Miksi niin harva mies sytyttää?
Sanotaan, että me naiset ollaan niin nirsoja. Mietin tätä tänään, kun treffit ihan kivan nettimiehen kanssa päättyivät jälleen niin, että jouduin kauniisti ilmaisemaan, etten ole kiinnostunut. Mulla ei ole moniakaan ehdottomia kriteerejä miehelle, mutta en voi sille mitään, jos en syty kumppaniehdokkaasta. En voi olla intiimisti henkilön kanssa, joka ei viehätä. Toistuvat treffit erilaisten kokelaiden kanssa ovat yhtä lailla pettymyksiä meille naisille, ainakin minulle - ei pelkästään sille osapuolelle, joka tulee torjutuksi. Kun haluaisi syttyä toisesta - useimmiten tapaan tosi mukavia miehiä - mutta ei…Siinä on vielä kivana lisänä se syyllisyys siitä, että taas jouduin lemppaamaan symppiksen miehen, joka varmasti pitää minua nyt kusipäisenä nirppanokkana. Innostun ani harvasta miehestä, silloin yleensä todellakin sytyn, ja juttu johtaa pitkään suhteeseen. Niitä on ollut elämässäni muutama, ja oikean miehen seurassa olen voimakkaasti seksuaalinen.
Miten teillä muilla vanhemmilla sinkkunaisilla? Olen jo hiukan iäkkäämpi tapaus, mutta näyttäisi vähän nuoremmatkin miehet olevan jonkin verran kiinnostuneita. Mutta sekään ei auta, kun en näköjään livenä kiinnostu edes itseäni nuoremmista. En ole sapioseksuaali. Ravintolassa (silloin harvoin kun käyn) tulee joskus ohimennen vilkaistua jotakin komeaa urosta, mutta olen epävarma ja alan himmailla, jos katsekontaktia syntyy. Nettideittailu on meille ujommille helpompaa, kun asetelma on alun alkaen selvä. Ja kyllä me naisetkin ollaan aika epätoivoisia välillä. Se vaan ei ratkea sillä, että otetaan kuka tahansa, joka tulee vastaan. Ei ole mahdollista laskea rimaa, jos sen paikkaa ei ole itse valinnut.
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sitten joillakin on noin, että heti ensisilmäyksellä tietää, haluaako harrastaa seksiä. Minulla ei kyllä mene noin. Toki ihmisen pitää olla fiksu ja kivannäköinen, mutta se kuuluisa kemia selviää vasta kun on hieman tutustuttu.
Visuaalinen kiihoke on minulla se joka sytyttää seksuaalisen kiinnostuksen. Jos nainen näyttää hyvältä minun silmääni, niin ei muuta kuin hommiin vaan sillä sekunnilla, ei siinä tarvitse välttämättä yhtään sanaa edes vaihtaa. Ja jos nainen ei näytä hyvältä, aivojeni seksuaalinen alue ei stimuloidu eikä kiinnostukseni herää, enkä pystyisi seksiä harrastamaan.
"Kemia" on siis minun tapauksessani yhtä kuin naisen ulkonäkö.
Ts. innostut vain kauniista naisista, koska heitä haluat panna, vaikka eivät puhuisi sanaakaan. Ihmetteletkö myös miksi keksinkertaisennäköinen "kunnonmies" ei kelpaa?
Olen nelikymppinen, ja sanoisin tavanneeni elämäni aikana ehkä 4-6 miestä, joista olen ollut kiinnostunut/olisin voinut kiinnostua, ellen olisi jo ollut onnellisesti varattu. Opiskelin miesvaltaisella alalla, ja kyllä siellä oli paljon komeita ja fiksuja miehiä, mutta jos ei kiinnosta, niin ei.
Pidän osittain ihan tuurina, että tapasin minulle sopivan miehen, jonka kanssa olemme olleet yhdessä jo pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sitten joillakin on noin, että heti ensisilmäyksellä tietää, haluaako harrastaa seksiä. Minulla ei kyllä mene noin. Toki ihmisen pitää olla fiksu ja kivannäköinen, mutta se kuuluisa kemia selviää vasta kun on hieman tutustuttu.
Visuaalinen kiihoke on minulla se joka sytyttää seksuaalisen kiinnostuksen. Jos nainen näyttää hyvältä minun silmääni, niin ei muuta kuin hommiin vaan sillä sekunnilla, ei siinä tarvitse välttämättä yhtään sanaa edes vaihtaa. Ja jos nainen ei näytä hyvältä, aivojeni seksuaalinen alue ei stimuloidu eikä kiinnostukseni herää, enkä pystyisi seksiä harrastamaan.
