Lue keskustelun säännöt.
"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti 19/2021)
08.11.2021 |
Ja samainen lehti jatkaa: "Kielivalintojen kaventumisen trendiä ei ole saatu pysäytettyä. Englanti näyttää dominoivan kaikilla koulutusasteilla. A1-kielen opetus varhennettiin vuonna 2018 alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli monipuolistaa kielivalintoja, mutta tavoitteeseen ei ole päästy, koska suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa ensimmäisenä vieraana kielenä vain englantia. - Olemme huolissamme opettajien työskentelymahdollisuuksista muutaman vuoden päästä, jos kieliä ei opiskella, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Viitamies OAJ:stä."
Minä arvasin tämän jo etukäteen. Päättäjistä ei ole tässä asiassa yhtään mihinkään!
Kommentit (81)
Poliitikot ja "asiantuntijat" ovat naiiviudessaan itse ajaneet asiat tähän pisteeseen. Nyt sitten ihmetellään, kun homma ei pelitä (pl. kielipainotteiset lukiot ja tavallisten lukioiden yksittäiset (kieli)nerot).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkän matikan painottaminen opiskelijavalinnoissa tappaa B- ja C-kielten lukemista. Kas, kun matikasta saat paremmat pisteet, kuin niitä kieliä lukemalla, vaikka nimenomaan haluaisit erikoistua niihin kieliin.
Jos on haasteita matikassa (tai vaikka ruotsissa), niin moni ei halua yhtään enempää kuormitusta siihen päälle. Omakin lukio on stressaava, nykyään vielä enempi.
Eikä niitä kieliä vähänkään pienemmillä paikkakunnilla voi edes valita, ellet vaihda koulua samalla tai tee muita raskaita erityisjärjestelyjä. Meilläkin olit äkkiä "ansassa", jos motivaatio katoaakin ensimmäisen vuoden jälkeen, niin siitä ylimääräisestä kielestä ei meinaa päästä millään eroon; tämä sen vuoksi, ettei opetettava ryhmä jäisi liian pieneksi.
Ja ei, se, että on hyvä (tai huono) ruotsissa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että on hyvä (tai huono) muissa kielissä. Kielten opettelemisessa olennaisinta on motivaatio ja sinnikkyys. Kielen aktiivinen käyttäminen on tärkeää, eikä siihen riitä pelkät koulutunnit. Kuka tahansa normaaliälyinen oppii minkä tahansa kielen, jos sille on oikeasti käyttöä elämässä. Tämä n. 10 kielen kokemuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole englannissa, vaan pakkoruotsissa.
Vika on siinä, että lyhyen vieraan kielen pakosta luovuttiin 1990-luvulla. Vielä ysäriluvulla monet osasivat englanni ja ruotsin lisäksi myös vähintään saksaa. Jos ruotsin pakollisuudesta luovutaan, jää enää jäljelle englanti. Sen poistaminen ei tule lisäämään muiden vieraiden kielten opiskelua.
Ruotsi on merkittävästi helpompaa kuin saksa, ranskasta vai venäjästä puhumattakaan. Ruotsin poistaminen ei tule lisäämään yhdenkään kielen lukemista tai osaamista.
Ruotsin poistaminen antaa tilaa muiden kielien opiskeluun. Aikaa on rajallisesti ja ruotsi vie aina aikaa muilta kieliltä. Oma mielenkiinto on tärkein motivaatio opiskella kieltä. Ihme pelottelua aina kuinka venäjä on vaikeaa, ei sitä kannata opiskella jne. Venäjän kielen taidosta on keskimäärin huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsin taidosta.
Jännää, että sille ruotsille ennen oli lukiossa aikaa, pidettiinpä siitä sitten tai ei.
Aiemminkin ruotsi on vienyt turhaan ajan muilta kieliltä.
