"Kielivaranto nuutuu yhä englannin varjossa." (Opettaja-lehti 19/2021)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matikan painottaminen opiskelijavalinnoissa tappaa B- ja C-kielten lukemista. Kas, kun matikasta saat paremmat pisteet, kuin niitä kieliä lukemalla, vaikka nimenomaan haluaisit erikoistua niihin kieliin.

Jos on haasteita matikassa (tai vaikka ruotsissa), niin moni ei halua yhtään enempää kuormitusta siihen päälle. Omakin lukio on stressaava, nykyään vielä enempi.

Eikä niitä kieliä vähänkään pienemmillä paikkakunnilla voi edes valita, ellet vaihda koulua samalla tai tee muita raskaita erityisjärjestelyjä. Meilläkin olit äkkiä "ansassa", jos motivaatio katoaakin ensimmäisen vuoden jälkeen, niin siitä ylimääräisestä kielestä ei meinaa päästä millään eroon; tämä sen vuoksi, ettei opetettava ryhmä jäisi liian pieneksi.

Ja ei, se, että on hyvä (tai huono) ruotsissa, ei automaattisesti tarkoita sitä, että on hyvä (tai huono) muissa kielissä. Kielten opettelemisessa olennaisinta on motivaatio ja sinnikkyys. Kielen aktiivinen käyttäminen on tärkeää, eikä siihen riitä pelkät koulutunnit. Kuka tahansa normaaliälyinen oppii minkä tahansa kielen, jos sille on oikeasti käyttöä elämässä. Tämä n. 10 kielen kokemuksella.

Eräs lukion opettaja sanoi minulle jos ruotsi rasittaa matikan opiskelijaa (ma,fy,kem) niin oma vika. pitää jättää matemaattisia aineita pois.

Mielenkiintoista. Ne matemaatiset aineet kuitenkin ovat niitä, joita tarvitaan jos haluaa päästä työllistävälle alalle. Mitä paremmin olet niissä, sitä valoisampi on tulevaisuutesi. Ruotsin kohdalla näin ei ole.

Kyllähän ruotsillakin voi työllistyä, vaikka ruotsin opettajaksi.