Lue keskustelun säännöt.
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti 19/2021)
08.11.2021 |
Ja samainen lehti jatkaa: "Kielivalintojen kaventumisen trendiä ei ole saatu pysäytettyä. Englanti näyttää dominoivan kaikilla koulutusasteilla. A1-kielen opetus varhennettiin vuonna 2018 alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli monipuolistaa kielivalintoja, mutta tavoitteeseen ei ole päästy, koska suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa ensimmäisenä vieraana kielenä vain englantia. - Olemme huolissamme opettajien työskentelymahdollisuuksista muutaman vuoden päästä, jos kieliä ei opiskella, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Viitamies OAJ:stä."
Minä arvasin tämän jo etukäteen. Päättäjistä ei ole tässä asiassa yhtään mihinkään!
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä kehuttiin kovasti että maailma laajenee ja siksi on hyvä oppia kieliä. Näyttää tosin siltä, että maailma on vain kaventumistaan kaventunut ja "kansainvälisyyskin" on vain kaupallista rallienglantia.
Rallienglannissa nyt ei todellakaan ole mitään kaupallista. :) Se on huumoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Kaksipiippuinen juttu. Englantia olisi tärkeää osata erittäin hyvin. Perustaso ei useinkaan riitä juuri näihin myynti- ja muihin tavoitteellista viestintää vaativiin hommiin. Olisi siis oikein hieno asia, jos suomalaisten englannin osaaminen parantuisi nykyisestä oikein huomattavasti.
Toisaalta olisi hyvä osata muitakin kieliä, mutta niissäkään perusosaaminen ei riitä mihinkään. Esim. sitä venäjää pitäisi osata lähes natiivitasolla, että siitä olisi juurikaan hyötyä. Ja Suomessa kuitenkin on melko paljon niitäkin ihmisiä, jotka todella puhuvat natiivivenäjää, vaikkei sitä olekaan koulussa opetettu. Jos heidän osaamistaan hyödynnettäisiin, ei tarvitsisi stressata koulun kielivalikoiman kapeutta.
Olen samaa mieltä, jos vieraasta kielestä haluaa hyötyä tulevaisuuden ammatissa, sen on oltava pro-tasolla. Englannin pro-tasoinen osaaminen alkaa olla jo perusvaatimus monissa kv-firmoissa, muuten pärjää kyllä translaattorilla, ne alkavat olla jo aika hyvällä tasolla.
Pakkoruotsi ei tuonut muuta kuin vastarintaa ja vastenmielisyyttä koko kieltä kohtaan, jo ylä-asteella tiesin että pakkoruotsi oli pienen poliittisen ryhmän vaatimus, jolle ei löytynyt mitään todellisia järkiperäisiä syitä.
Itse opin ruotsin helposti, kun pohjalla oli vahva englanti, joten itse en niinkään ymmärrä mikä siinä ruotsissa on joillekin niin vaikeaa. Tosi helppo kieli ja myös hyödyllinen kun sitä osaa. Nykyään tosin harvinaisempia kieliä opetetaan niin vähän, että niissä ei koskaan päästä tasolla, jolla kieltä pystyisi luontevasti käyttämään mihinkään, edes kirjalliseen viestintään. Minkään kielen alkeista ei oikeasti ole paljon hyötyä työelämässä eikä muuallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä kehuttiin kovasti että maailma laajenee ja siksi on hyvä oppia kieliä. Näyttää tosin siltä, että maailma on vain kaventumistaan kaventunut ja "kansainvälisyyskin" on vain kaupallista rallienglantia.
Rallienglannissa nyt ei todellakaan ole mitään kaupallista. :) Se on huumoria.
Luetun ymmärtämisen tueksi:
"kaupallisissa yhteyksissä käytettyä kömpelöä englantia"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä kehuttiin kovasti että maailma laajenee ja siksi on hyvä oppia kieliä. Näyttää tosin siltä, että maailma on vain kaventumistaan kaventunut ja "kansainvälisyyskin" on vain kaupallista rallienglantia.
Rallienglannissa nyt ei todellakaan ole mitään kaupallista. :) Se on huumoria.
Luetun ymmärtämisen tueksi:
"kaupallisissa yhteyksissä käytettyä kömpelöä englantia"
Jos kaupallisissa yhteyksissä käyttää kömpelöä englantia, aika moni kauppa menee sivu suun tai vähintään ehdot heikkenee.
Jos lukion ruotsin pakollinen minimikurssimäärä (5) joskus poistetaan, siitä menee mahdollisesti englantiin 1-2 kurssia ja loput päätynevät esimerkiksi kotitalouteen ja käsitöihin (tekninen/tekstiili). Näitähän opetetaan nykyään lukiossa valinnaisina oppiaineina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisainta olisi laittaa pakollisiksi englanti + yksi muu itse valittava vieras kieli (saksa, ranska, espanja, ruotsi, venäjä, japani, kiina...). Hyvä englannin osaaminen on välttämätöntä (mm. tieteen kieli, monien kansainvälisten töiden kieli) eikä sitä pidä heikentää. Ruotsi ei ole läheskään samalla tavalla merkittävä edes Suomessa eikä tällä tavalla saatu kielitaito kuitenkaan riitä tai kelpaa tilanteisiin, joissa kieltä pitäisi oikeasti osata. Tätä varten Suomessa on jo omat järjestelmänsä (mm. ruotsinkieliset opinnot esim. lääkiksessä), joten kaikkien yleinen pakko on turha.
