Joku suorittanut oikiksen vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Olen aika varma, että hänellä on ollut useampi opiskeluoikeus. Sitten aina kun on suorittanut kurssin yhdessä yliopistossa, niin on hyväksilukenut sen myös muissa. Näin hän saa tuplattua ja jopa triplattua opinnot.

Tätä tukee myös tieto, että ei voinut sisällyttää kaikkia opintoja tutkintoonsa (hyväksiluettuja ei saa sisällyttää kuin yhteen tutkintoon).

Jutussa sanottiin virheellisesti, että tutkintoon saa sisällyttää vain 300op ja näin ollen loput jäi käyttämättä. Tuo ei ole totta. Olen itse valmistunut 500 op opintosuorituksella, opinnot on ihan tutkinnossa mukana kaikki.

Case solved. Teki vuodessa siis oikeasti noin 230op. Sitten oli ne 70op avoimesta. Hieno suoritus tuokin ja ennen kaikkea uskottava.

No ei, vaan tutkintopaperissa on mukana 300opn osajoukko jonka rakenne vastaa tutkinnon vaatimuksia. Loput löytyy toki opintorekisteritulosteesta.

Onko joku googlannut löytyykö gradu netistä? Eikös ne n nykyisin julkaista vähintään nimitykset?

Vierailija kirjoitti:

Onko joku googlannut löytyykö gradu netistä? Eikös ne n nykyisin julkaista vähintään nimitykset?

Onko Google suuttunut sinulle, vai miksi hän ei vastaa sinulle ja sinun on pyydettävä muita kysymään puolestasi?

Tällä hetkellä hän työskentelee lukiolaisten oppimateriaalien parissa ja viihtyy työssään.

En muuten uskonut minuuttiakaan tähän suoritukseen, ja aina vain sakenee kun asiaa kaivelee. 

Ensinnäkin artikkelin kirjoittanut HS:n toimittaja on itse filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta. Hänen gradunsa löytyy täältä ja katsokaa miten oikeakielisesti sekin alkaa: 

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62838

"Tässä tutkielmassa tehdään selkoa siitä, millaisin keinoin Helsingin Sanomain Kuukausiliitteen pitkät tarinalliset artikkelit imaisevat lukijan mukaansa tekstin alussa. Tarkoituksena on myös selvittää, millainen työprosessi aloitusten kirjoittamiseen liittyy ja kuinka merkittäväksi ne koetaan Kuukausiliitteen toimituksessa. Lisäksi luodaan katsaus tarinallisen journalismin käsitekirjoon, aiempaan tutkimukseen ja tekstilajin historiaan. Työssä hyödynnetään kahta tutkimusmetodia, joilla käsiteltiin kahta erilaista aineistoa.."

tehdään selkoa, selvittää, luodaan katsaus... Miten tuollainen tiivistelmä on mennyt edes läpi?

Sitä paitsi luulin tätä vuoden oikislaisen gradun otsikkoa vitsiksi, mutta uskottava se on: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/335241 Onko uusi Yle-laki typerä ja huono? : tutkielma Yleisradion ja sananvapauden historiasta sekä uudesta Yle-laista Gradu ei ilmeisesti mennyt vitosena läpi ja sen tietää siitä, ettei teksti ole luettavissa. Vain vitosen gradut julkaistaan avoimesti verkossa, koska opparit, gradut sun muut ovat julkisia. 

Luulisi HS:n toimituksessa älynneen omalta yliopistopohjaltaan, että tuossa tarinassa on monia aukkoja tai ainakin tietoisesti jätetään paljon kertomatta. Itse artikkelin rakennekin on jo kummallinen, koska siinä lähestytään aihetta haastattelemalla nuorta eikä kerrota ollenkaan taustoista.  

Gradun otsikko ja tiivistelmä löytyy eivätkä vaikuta mitenkään erityisen laadukkailta.

Otsikko: Onko uusi Yle-laki typerä ja huono?

Vierailija kirjoitti:

Gradun otsikko ja tiivistelmä löytyy eivätkä vaikuta mitenkään erityisen laadukkailta.

Otsikko: Onko uusi Yle-laki typerä ja huono?