Ruotsin opettaja täällä, iltaa! Tämä on mielenkiintoinen aloitus. Kysyin äskettäin eräältä oppilaalta, miksi sanojen opiskelu ei oikein maistu (takana kaksi heikosti mennyttä sanakoetta). Hän vastasi minulle, miksi niitä pitäisi opiskella, kun on olemassa Google Translate -palvelu, sillä voi käännättää nopeasti ja vaivattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Poliitikot ja "asiantuntijat" ovat naiiviudessaan itse ajaneet asiat tähän pisteeseen. Nyt sitten ihmetellään, kun homma ei pelitä (pl. kielipainotteiset lukiot ja tavallisten lukioiden yksittäiset (kieli)nerot).
Kielten osalta ei ole viimeiseen 30 vuoteen tapahtunut muuta kuin että A2-kielenä voi ottaa muunkin kuin enkun - se alkuun lisäsi ainakin saksan suosiota - ja että ruotsi on poistettu pakollisena yo-kirjoituksista sekä siirretty 3-4 vuotta sitten alkamaan 7. luokan sijasta kutosella. Niin ja A1-kieli aloitetaan jo ekalla.
Kieliä oli lakattu lukemasta jo ajat sitten. Ei lueta enää lukiossa, ei valinnaisena yläasteella. Kunnat päättävät itse mitä A1- ja A2-kieliä tarjoavat, mutta nekään eivät ole poliittisia päätöksiä. Osa on rehtoreiden, kokonaisen kunnan osalta viranhaltijan päätös.
Muille kielille kuin englannille ei ole nykypäivänä enää kysyntää! Saksan tai ranskan ryhmiä ei synny edes isoissa kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkän matikan painottaminen opiskelijavalinnoissa tappaa B- ja C-kielten lukemista. Kas, kun matikasta saat paremmat pisteet, kuin niitä kieliä lukemalla, vaikka nimenomaan haluaisit erikoistua niihin kieliin.
Jos on haasteita matikassa (tai vaikka ruotsissa), niin moni ei halua yhtään enempää kuormitusta siihen päälle. Omakin lukio on stressaava, nykyään vielä enempi.
Eikä niitä kieliä vähänkään pienemmillä paikkakunnilla voi edes valita, ellet vaihda koulua samalla tai tee muita raskaita erityisjärjestelyjä. Meilläkin olit äkkiä "ansassa", jos motivaatio katoaakin ensimmäisen vuoden jälkeen, niin siitä ylimääräisestä kielestä ei meinaa päästä millään eroon; tämä sen vuoksi, ettei opetettava ryhmä jäisi liian pieneksi.
Ja ei, se, että on hyvä (tai huono) ruotsissa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että on hyvä (tai huono) muissa kielissä. Kielten opettelemisessa olennaisinta on motivaatio ja sinnikkyys. Kielen aktiivinen käyttäminen on tärkeää, eikä siihen riitä pelkät koulutunnit. Kuka tahansa normaaliälyinen oppii minkä tahansa kielen, jos sille on oikeasti käyttöä elämässä. Tämä n. 10 kielen kokemuksella.
Vain erinomaisesti kirjoitetusta pitkästä matikasta saa hyvät pisteet. Jo lyhyen M antaa enemmän pisteitä kuin pitkän C.
Pitkää matikkaa ei pidä lähteä lukemaan, ellei kaikille yhteisestä matikan ykköskurssista saa 9-10. Säästyneen ajan voi käyttää kieliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliitikot ja "asiantuntijat" ovat naiiviudessaan itse ajaneet asiat tähän pisteeseen. Nyt sitten ihmetellään, kun homma ei pelitä (pl. kielipainotteiset lukiot ja tavallisten lukioiden yksittäiset (kieli)nerot).
Kielten osalta ei ole viimeiseen 30 vuoteen tapahtunut muuta kuin että A2-kielenä voi ottaa muunkin kuin enkun - se alkuun lisäsi ainakin saksan suosiota - ja että ruotsi on poistettu pakollisena yo-kirjoituksista sekä siirretty 3-4 vuotta sitten alkamaan 7. luokan sijasta kutosella. Niin ja A1-kieli aloitetaan jo ekalla.