"Kemia" on siis minun tapauksessani yhtä kuin naisen ulkonäkö.
Ts. innostut vain kauniista naisista, koska heitä haluat panna, vaikka eivät puhuisi sanaakaan. Ihmetteletkö myös miksi keksinkertaisennäköinen "kunnonmies" ei kelpaa?
Pystyn innostumaan hyvin erilaisista naisista seksuaalisesti, en pelkästään "kauniista naisista". Olen innokkaasti pannut selkeästi ylipainoisia naisia. Olen pannut naista jolla oli aika erikoiset kasvot (mutta hyvä pylly). Olen pannut lyhyitä ja pitkiä naisia. Olen pannut jos jonkinlaista naista elämäni aikana.
En todellakaan juokse vain kauniiden naisten perässä. Rakastan seksiä ja tykkään monen näköisestä ja kokoisesta naisesta.
Ja jos nyt ihan suoraan sanotaan: ei mulla ulkonäön puolesta pelimerkit edes riitä niihin kauniisiin naisiin. Olen toki kauniitakin välillä pannut, mutta usein siihen liittyi sitten se että raha vaihtoi samalla omistajaa, jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Minulla on taas päinvastainen ongelma, haluaisin kovasti seurustella miehen kanssa ja ehkä siksi tuntuu että kiinnostavia miehiä on paljonkin. Mutta kun ujous! ei puhettakaan että pystyisin aloittamaan keskustelun kiinnostavan miehen kanssa ja koska ongelma taitaa olla yleinen myös ns vastapuolella on kyseessä pattitilanne. AARGH!
Onkohan se normaalia naisella, että näin sinkkuna ajattelee vähän joka toisen vastaantulevan miehen kohdalla että hmm mikäs tapaus tämä on eli on semikiinnostunut? Oli tai ei , näinhän tämä menee.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se normaalia naisella, että näin sinkkuna ajattelee vähän joka toisen vastaantulevan miehen kohdalla että hmm mikäs tapaus tämä on eli on semikiinnostunut? Oli tai ei , näinhän tämä menee.
Olen sinkkunainen, ja kyllä minulla ainakin välillä käy vietit vähän ylikierroksilla, ja aika moni kadulla vastaan tuleva mies näyttää silloin hyvinkin kiinnostavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se normaalia naisella, että näin sinkkuna ajattelee vähän joka toisen vastaantulevan miehen kohdalla että hmm mikäs tapaus tämä on eli on semikiinnostunut? Oli tai ei , näinhän tämä menee.
Olen sinkkunainen, ja kyllä minulla ainakin välillä käy vietit vähän ylikierroksilla, ja aika moni kadulla vastaan tuleva mies näyttää silloin hyvinkin kiinnostavalta.
Jee siis normaalia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sitten joillakin on noin, että heti ensisilmäyksellä tietää, haluaako harrastaa seksiä. Minulla ei kyllä mene noin. Toki ihmisen pitää olla fiksu ja kivannäköinen, mutta se kuuluisa kemia selviää vasta kun on hieman tutustuttu.
Visuaalinen kiihoke on minulla se joka sytyttää seksuaalisen kiinnostuksen. Jos nainen näyttää hyvältä minun silmääni, niin ei muuta kuin hommiin vaan sillä sekunnilla, ei siinä tarvitse välttämättä yhtään sanaa edes vaihtaa. Ja jos nainen ei näytä hyvältä, aivojeni seksuaalinen alue ei stimuloidu eikä kiinnostukseni herää, enkä pystyisi seksiä harrastamaan.
"Kemia" on siis minun tapauksessani yhtä kuin naisen ulkonäkö.
No, minulle ei riitä ulkonäkö, myös muut asiat miehen olemuksessa vaikuttavat, paljon. Ja toisaalta ulkonäön ei tarvitse olla "komea", jos sitä kuuluisaa kemiaa on.
Jännää kyllä tuo, että ulkonäkö määrää, eikä esim. henkilön ajatuksilla ole mitään merkitystä.
