekaluokalla lukemaan englantia niin kolmannella luokalla ei sitten tullutkaan mitään valinnaista kieltä, paitsi englanti niille, jotka valitsivat ekalla saksan.
Meille olisi kelvannut saksa kakkoskieleksi, mutta se ei sopinut saksanopettajalle. Piti joko ottaa saksa ensimmäiseksi kieleksi tai tyytyä pelkän englannin opiskeluun. Olen siitä niin vihainen, ettei sille löydy edes sanoja.
Rehtori vielä kehtasi kehua että onpas meillä hieno koulu kun niin laajasti opiskellaan eri kieliä! Sanoisin sille suorat sanat jos en pelkäisi että kostaa lapselle.
MIKSI ihmeessä joku valitsisi lapselleen ekalla englannin? Täytyy olla täys pässi.
Kielen opiskelu on nykynuorille liian vaikeaa ja pitkäjänteistä puuhaa. Siksi esim. espanjan moni aloittaa, mutta harva jaksaa kurssia tai kahta pidemmälle. Kaiken pitäisi olla helppoa ja kivaa, eikä oppiminen itsessään motivoi.
Ps. Pakkoruotsin ohella voitaisiin alkaa puhua myös pakkopitkästä matematiikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielen opiskelu on nykynuorille liian vaikeaa ja pitkäjänteistä puuhaa. Siksi esim. espanjan moni aloittaa, mutta harva jaksaa kurssia tai kahta pidemmälle. Kaiken pitäisi olla helppoa ja kivaa, eikä oppiminen itsessään motivoi.
Ps. Pakkoruotsin ohella voitaisiin alkaa puhua myös pakkopitkästä matematiikasta.
Sen pitkän matikan voi lopettaa milloin tahansa jos rahkeet ei riitä. Sen sijaan ruotsia pitää opetella monta kurssia vaikka nelosia tippuisi. Ja matikka jää lukioon, ruotsi seuraa seuraavallekkin asteelle.
Vierailija kirjoitti:
Ei kielivaranto nuutuisi, jos pakkoruotsin tilalle vaihdettaisiin pakollinen vieras kieli ja samalla poistetaan virkamiesruotsivaatimus. Oppilailla olisi enemmän motivaatiota opiskella haluamaansa kieltä ja halukkaat valitsisivat ruotsin.
Tämähän se on se ainoa keino monipuolistaa suomalaisten kielitaitoa, mutta kummasti tätä ei koskaan mainita missään virallisesti. On typerää olettaa, etteivät vanhemmat valitsisi lapselleen englantia jo varhaisessa vaiheessa, koska sen hyvä osaaminen on nykyään elinehto. Oman lapseni koulussa olisi voinut ekaluokalla aloittaa englannin tai ruotsin. Kummasti kukaan ei ottanut ruotsia...
Ei hätää, englannin merkitys vähenee tulevaisuudessa merkittävästi ja pakkoruotsinkin pyyhkii pois tieltään pakkoarabia ja pakkosomalia. Ne on ne tulevaisuuden kielet joita eniten tarvitaan suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kielivaranto nuutuisi, jos pakkoruotsin tilalle vaihdettaisiin pakollinen vieras kieli ja samalla poistetaan virkamiesruotsivaatimus. Oppilailla olisi enemmän motivaatiota opiskella haluamaansa kieltä ja halukkaat valitsisivat ruotsin.
Tämähän se on se ainoa keino monipuolistaa suomalaisten kielitaitoa, mutta kummasti tätä ei koskaan mainita missään virallisesti. On typerää olettaa, etteivät vanhemmat valitsisi lapselleen englantia jo varhaisessa vaiheessa, koska sen hyvä osaaminen on nykyään elinehto. Oman lapseni koulussa olisi voinut ekaluokalla aloittaa englannin tai ruotsin. Kummasti kukaan ei ottanut ruotsia...
englantia ei kannata valita ekalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Kaksipiippuinen juttu. Englantia olisi tärkeää osata erittäin hyvin. Perustaso ei useinkaan riitä juuri näihin myynti- ja muihin tavoitteellista viestintää vaativiin hommiin. Olisi siis oikein hieno asia, jos suomalaisten englannin osaaminen parantuisi nykyisestä oikein huomattavasti.