Kieliä oli lakattu lukemasta jo ajat sitten. Ei lueta enää lukiossa, ei valinnaisena yläasteella. Kunnat päättävät itse mitä A1- ja A2-kieliä tarjoavat, mutta nekään eivät ole poliittisia päätöksiä. Osa on rehtoreiden, kokonaisen kunnan osalta viranhaltijan päätös.
Muille kielille kuin englannille ei ole nykypäivänä enää kysyntää! Saksan tai ranskan ryhmiä ei synny edes isoissa kaupungeissa.
Ei kun nimenomaan tuli uudistus että ekaksi a1-kieleksi voi ottaa muun kuin enkun.
Mun lapsi aloitti a1-kiinalla, sitten otti a1-enkun ja sitten a2-ruotsin. Hänellä on siis kolme a-kieltä. b-kieliä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliitikot ja "asiantuntijat" ovat naiiviudessaan itse ajaneet asiat tähän pisteeseen. Nyt sitten ihmetellään, kun homma ei pelitä (pl. kielipainotteiset lukiot ja tavallisten lukioiden yksittäiset (kieli)nerot).
Kielten osalta ei ole viimeiseen 30 vuoteen tapahtunut muuta kuin että A2-kielenä voi ottaa muunkin kuin enkun - se alkuun lisäsi ainakin saksan suosiota - ja että ruotsi on poistettu pakollisena yo-kirjoituksista sekä siirretty 3-4 vuotta sitten alkamaan 7. luokan sijasta kutosella. Niin ja A1-kieli aloitetaan jo ekalla.
Kieliä oli lakattu lukemasta jo ajat sitten. Ei lueta enää lukiossa, ei valinnaisena yläasteella. Kunnat päättävät itse mitä A1- ja A2-kieliä tarjoavat, mutta nekään eivät ole poliittisia päätöksiä. Osa on rehtoreiden, kokonaisen kunnan osalta viranhaltijan päätös.
Muille kielille kuin englannille ei ole nykypäivänä enää kysyntää! Saksan tai ranskan ryhmiä ei synny edes isoissa kaupungeissa.
Ei kun nimenomaan tuli uudistus että ekaksi a1-kieleksi voi ottaa muun kuin enkun.
Mun lapsi aloitti a1-kiinalla, sitten otti a1-enkun ja sitten a2-ruotsin. Hänellä on siis kolme a-kieltä. b-kieliä ei ole.
A1-kielenä on voinut lukea muuta kuin englantia aina, enkkuhan on uusi tulokas. 80-luvun alussa kävi vielä niin, että pitkä ranska tai saksa tarkoitti sitä, että enkku alkoi vasta 8. luokalla valinnaisena. Se muutettiin 80-luvun lopussa niin, että enkun sai A2-kielenä 5. luokalta alkaen. Hieman myöhemmin alettiin tarjota muitakin kieliä kuin enkkua A2-kielenä.
A1-kielen ulottaminen 1. luokalle teki sen, että monessa koulussa tai kunnassa ei ole mahdollista ottaa muuta kuin englanti. Kiinaa pystyy tarjoamaan lähinnä Helsinki.
Minulla oli A-ruotsi (ala-asteen 3. lk) ja B-englanti (yläasteen 7. lk). C-kielenä aloitin ranskan (yläasteen 8. lk) ja D-kielenä saksan (lukion 1. lk). Mitään A2-kieliä ei silloin (1980- ja 1990-luku) tunnettukaan meidän kunnassa. Nykyään siellä tarjotaan vain A1-englantia. Ranskat ja saksat ovat jääneet jo aikoja sitten pois. Että "kehitystä" on tosiaan tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsin opettaja täällä, iltaa! Tämä on mielenkiintoinen aloitus. Kysyin äskettäin eräältä oppilaalta, miksi sanojen opiskelu ei oikein maistu (takana kaksi heikosti mennyttä sanakoetta). Hän vastasi minulle, miksi niitä pitäisi opiskella, kun on olemassa Google Translate -palvelu, sillä voi käännättää nopeasti ja vaivattomasti.