Minä olen aina ihastunut aivan täsmälleen tietynnäköisiin miehiin, mutta pelkkä ulkonäkö ei riitä. Ei alkuunkaan. Naiset ovat valikoivia ja asettavat muut asiat ulkonäön edelle ennemmin kuin niin, että ulkonäkö olisi ykkönen. Se on varmasti ihan evoluutiosta peräisin oleva piirre, että valitaan ennen kaikkea miehen henkisten ominaisuuksien perusteella, mitä nettideitit voivat hyvinkin vääristää. T. Nirso
Tilastollisesti ajatellen ja muussakin mielessä ulkonäkö ratkaisee sen, että tapahtuuko tutustumista vai ei. Nainen ei koskaan rupea ottamaan selvää rumasta tai tavallisesta miehestä miettien, että "mitähän hyviä henkisiä ominaisuuksia tuolla miehellä olisi?" ja tämä näkyy myös harrastuksissa ja työnhaussa; miehen pitää aggressiivisesti tuoda itseään esiin ja korjata ulkonäön luomia ennakkokäsityksiä, koska nainen ei todellakaan sitä tee.
Naisilla on enemmän taipumusta kaunistella asioita, koska heillä on siihen mahdollisuus ja väkivallan pelko tms. on myös syynä tälle, että halutaan peittää oma pinnallisuus. Naiset elävät enemmän Disney-todellisuudessa, kuin miehet, koska naisille asiat useammin tapahtuvat "itsestään" siten, että miehet näkevät työn kehittääkseen itseään ja nainen nauttii sen työn hedelmät.
Mitä tarkoitat "tilastollisella ajatellen"?
Ulkonäkö kiistatta vaikuttaa siihen millainen vaikutelma ihmisestä syntyy, mutta se on suurempi kokonaisuus kuin kasvot ja vartalo, ellei niissä ole jotain poikkeuksellisen epätavallista suuntaan tai toiseen. Pukeutuminen, olemisen tapa, miten itsensä kantaa, ääni jne. ovat osa kemiaa enemmän kuin ulkonäkö. Ulkonäkö myös viestii sisimmästä, sillä tavoin ei ole olemassa jakoa pinnalliseen ja syvälliseen. Ihmisethän ihan tietoisestikin muokkaavat ulkonäköään siinä tarkoituksessa, että tekisivät tietyn vaikutelman kiinnostuksenkohteistaan tms.
Termi tavallinen taas on kai viesti siitä, ettei halua poiketa muista tai ei näe miten poikkeaisi jostakusta toisesta. Se on ehkä ongelma, jos ajattelen että kiinnostava ihminen tuntee itsensä, tuntee miten poikkeaa muista ja on erityinen kuten jokainen meistä on.
Aggressiivisuudesta en pidä missään yhteydessä enkä varmasti ole ainoa. Voin jutella aggressiivisesti itseään tykö tekevän ihmisen kanssa, mutta se on yksi harvoja piirteitä, jonka koen yksiselitteisen kielteisenä ihmisessä olipa sen muoto mikä tahansa kuten sosiaalisten normien mukainen sarkastinen vitsailu muiden kustannuksella tai jokin muu "hauskuus". Pysyn kaukana tuollaisista miehistä ja naisista.
Mutta tiedän että jotkut kokevat tuollaisen puoleensavetävänä, joku ikään kuin sanoo sen mitä itse ei uskalla eli näen tuon narsistisena piirteenä hyvin pitkälti molemmissa osapuolessa. Pientä realismia olisi, jos aggressiivisesta vuorovaikutuksesta kiinnostuva ymmärtäisi, että ei mene pitkäänkään, kun tuo aggressio kohdistuu myös minuun. T. Nirso
Itselläni on sama homma, että en kiinnostu varmaan 97 % ihmisistä. Miehistä kaikki ovat halukkaita toisille treffeille, mutta olen kokenut, että miehille nyt kelpaisi melkeinpä kuka tahansa siedettävän näköinen nainen, kunhan olisi joku nainen vierellä. Se on aika säälittävää ja epätoivoista.
Mieheni laittaa pieniä kuivia pilkkeitä alapuolelle ja päälle sitten vähitellen isompia. Sytytyspalalla sitten alkusytytys, yksi tikku riittää. Luulin, että kaikki miehet osaa tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vielä syntymänirsompi kuin ap, eikä sille mitään voi. En ole koskaan halunnut seurustella miehen kanssa, joka ei sytytä, joten olin sitten mieluummin sinkku ihan vapaaehtoisesti. Kohtasin koko elämäni aikana ehkä kolme miestä, joista olisin kiinnostunut, mutta silloin he taas eivät olleet vastaavasti minusta kiinnostuneita, joten ei tullut mitään. Nelikymppisenä tapasin yhden tällaisen sytyttävän miehen ja hänkin halusi minut, joten nyt olen tällaisen harvinaisen miehen kanssa naimisissa. Minusta tämä meni hyvin. Olisi ollut painajaista pakottautua olemaan jonkun kanssa vastoin tahtoaan.