Ruotsi aikaistettiin kuudennelle. Ottivat pehmeä laskun, lapsi ei oppinut mitään. Ei ollut mitään opetusta. Kaikki perusasiat tuli toukokuussa. Hyvä pohja tosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2022)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2023)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2024)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2025)
jne.
Vierailija kirjoitti:
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2022)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2023)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2024)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2025)
jne.
Kulloinenkin opetusministeri: "Olen hyvin huolestunut tästä kehityssuunnasta. Perustan sitä varten työryhmän selvittämään, mitä voisimme tehdä asialle."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2022)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2023)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2024)
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti vuonna 2025)
jne.
Kulloinenkin opetusministeri: "Olen hyvin huolestunut tästä kehityssuunnasta. Perustan sitä varten työryhmän selvittämään, mitä voisimme tehdä asialle."
Lisää inkluusiota!
Minä aion opiskella ruotsin kunnolla ja muuttaa sen jälkeen Sveamamman hoteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matikan painottaminen opiskelijavalinnoissa tappaa B- ja C-kielten lukemista. Kas, kun matikasta saat paremmat pisteet, kuin niitä kieliä lukemalla, vaikka nimenomaan haluaisit erikoistua niihin kieliin.
Jos on haasteita matikassa (tai vaikka ruotsissa), niin moni ei halua yhtään enempää kuormitusta siihen päälle. Omakin lukio on stressaava, nykyään vielä enempi.
Eikä niitä kieliä vähänkään pienemmillä paikkakunnilla voi edes valita, ellet vaihda koulua samalla tai tee muita raskaita erityisjärjestelyjä. Meilläkin olit äkkiä "ansassa", jos motivaatio katoaakin ensimmäisen vuoden jälkeen, niin siitä ylimääräisestä kielestä ei meinaa päästä millään eroon; tämä sen vuoksi, ettei opetettava ryhmä jäisi liian pieneksi.
Ja ei, se, että on hyvä (tai huono) ruotsissa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että on hyvä (tai huono) muissa kielissä. Kielten opettelemisessa olennaisinta on motivaatio ja sinnikkyys. Kielen aktiivinen käyttäminen on tärkeää, eikä siihen riitä pelkät koulutunnit. Kuka tahansa normaaliälyinen oppii minkä tahansa kielen, jos sille on oikeasti käyttöä elämässä. Tämä n. 10 kielen kokemuksella.
Eräs lukion opettaja sanoi minulle jos ruotsi rasittaa matikan opiskelijaa (ma,fy,kem) niin oma vika. pitää jättää matemaattisia aineita pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matikan painottaminen opiskelijavalinnoissa tappaa B- ja C-kielten lukemista. Kas, kun matikasta saat paremmat pisteet, kuin niitä kieliä lukemalla, vaikka nimenomaan haluaisit erikoistua niihin kieliin.
Jos on haasteita matikassa (tai vaikka ruotsissa), niin moni ei halua yhtään enempää kuormitusta siihen päälle. Omakin lukio on stressaava, nykyään vielä enempi.
Eikä niitä kieliä vähänkään pienemmillä paikkakunnilla voi edes valita, ellet vaihda koulua samalla tai tee muita raskaita erityisjärjestelyjä. Meilläkin olit äkkiä "ansassa", jos motivaatio katoaakin ensimmäisen vuoden jälkeen, niin siitä ylimääräisestä kielestä ei meinaa päästä millään eroon; tämä sen vuoksi, ettei opetettava ryhmä jäisi liian pieneksi.
Ja ei, se, että on hyvä (tai huono) ruotsissa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että on hyvä (tai huono) muissa kielissä. Kielten opettelemisessa olennaisinta on motivaatio ja sinnikkyys. Kielen aktiivinen käyttäminen on tärkeää, eikä siihen riitä pelkät koulutunnit. Kuka tahansa normaaliälyinen oppii minkä tahansa kielen, jos sille on oikeasti käyttöä elämässä. Tämä n. 10 kielen kokemuksella.
Eräs lukion opettaja sanoi minulle jos ruotsi rasittaa matikan opiskelijaa (ma,fy,kem) niin oma vika. pitää jättää matemaattisia aineita pois.
Mielenkiintoista. Ne matemaatiset aineet kuitenkin ovat niitä, joita tarvitaan jos haluaa päästä työllistävälle alalle. Mitä paremmin olet niissä, sitä valoisampi on tulevaisuutesi. Ruotsin kohdalla näin ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viisainta olisi laittaa pakollisiksi englanti + yksi muu itse valittava vieras kieli (saksa, ranska, espanja, ruotsi, venäjä, japani, kiina...). Hyvä englannin osaaminen on välttämätöntä (mm. tieteen kieli, monien kansainvälisten töiden kieli) eikä sitä pidä heikentää. Ruotsi ei ole läheskään samalla tavalla merkittävä edes Suomessa eikä tällä tavalla saatu kielitaito kuitenkaan riitä tai kelpaa tilanteisiin, joissa kieltä pitäisi oikeasti osata. Tätä varten Suomessa on jo omat järjestelmänsä (mm. ruotsinkieliset opinnot esim. lääkiksessä), joten kaikkien yleinen pakko on turha.