Miten ne ylipäätään liittyvät oikeustieteisiin? 

Vierailija kirjoitti:

Gradun otsikko ja tiivistelmä löytyy eivätkä vaikuta mitenkään erityisen laadukkailta.

Otsikko: Onko uusi Yle-laki typerä ja huono?

Ja nolointa on, että otsikko on suora kopio Ylen artikkelista aiheesta. Kuinkahan paljon muutoin gradu sisältää plagiointia? Tämä alkaa hieman muistuttaa Tytti Yli-viikarin tapausta.

Vierailija kirjoitti:

En muuten uskonut minuuttiakaan tähän suoritukseen, ja aina vain sakenee kun asiaa kaivelee. 

Ensinnäkin artikkelin kirjoittanut HS:n toimittaja on itse filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta. Hänen gradunsa löytyy täältä ja katsokaa miten oikeakielisesti sekin alkaa: 

https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62838

"Tässä tutkielmassa tehdään selkoa siitä, millaisin keinoin Helsingin Sanomain Kuukausiliitteen pitkät tarinalliset artikkelit imaisevat lukijan mukaansa tekstin alussa. Tarkoituksena on myös selvittää, millainen työprosessi aloitusten kirjoittamiseen liittyy ja kuinka merkittäväksi ne koetaan Kuukausiliitteen toimituksessa. Lisäksi luodaan katsaus tarinallisen journalismin käsitekirjoon, aiempaan tutkimukseen ja tekstilajin historiaan. Työssä hyödynnetään kahta tutkimusmetodia, joilla käsiteltiin kahta erilaista aineistoa.."

tehdään selkoa, selvittää, luodaan katsaus... Miten tuollainen tiivistelmä on mennyt edes läpi?

Sitä paitsi luulin tätä vuoden oikislaisen gradun otsikkoa vitsiksi, mutta uskottava se on: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/335241 Onko uusi Yle-laki typerä ja huono? : tutkielma Yleisradion ja sananvapauden historiasta sekä uudesta Yle-laista Gradu ei ilmeisesti mennyt vitosena läpi ja sen tietää siitä, ettei teksti ole luettavissa. Vain vitosen gradut julkaistaan avoimesti verkossa, koska opparit, gradut sun muut ovat julkisia. 

Luulisi HS:n toimituksessa älynneen omalta yliopistopohjaltaan, että tuossa tarinassa on monia aukkoja tai ainakin tietoisesti jätetään paljon kertomatta. Itse artikkelin rakennekin on jo kummallinen, koska siinä lähestytään aihetta haastattelemalla nuorta eikä kerrota ollenkaan taustoista.  

Niin tuossa on otettu otsikoksi Ronja Salmen kolumni aiheesta.

https://ylioppilaslehti.fi/2021/05/ronja-salmen-kolumni-medialiiton-ehd…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gradun otsikko ja tiivistelmä löytyy eivätkä vaikuta mitenkään erityisen laadukkailta.

Otsikko: Onko uusi Yle-laki typerä ja huono?

Miten ne ylipäätään liittyvät oikeustieteisiin? 

No eikö yle-laki liity?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväveli-verkosto. Luuleeko joku, että tämä on riviopiskelija ja muillakin on sama mahdollisuus? Ei todellakaan ole. Jokainen joka on edes yrittänyt samaa, ymmärtää tämän.

Sinun pitää todistaa tuo hyväveli-verkosto väitteesi.

Ko opiskelijahan on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta pienestä kunnasta. Jos olisi lähtöisin pääkaupunkiseudulta niin tuollainen epäily voisi olla paikallaan.

Pitää todistaa? Tarkoitatkohan nyt, ettei esim. HY:n palkoilla ole kuin syntyperäisiä helsinkiläisiä, eikä yksikään professori voisi olla kotoisin nimenomaan pieneltä paikkakunnalta? Jos näin, mietihän nyt loppuun saakka.

Yksikään professori ei vastaa kaikista kursseista. Jos olet ikinä yliopistoa käynyt, tietäisit hyvin.