Yhdessä vaiheessa olin varma, että minussa on jotain vikaa, kun kaikki muut vaikuttavat pariutuvan niin helposti tuosta vaan. Ajattelin että ehkä minussa itsessäni ei ole kemiaa tms. Kävin seksuaaliterapeutin tapaamisella ja hän totesi, että olen vain luonnostaan hyvin valikoiva ja että se on täysin ok ja normaalia. Jotkut ihmiset menevät enemmän järjellä paritumisasioossakin ja silloin voi tehdä kompromisseja. Tunteiden kanssa taas ei oikein voi.Monikohan nainen on yhtä aikaa keskivertoa vaatimattomamman näköinen ja hirveän valikoiva? Varmaan sellaisiakin on, mutta nämä naiset, jotka ovat hirveän valikoivia saattavat saada todella paljon kehuja oman tasoisiltaan tavismiehiltä ja tämä pitää yllä mieluista minäkuvaa.
Jos ihmiselle on koko ajan tarjolla jotain ilmaiseksi, miksi hän näkisi vaivaa antaakseen jotain takaisin tai sitoutuakseen mihinkään?
Jos taas tämä sama nainen menettää mielenterveytensä ja lihoo 20kg, hän ei yhtäkkiä enää olekaan ehkä kovin valikoiva, koska ilmainen hehkuttaminen loppuu ja hänenkin pitää tehdä jotain saadakseen hyväksyntää.
Mistä olet saanut sen käsityksen, että kaikki naiset saavat valtavasti kehuja miehiltä? Siitäkö, että itse kehut naisia, kun olet treffeillä? Jos tarkoitat sellaista, että joku sanoo olet kaunis vaikkapa kaupassa, niin ei sitä useimmille naisille tapahdu kovin usein. Jos taas tarkoitat jotain ig-kehuja nigerialaisilta prinsseiltä ja muilta upseereilta, niin niitä kukaan ei ota vakavasti.
Kehuilla on vaikutusta, luuletko, että jos saisit paljon kehuja muuttuisit toisenlaiseksi itse? Jos, niin millä tavalla? Jos muuttuisit hyvällä tavalla, niin voisitko ajatella käyttäytyväsi samalla tavalla jo nyt, vaikket olekaan saanut kehuja? T. Nirso
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sitten joillakin on noin, että heti ensisilmäyksellä tietää, haluaako harrastaa seksiä. Minulla ei kyllä mene noin. Toki ihmisen pitää olla fiksu ja kivannäköinen, mutta se kuuluisa kemia selviää vasta kun on hieman tutustuttu.
Visuaalinen kiihoke on minulla se joka sytyttää seksuaalisen kiinnostuksen. Jos nainen näyttää hyvältä minun silmääni, niin ei muuta kuin hommiin vaan sillä sekunnilla, ei siinä tarvitse välttämättä yhtään sanaa edes vaihtaa. Ja jos nainen ei näytä hyvältä, aivojeni seksuaalinen alue ei stimuloidu eikä kiinnostukseni herää, enkä pystyisi seksiä harrastamaan.
"Kemia" on siis minun tapauksessani yhtä kuin naisen ulkonäkö.
No, minulle ei riitä ulkonäkö, myös muut asiat miehen olemuksessa vaikuttavat, paljon. Ja toisaalta ulkonäön ei tarvitse olla "komea", jos sitä kuuluisaa kemiaa on.
Jännää kyllä tuo, että ulkonäkö määrää, eikä esim. henkilön ajatuksilla ole mitään merkitystä.
Ja mitä tapahtuu, kun ikä väkisinkin vie ulkonäön? Niinpä, tämän vuoksi ei ikinä pidä valita pinnallista miestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän harva mies synnyttää?
Kyllä nykyään myös miespareilla on lapsia
Vierailija kirjoitti:
Mä sytyn ehkä vähän liiankin helposti. Voin tuntea vetoa vaikka ohikulkijaan ja treffit päätyvät 90 % todennäköisyydellä sänkyyn.