Ainoan pakollisen kielen pitäisi olla äidinkieli (suomi, ruotsi,samme,romani vatevä). Itse olisin halunnut aloittaa saksalla mutta olisin kerran viikossa joutunut matkustamaan pikkukaupunkiin. 6 h keikka joka perjantai-iltapäivä. No otin sitten englannin. Esperanton opettelin ihan protestiksi lukion ekalla itse. Kirjallisesti sujuvaksi 2 kk.
Vierailija kirjoitti:
5 kurssia ruotsia lukiossa on jo aivan naurettavan vähäinen määrä. Sitä paitsi kaikkien kurssien ei tarvitse edes mennä läpi, vaan esim. tulos 5, 5, 5, 5 ja 4 riittää, eikä tarvitse edes osallistua ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin voidakseen saada ylioppilaslakin.
Eihän tuo voi olla mikään perustelu. Lukiossa on monia muitakin aineita, joita ei ole pakko kirjoittaa, ja silti saa lakin.
Vierailija kirjoitti:
Kielten oppimisessa on skaalaedut: mitä enemmän opiskelet kieliä, sitä helpompi sinun on niitä oppia. Lukiossa aikoinaan luettu japani auttaa, jos kymmenen vuoden päästä tulee yllättäes tarve opetella ruotsia. Ihmisen pää ei ole rajallisen kokoinen säiliö, johon ei voi mitään lisätä, jos se on jo täynnä.
Korjasin sun tekstin nykyajan mukaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä aion opiskella ruotsin kunnolla ja muuttaa sen jälkeen Sveamamman hoteisiin.
oma burkha mukaan
Vierailija kirjoitti:
Jos lukion ruotsin pakollinen minimikurssimäärä (5) joskus poistetaan, siitä menee mahdollisesti englantiin 1-2 kurssia ja loput päätynevät esimerkiksi kotitalouteen ja käsitöihin (tekninen/tekstiili). Näitähän opetetaan nykyään lukiossa valinnaisina oppiaineina.
Ei mene, kun pidetään valinnaisen B-kielen opiskelu pakollisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Kaksipiippuinen juttu. Englantia olisi tärkeää osata erittäin hyvin. Perustaso ei useinkaan riitä juuri näihin myynti- ja muihin tavoitteellista viestintää vaativiin hommiin. Olisi siis oikein hieno asia, jos suomalaisten englannin osaaminen parantuisi nykyisestä oikein huomattavasti.
Toisaalta olisi hyvä osata muitakin kieliä, mutta niissäkään perusosaaminen ei riitä mihinkään. Esim. sitä venäjää pitäisi osata lähes natiivitasolla, että siitä olisi juurikaan hyötyä. Ja Suomessa kuitenkin on melko paljon niitäkin ihmisiä, jotka todella puhuvat natiivivenäjää, vaikkei sitä olekaan koulussa opetettu. Jos heidän osaamistaan hyödynnettäisiin, ei tarvitsisi stressata koulun kielivalikoiman kapeutta.
Olen samaa mieltä, jos vieraasta kielestä haluaa hyötyä tulevaisuuden ammatissa, sen on oltava pro-tasolla. Englannin pro-tasoinen osaaminen alkaa olla jo perusvaatimus monissa kv-firmoissa, muuten pärjää kyllä translaattorilla, ne alkavat olla jo aika hyvällä tasolla.
Pakkoruotsi ei tuonut muuta kuin vastarintaa ja vastenmielisyyttä koko kieltä kohtaan, jo ylä-asteella tiesin että pakkoruotsi oli pienen poliittisen ryhmän vaatimus, jolle ei löytynyt mitään todellisia järkiperäisiä syitä.
Itse opin ruotsin helposti, kun pohjalla oli vahva englanti, joten itse en niinkään ymmärrä mikä siinä ruotsissa on joillekin niin vaikeaa. Tosi helppo kieli ja myös hyödyllinen kun sitä osaa. Nykyään tosin harvinaisempia kieliä opetetaan niin vähän, että niissä ei koskaan päästä tasolla, jolla kieltä pystyisi luontevasti käyttämään mihinkään, edes kirjalliseen viestintään. Minkään kielen alkeista ei oikeasti ole paljon hyötyä työelämässä eikä muuallakaan.
Ruotsille ei ole todellista tarvetta. Joissain tilanteissa voi olla kiva osata, mutta sellaista tarvetta, että asiaa ei voisi jollain muulla tavalla (esim. englanniksi tai suomeksi) hoitaa, ei käytännössä tule vastaan.
No eihän muiden kielten opiskeluun tullut yhtään lisää tilaa, kun pakkoruotsin tuntimäärä pysyi ihan samana !!!