Digitaalisuuden varjopuolia: mitään ei jääkään omaan päähän, kun melkein kaiken voi tarkistaa netistä.
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Kaksipiippuinen juttu. Englantia olisi tärkeää osata erittäin hyvin. Perustaso ei useinkaan riitä juuri näihin myynti- ja muihin tavoitteellista viestintää vaativiin hommiin. Olisi siis oikein hieno asia, jos suomalaisten englannin osaaminen parantuisi nykyisestä oikein huomattavasti.
Toisaalta olisi hyvä osata muitakin kieliä, mutta niissäkään perusosaaminen ei riitä mihinkään. Esim. sitä venäjää pitäisi osata lähes natiivitasolla, että siitä olisi juurikaan hyötyä. Ja Suomessa kuitenkin on melko paljon niitäkin ihmisiä, jotka todella puhuvat natiivivenäjää, vaikkei sitä olekaan koulussa opetettu. Jos heidän osaamistaan hyödynnettäisiin, ei tarvitsisi stressata koulun kielivalikoiman kapeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaista pilipalikurssia löytyy kyllä, kuten Mitä kuolema on? Niillähän sitä täyttelee lukujärjestystä mukavasti.
Ei sitä koskaan tiedä mihin kieliä tarvitsee. Itse halusin katsoa tietyn italialaisen elokuvan ja löysinkin sen youtubesta, mutta ilman tekstitystä, enkä osaa italiaa... Voi sen ilman tekstejäkin katsoa, mutta tosi paljon jää kyllä ymmärtämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliitikot ja "asiantuntijat" ovat naiiviudessaan itse ajaneet asiat tähän pisteeseen. Nyt sitten ihmetellään, kun homma ei pelitä (pl. kielipainotteiset lukiot ja tavallisten lukioiden yksittäiset (kieli)nerot).
Kielten osalta ei ole viimeiseen 30 vuoteen tapahtunut muuta kuin että A2-kielenä voi ottaa muunkin kuin enkun - se alkuun lisäsi ainakin saksan suosiota - ja että ruotsi on poistettu pakollisena yo-kirjoituksista sekä siirretty 3-4 vuotta sitten alkamaan 7. luokan sijasta kutosella. Niin ja A1-kieli aloitetaan jo ekalla.
Kieliä oli lakattu lukemasta jo ajat sitten. Ei lueta enää lukiossa, ei valinnaisena yläasteella. Kunnat päättävät itse mitä A1- ja A2-kieliä tarjoavat, mutta nekään eivät ole poliittisia päätöksiä. Osa on rehtoreiden, kokonaisen kunnan osalta viranhaltijan päätös.
Muille kielille kuin englannille ei ole nykypäivänä enää kysyntää! Saksan tai ranskan ryhmiä ei synny edes isoissa kaupungeissa.
Ei kun nimenomaan tuli uudistus että ekaksi a1-kieleksi voi ottaa muun kuin enkun.
Mun lapsi aloitti a1-kiinalla, sitten otti a1-enkun ja sitten a2-ruotsin. Hänellä on siis kolme a-kieltä. b-kieliä ei ole.
A1-kielenä on voinut lukea muuta kuin englantia aina, enkkuhan on uusi tulokas. 80-luvun alussa kävi vielä niin, että pitkä ranska tai saksa tarkoitti sitä, että enkku alkoi vasta 8. luokalla valinnaisena. Se muutettiin 80-luvun lopussa niin, että enkun sai A2-kielenä 5. luokalta alkaen. Hieman myöhemmin alettiin tarjota muitakin kieliä kuin enkkua A2-kielenä.