N40
Olet ns. "helppo", kauniisti ilmaistuna.
Miesten tupakointi on vähentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vielä syntymänirsompi kuin ap, eikä sille mitään voi. En ole koskaan halunnut seurustella miehen kanssa, joka ei sytytä, joten olin sitten mieluummin sinkku ihan vapaaehtoisesti. Kohtasin koko elämäni aikana ehkä kolme miestä, joista olisin kiinnostunut, mutta silloin he taas eivät olleet vastaavasti minusta kiinnostuneita, joten ei tullut mitään. Nelikymppisenä tapasin yhden tällaisen sytyttävän miehen ja hänkin halusi minut, joten nyt olen tällaisen harvinaisen miehen kanssa naimisissa. Minusta tämä meni hyvin. Olisi ollut painajaista pakottautua olemaan jonkun kanssa vastoin tahtoaan.
Yhdessä vaiheessa olin varma, että minussa on jotain vikaa, kun kaikki muut vaikuttavat pariutuvan niin helposti tuosta vaan. Ajattelin että ehkä minussa itsessäni ei ole kemiaa tms. Kävin seksuaaliterapeutin tapaamisella ja hän totesi, että olen vain luonnostaan hyvin valikoiva ja että se on täysin ok ja normaalia. Jotkut ihmiset menevät enemmän järjellä paritumisasioossakin ja silloin voi tehdä kompromisseja. Tunteiden kanssa taas ei oikein voi.Monikohan nainen on yhtä aikaa keskivertoa vaatimattomamman näköinen ja hirveän valikoiva? Varmaan sellaisiakin on, mutta nämä naiset, jotka ovat hirveän valikoivia saattavat saada todella paljon kehuja oman tasoisiltaan tavismiehiltä ja tämä pitää yllä mieluista minäkuvaa.
Jos ihmiselle on koko ajan tarjolla jotain ilmaiseksi, miksi hän näkisi vaivaa antaakseen jotain takaisin tai sitoutuakseen mihinkään?
Jos taas tämä sama nainen menettää mielenterveytensä ja lihoo 20kg, hän ei yhtäkkiä enää olekaan ehkä kovin valikoiva, koska ilmainen hehkuttaminen loppuu ja hänenkin pitää tehdä jotain saadakseen hyväksyntää.
Mistä olet saanut sen käsityksen, että kaikki naiset saavat valtavasti kehuja miehiltä? Siitäkö, että itse kehut naisia, kun olet treffeillä? Jos tarkoitat sellaista, että joku sanoo olet kaunis vaikkapa kaupassa, niin ei sitä useimmille naisille tapahdu kovin usein. Jos taas tarkoitat jotain ig-kehuja nigerialaisilta prinsseiltä ja muilta upseereilta, niin niitä kukaan ei ota vakavasti.
Kehuilla on vaikutusta, luuletko, että jos saisit paljon kehuja muuttuisit toisenlaiseksi itse? Jos, niin millä tavalla? Jos muuttuisit hyvällä tavalla, niin voisitko ajatella käyttäytyväsi samalla tavalla jo nyt, vaikket olekaan saanut kehuja? T. Nirso
Ei ehkä kehuja, mutta hyvännäköinen nainen huomataan aina. Jos on vielä fiksu, niin huomataan ihan varmasti. Saa keskusteluja aikaiseksi helpolla j n e. Saa sellaista mitä ilman moni mies käytännössä on, siksi ne on sitten niin ripustautuvia kun joku vähän hymyilee kaupan kassalla.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se normaalia naisella, että näin sinkkuna ajattelee vähän joka toisen vastaantulevan miehen kohdalla että hmm mikäs tapaus tämä on eli on semikiinnostunut? Oli tai ei , näinhän tämä menee.
Ei mulla ainakaan. Tämä koko ketju kertoo meistä naisista, jotka sinkkunakaan emme onnistu löytämään yhtää ainoaa miestä, jota voisimme aidosti haluta. Kun olin sinkku ja liikuin aktiivisesti joka puolella, näin sellaisen miehen n kerran viidessä vuodessa.