Kyllähän sekin riittää, että se oma laitos suhtautuu hövelimmin kuin normaalisti. Tässä tarkoitan sitä, että on sallittu ajallisesti päällekkäiset kurssien, joilla normaalisti on esivaatimuksia, suoritukset yhtäaikaa ja vieläpä fuksivuonna. Tuleeko tämä olemaan laitoksen linja myös muiden opiskelijoiden kohdalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväveli-verkosto. Luuleeko joku, että tämä on riviopiskelija ja muillakin on sama mahdollisuus? Ei todellakaan ole. Jokainen joka on edes yrittänyt samaa, ymmärtää tämän.

Sinun pitää todistaa tuo hyväveli-verkosto väitteesi.

Ko opiskelijahan on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta pienestä kunnasta. Jos olisi lähtöisin pääkaupunkiseudulta niin tuollainen epäily voisi olla paikallaan.

Pitää todistaa? Tarkoitatkohan nyt, ettei esim. HY:n palkoilla ole kuin syntyperäisiä helsinkiläisiä, eikä yksikään professori voisi olla kotoisin nimenomaan pieneltä paikkakunnalta? Jos näin, mietihän nyt loppuun saakka.

Kohtalaisen epätodennäköistä on, että tyrnäväläisiä professoreita on Helsingin yliopiston oik tieteellisessä tiedekunnassa, mutta voi toki olla. Sehän on varmaan helppo tutkia yliopiston sivuilta ja google soimaan.

Saman tien kannattaisi tutkia tuo Ylioppilastutkintolautakunta, oliko siellä tuttuja ja saiko ko henkilö liian helposti ne 9 ällää?

Miksi et usko, että Tyrnävällä lähtöisin oleva voisi opiskella oikeustiedettä, tehdä välkkärin, toimia tutkijana ja saada professuurin? Toisaalta tyrnäväläisellä opiskelijalla voi olla sukulaisia mistä päin maata tahansa. Huom! En väitä mitään muuta kuin että Suomessa myös HYn professori voi olla kotoisin muualtakin kuin Helsingistä ja hänellä voi olla sukua missä päin maata tahansa. Tämä liittymättä mitenkään käsillä olevaan tapaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gradun otsikko ja tiivistelmä löytyy eivätkä vaikuta mitenkään erityisen laadukkailta.

Otsikko: Onko uusi Yle-laki typerä ja huono?

Ja nolointa on, että otsikko on suora kopio Ylen artikkelista aiheesta. Kuinkahan paljon muutoin gradu sisältää plagiointia? Tämä alkaa hieman muistuttaa Tytti Yli-viikarin tapausta.

Mikä siinä nyt niiiin noloa on?

Itse ajattelen, että hän on saattanut seurata mitä julkisuudessa on kirjoitettu asiasta ja sitten lähtenyt analysoimaan asiaa laillisesta näkökulmasta ja tutkinut asiaa tarkemmin. Minusta otsikko on erittäin selkä. Kysymys ja sitten siihen etsitään vastausta. Sen lisäksi sen on vain hyvä asia, että joku on tutkinut asiaa joka koskettaa lähes jokaista suomalaista. Ehkä se olisi hyvä, että tiedämme onko se laki typerä vai ei ja pitäisikö sitä muuttaa vai säilyttää entisellään.

Minä en tiedä sisältääkö se plagiontia, koska en sitä ole lukenut. Ehkä se kumoaa täysin ylen artikkelin väitteet? Vai tiedätkö sinä vastauksen tuohon kysymykseen? Onko se hyvä ja järkevä vai ei? Vai ehkä typerä ja huono?

Vierailija kirjoitti:

Nyt voisi kyllä tehdä jatkojutun ja kertoa että miten tuo käytännön tasolla on mahdollista. Miten muka saa esim. kurssien aikataulut järjestymään?

Siten että korvataan kurssit kirjatenteillä. Enemmän ihmetyttää se miten voi tehdä perus, aine ja syventäviä opintoja yhtäaikaa. Normaalisti täytyy olla se notaarin tutkinto tehty ennen kuin pääsee aloittamaan ne. Maisterivaihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Vieläkö joku ajattelee, että jollain opiskelijalla oli normaalit toimitavat koronavuonna? Kaikkien kohdalla on ollut poikkeukselliset toimitavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväveli-verkosto. Luuleeko joku, että tämä on riviopiskelija ja muillakin on sama mahdollisuus? Ei todellakaan ole. Jokainen joka on edes yrittänyt samaa, ymmärtää tämän.