A1-kielen ulottaminen 1. luokalle teki sen, että monessa koulussa tai kunnassa ei ole mahdollista ottaa muuta kuin englanti. Kiinaa pystyy tarjoamaan lähinnä Helsinki.
EI OLE AIEMMIN VOINUT ALOITTAA EKALLA LUOKALLA. Nyt se on kaikille se systeemi. aiemmin vain pyrkimällä varhennettuun a1-kieleen kokeella saattoi aloittaa ekalla jonkin kielen.
Vaan on voinut ottaa kolmosella jonkin muun kielen ja sitten enkku on ollut pakollinen alkamaan nelosessa.
Kiinaa on ainakin Espoossa ja Tampereella myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vika ole englannissa, vaan pakkoruotsissa.
Vika on siinä, että lyhyen vieraan kielen pakosta luovuttiin 1990-luvulla. Vielä ysäriluvulla monet osasivat englanni ja ruotsin lisäksi myös vähintään saksaa. Jos ruotsin pakollisuudesta luovutaan, jää enää jäljelle englanti. Sen poistaminen ei tule lisäämään muiden vieraiden kielten opiskelua.
Ruotsi on merkittävästi helpompaa kuin saksa, ranskasta vai venäjästä puhumattakaan. Ruotsin poistaminen ei tule lisäämään yhdenkään kielen lukemista tai osaamista.
Ruotsin poistaminen antaa tilaa muiden kielien opiskeluun. Aikaa on rajallisesti ja ruotsi vie aina aikaa muilta kieliltä. Oma mielenkiinto on tärkein motivaatio opiskella kieltä. Ihme pelottelua aina kuinka venäjä on vaikeaa, ei sitä kannata opiskella jne. Venäjän kielen taidosta on keskimäärin huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsin taidosta.
Kun ruotsin pakollisuus ylppäreissä poistettiin, tehtiin juuri tuo ajatusvirhe. Ruotsin kirjoittaminen väheni rutkasti. Minkään muun kielen kirjoittaminen ei lisääntynyt.
Kielten oppimisessa on skaalaedut: mitä enemmän opiskelet kieliä, sitä helpompi sinun on niitä oppia. Lukiossa aikoinaan luettu ruotsi auttaa, jos kymmenen vuoden päästä tulee yllättäes tarve opetella japania. Ihmisen pää ei ole rajallisen kokoinen säiliö, johon ei voi mitään lisätä, jos se on jo täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliitikot ja "asiantuntijat" ovat naiiviudessaan itse ajaneet asiat tähän pisteeseen. Nyt sitten ihmetellään, kun homma ei pelitä (pl. kielipainotteiset lukiot ja tavallisten lukioiden yksittäiset (kieli)nerot).
Kielten osalta ei ole viimeiseen 30 vuoteen tapahtunut muuta kuin että A2-kielenä voi ottaa muunkin kuin enkun - se alkuun lisäsi ainakin saksan suosiota - ja että ruotsi on poistettu pakollisena yo-kirjoituksista sekä siirretty 3-4 vuotta sitten alkamaan 7. luokan sijasta kutosella. Niin ja A1-kieli aloitetaan jo ekalla.
Kieliä oli lakattu lukemasta jo ajat sitten. Ei lueta enää lukiossa, ei valinnaisena yläasteella. Kunnat päättävät itse mitä A1- ja A2-kieliä tarjoavat, mutta nekään eivät ole poliittisia päätöksiä. Osa on rehtoreiden, kokonaisen kunnan osalta viranhaltijan päätös.
Muille kielille kuin englannille ei ole nykypäivänä enää kysyntää! Saksan tai ranskan ryhmiä ei synny edes isoissa kaupungeissa.
Ei kun nimenomaan tuli uudistus että ekaksi a1-kieleksi voi ottaa muun kuin enkun.
Mun lapsi aloitti a1-kiinalla, sitten otti a1-enkun ja sitten a2-ruotsin. Hänellä on siis kolme a-kieltä. b-kieliä ei ole.