Toisaalta olisi hyvä osata muitakin kieliä, mutta niissäkään perusosaaminen ei riitä mihinkään. Esim. sitä venäjää pitäisi osata lähes natiivitasolla, että siitä olisi juurikaan hyötyä. Ja Suomessa kuitenkin on melko paljon niitäkin ihmisiä, jotka todella puhuvat natiivivenäjää, vaikkei sitä olekaan koulussa opetettu. Jos heidän osaamistaan hyödynnettäisiin, ei tarvitsisi stressata koulun kielivalikoiman kapeutta.
Olen samaa mieltä, jos vieraasta kielestä haluaa hyötyä tulevaisuuden ammatissa, sen on oltava pro-tasolla. Englannin pro-tasoinen osaaminen alkaa olla jo perusvaatimus monissa kv-firmoissa, muuten pärjää kyllä translaattorilla, ne alkavat olla jo aika hyvällä tasolla.
Pakkoruotsi ei tuonut muuta kuin vastarintaa ja vastenmielisyyttä koko kieltä kohtaan, jo ylä-asteella tiesin että pakkoruotsi oli pienen poliittisen ryhmän vaatimus, jolle ei löytynyt mitään todellisia järkiperäisiä syitä.
Tämä. Olen Nokialla töissä ja meillä on toimistokielenä englanti. Eli kokoukset pidetään englannin kielellä. Englannin osaaminen on välttämätöntä Nokialla, suomen ei.
Kaikkien kielien lukeminen on minusta tärkeää kansainvälisessä yhteiskunnassa, mutta englanti on se ykkönen, on hyvä jos se alkaa ekaluokalta. Mutta pitäisi olla valinnaisia kieliä jotka alkavat sitten kolmannelta luokalta.
Nämä kieltenopettajat vain tyrkyttävät ensimmäiseksi kieleksi jotain muuta kuin englantia, että heille riittäisi töitä. Minusta pitäisi tehdä nämä kielivalinnat koko alakoulun ajaksi heti silloin ekalla - meillä kävi niin, että kun meidän lapsi laitettiin ekaluokalla lukemaan englantia niin kolmannella luokalla ei sitten tullutkaan mitään valinnaista kieltä, paitsi englanti niille, jotka valitsivat ekalla saksan.
Meille olisi kelvannut saksa kakkoskieleksi, mutta se ei sopinut saksanopettajalle. Piti joko ottaa saksa ensimmäiseksi kieleksi tai tyytyä pelkän englannin opiskeluun. Olen siitä niin vihainen, ettei sille löydy edes sanoja.
Rehtori vielä kehtasi kehua että onpas meillä hieno koulu kun niin laajasti opiskellaan eri kieliä! Sanoisin sille suorat sanat jos en pelkäisi että kostaa lapselle.
Onneksi suurta osaa töitä pystyy vielä tekemään suomeksi.
Englantia tuputetaan joka tuutista, joten se on helppo oppia, sille altistuu jatkuvasti. Siksi on paljon fiksumpaa ottaa ekaksi pitkäksi kieleksi joku vaikea kieli, kuten ranska, venäjä tai kiina. Niitä ei opi itsestään ja lyhyiden kielten suosio on niin rapautunut, että lukiossa noita ei enää nykyään välttämättä edes tarjota.
Niin no jos nuoret eivät valitse kieliä niin minkäs teet. Maailmassa pärjää englannin kielellä mainiosti (paitsi jossain perähikiällä mihin kukaan ei koskaan matkusta) eikä Suomikaan ole kriisiytymässä asian takia. Kauppaa tehdään (englanniksi) ja homma pyörii. Ainoa kriisitunnelmissa oleva ryhmä on kieltenopettajat joiden työt loppuvat. Ei auta kuin kouluttautua uudelleen, ehkä mennä vientihommiin kun kieltenosaajista on kuulemma huutava pula - eivät siis onneksi jää työttömiksi veronmaksajien kukkarolle.
Mulla oli pitkä matikka. Silti luin englannin ja ruotsin lisäksi lyhyen saksan. Kielistä tuli helposti L, E, E. En mielestäni ole mikään kielinero. Yo 2002.