Sinun pitää todistaa tuo hyväveli-verkosto väitteesi.

Ko opiskelijahan on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta pienestä kunnasta. Jos olisi lähtöisin pääkaupunkiseudulta niin tuollainen epäily voisi olla paikallaan.

Pitää todistaa? Tarkoitatkohan nyt, ettei esim. HY:n palkoilla ole kuin syntyperäisiä helsinkiläisiä, eikä yksikään professori voisi olla kotoisin nimenomaan pieneltä paikkakunnalta? Jos näin, mietihän nyt loppuun saakka.

Kohtalaisen epätodennäköistä on, että tyrnäväläisiä professoreita on Helsingin yliopiston oik tieteellisessä tiedekunnassa, mutta voi toki olla. Sehän on varmaan helppo tutkia yliopiston sivuilta ja google soimaan.

Saman tien kannattaisi tutkia tuo Ylioppilastutkintolautakunta, oliko siellä tuttuja ja saiko ko henkilö liian helposti ne 9 ällää?

Miksi et usko, että Tyrnävällä lähtöisin oleva voisi opiskella oikeustiedettä, tehdä välkkärin, toimia tutkijana ja saada professuurin? Toisaalta tyrnäväläisellä opiskelijalla voi olla sukulaisia mistä päin maata tahansa. Huom! En väitä mitään muuta kuin että Suomessa myös HYn professori voi olla kotoisin muualtakin kuin Helsingistä ja hänellä voi olla sukua missä päin maata tahansa. Tämä liittymättä mitenkään käsillä olevaan tapaukseen.

Tottakai voi olla. Kommentillani vastasin jonkun vihjailuun Hyväveli-verkostosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Vieläkö joku ajattelee, että jollain opiskelijalla oli normaalit toimitavat koronavuonna? Kaikkien kohdalla on ollut poikkeukselliset toimitavat.

Moniko muu sai aloittaa maisterivaiheen suorittamisen yhtäaikaa kandivaiheen kanssa fuksivuonna?

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluajan tärkein asia tavikselle on verkostoituminen. Mutta osalla porukasta verkostot jo valmiina eivätkä uusia sellaisia tarvitse.

Vähän niikuin Yli-Viikari. Keitä ovat "ei-tavikset", joihin epäsuorasti viittaat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös yhden opintopisteen pitäisi vastata 27 tuntia opiskelua? Eli hän opiskeli 15 741 tuntia vähän yli vuodessa. Hyvä saavutus, kun vuodessa on vaan 8 760 tuntia. :D

Laskelmasi auttaa hahmottamaan suorituksen poikkeuksellisuutta, joka on tosiaan vaatinut paitsi kadehdittavaa lahjakkuutta myös erinomaista opiskelutekniikkaa.

Sekä ennenkaikkea poikkeuksellista joustoa yliopiston normaaleista toimintatavoista.

Vieläkö joku ajattelee, että jollain opiskelijalla oli normaalit toimitavat koronavuonna? Kaikkien kohdalla on ollut poikkeukselliset toimitavat.

EI se kaikissa yliopistoissa sitä ole tarkoittanut että olisi voinut rutistaa kandi + maisteritutkinnon aloitusvuonnaan koska byrokratian aikataulut ja kurssien esitietovaatimukset sun muut ei tuota mitenkään mahdollista, oli etäopintoja tai ei.

Lisäksi jopa etätenttejä järjestetään vain normaalisti tenttikaudella eli sata kurssia vuoden tenttikausiin tungettuna tekee hommasta hankalan pelkän aikataulutuksen vuoksi kun niitä ei voi siirrellä opiskelijan tarpeen mukaan vaan luennoija (ja opintojen suunnittelijat) miettii tentin ajankohdan että se sopii oletusaikataululla opiskeleville.