A1-kielenä on voinut lukea muuta kuin englantia aina, enkkuhan on uusi tulokas. 80-luvun alussa kävi vielä niin, että pitkä ranska tai saksa tarkoitti sitä, että enkku alkoi vasta 8. luokalla valinnaisena. Se muutettiin 80-luvun lopussa niin, että enkun sai A2-kielenä 5. luokalta alkaen. Hieman myöhemmin alettiin tarjota muitakin kieliä kuin enkkua A2-kielenä.
A1-kielen ulottaminen 1. luokalle teki sen, että monessa koulussa tai kunnassa ei ole mahdollista ottaa muuta kuin englanti. Kiinaa pystyy tarjoamaan lähinnä Helsinki.
No ei nyt aina eikä ainakaan joka paikassa... Kun itse olin kolmannella luokalla 80-luvulla, niin ei silloin voinut opiskella muuta kieltä kuin englantia. Ruotsi alkoi sitten 7. luokalla ja 8. luokalla sai ottaa valinnaiseksi ranskan tai saksan, jos halusi. Näin meillä, varmasti jossain isommilla paikkakunnilla on ollut enemmän vaihtoehtoja.
Ysärillä kehuttiin kovasti että maailma laajenee ja siksi on hyvä oppia kieliä. Näyttää tosin siltä, että maailma on vain kaventumistaan kaventunut ja "kansainvälisyyskin" on vain kaupallista rallienglantia.
Mua oikeasti v*tuttaa tuo tyhmän leikkiminen:
"Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli monipuolistaa kielivalintoja, mutta tavoitteeseen ei ole päästy, koska suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoaa ensimmäisenä vieraana kielenä vain englantia."
Niin ja suurin osa opetuksen järjestäjistä tarjoavat vain pakkoruotsia B-kielenä. Miksi TÄMÄ EI OLE ONGELMA ?!?!?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielten opiskelu on ihan hirveän tärkeää. Mitä teemme matematiikan osaamisella, tai yhtään minkään aineen osaamisella jos emme pysty kommunikoimaan toistemme kanssa? Eri kielten osaaminen luo niitä kommunikointimahdollisuuksia enemmän kuin vain enkun osaaminen. Tässä maailmassa puhutaan muitakin kieliä kuin enkkua. Tämä asia riippuu ihan vain koulutuspoliittisista päätöksistä.
Kaksipiippuinen juttu. Englantia olisi tärkeää osata erittäin hyvin. Perustaso ei useinkaan riitä juuri näihin myynti- ja muihin tavoitteellista viestintää vaativiin hommiin. Olisi siis oikein hieno asia, jos suomalaisten englannin osaaminen parantuisi nykyisestä oikein huomattavasti.
Toisaalta olisi hyvä osata muitakin kieliä, mutta niissäkään perusosaaminen ei riitä mihinkään. Esim. sitä venäjää pitäisi osata lähes natiivitasolla, että siitä olisi juurikaan hyötyä. Ja Suomessa kuitenkin on melko paljon niitäkin ihmisiä, jotka todella puhuvat natiivivenäjää, vaikkei sitä olekaan koulussa opetettu. Jos heidän osaamistaan hyödynnettäisiin, ei tarvitsisi stressata koulun kielivalikoiman kapeutta.
Olen samaa mieltä, jos vieraasta kielestä haluaa hyötyä tulevaisuuden ammatissa, sen on oltava pro-tasolla. Englannin pro-tasoinen osaaminen alkaa olla jo perusvaatimus monissa kv-firmoissa, muuten pärjää kyllä translaattorilla, ne alkavat olla jo aika hyvällä tasolla.
Pakkoruotsi ei tuonut muuta kuin vastarintaa ja vastenmielisyyttä koko kieltä kohtaan, jo ylä-asteella tiesin että pakkoruotsi oli pienen poliittisen ryhmän vaatimus, jolle ei löytynyt mitään todellisia järkiperäisiä syitä.
Minua ei hävetä