Minusta on nimenomaan täysin käsittämätöntä, että joku nainen pystyy kiinnostumaan tuolla lailla lähes kenestä tahansa. Oletko varma, ettet ole oikeasti mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vielä syntymänirsompi kuin ap, eikä sille mitään voi. En ole koskaan halunnut seurustella miehen kanssa, joka ei sytytä, joten olin sitten mieluummin sinkku ihan vapaaehtoisesti. Kohtasin koko elämäni aikana ehkä kolme miestä, joista olisin kiinnostunut, mutta silloin he taas eivät olleet vastaavasti minusta kiinnostuneita, joten ei tullut mitään. Nelikymppisenä tapasin yhden tällaisen sytyttävän miehen ja hänkin halusi minut, joten nyt olen tällaisen harvinaisen miehen kanssa naimisissa. Minusta tämä meni hyvin. Olisi ollut painajaista pakottautua olemaan jonkun kanssa vastoin tahtoaan.
Yhdessä vaiheessa olin varma, että minussa on jotain vikaa, kun kaikki muut vaikuttavat pariutuvan niin helposti tuosta vaan. Ajattelin että ehkä minussa itsessäni ei ole kemiaa tms. Kävin seksuaaliterapeutin tapaamisella ja hän totesi, että olen vain luonnostaan hyvin valikoiva ja että se on täysin ok ja normaalia. Jotkut ihmiset menevät enemmän järjellä paritumisasioossakin ja silloin voi tehdä kompromisseja. Tunteiden kanssa taas ei oikein voi.Monikohan nainen on yhtä aikaa keskivertoa vaatimattomamman näköinen ja hirveän valikoiva? Varmaan sellaisiakin on, mutta nämä naiset, jotka ovat hirveän valikoivia saattavat saada todella paljon kehuja oman tasoisiltaan tavismiehiltä ja tämä pitää yllä mieluista minäkuvaa.
Jos ihmiselle on koko ajan tarjolla jotain ilmaiseksi, miksi hän näkisi vaivaa antaakseen jotain takaisin tai sitoutuakseen mihinkään?
Jos taas tämä sama nainen menettää mielenterveytensä ja lihoo 20kg, hän ei yhtäkkiä enää olekaan ehkä kovin valikoiva, koska ilmainen hehkuttaminen loppuu ja hänenkin pitää tehdä jotain saadakseen hyväksyntää.
Mistä olet saanut sen käsityksen, että kaikki naiset saavat valtavasti kehuja miehiltä? Siitäkö, että itse kehut naisia, kun olet treffeillä? Jos tarkoitat sellaista, että joku sanoo olet kaunis vaikkapa kaupassa, niin ei sitä useimmille naisille tapahdu kovin usein. Jos taas tarkoitat jotain ig-kehuja nigerialaisilta prinsseiltä ja muilta upseereilta, niin niitä kukaan ei ota vakavasti.
Kehuilla on vaikutusta, luuletko, että jos saisit paljon kehuja muuttuisit toisenlaiseksi itse? Jos, niin millä tavalla? Jos muuttuisit hyvällä tavalla, niin voisitko ajatella käyttäytyväsi samalla tavalla jo nyt, vaikket olekaan saanut kehuja? T. Nirso
Ei ehkä kehuja, mutta hyvännäköinen nainen huomataan aina. Jos on vielä fiksu, niin huomataan ihan varmasti. Saa keskusteluja aikaiseksi helpolla j n e. Saa sellaista mitä ilman moni mies käytännössä on, siksi ne on sitten niin ripustautuvia kun joku vähän hymyilee kaupan kassalla.
Tietenkin hyvännäköinen ja fiksu huomataan, myös mies, mutta viesteistäsi on saanut sen käsityksen, että tarkoitat kaikkia naisia teoriassasi. Eli että tavalliset naiset ovat saaneet väärän käsityksen omasta viehätysvoimastaan ylenmääräisten kehujen takia, mutta en minä ole tuollaista kuullut tapahtuvan. Suurin osa ihmisistä saa kehuja aivan liian vähän. Surkean vähän, vaikka syytä olisi. T. Nirso
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se normaalia naisella, että näin sinkkuna ajattelee vähän joka toisen vastaantulevan miehen kohdalla että hmm mikäs tapaus tämä on eli on semikiinnostunut? Oli tai ei , näinhän tämä menee.
Ei mulla ainakaan. Tämä koko ketju kertoo meistä naisista, jotka sinkkunakaan emme onnistu löytämään yhtää ainoaa miestä, jota voisimme aidosti haluta. Kun olin sinkku ja liikuin aktiivisesti joka puolella, näin sellaisen miehen n kerran viidessä vuodessa.
Minusta on nimenomaan täysin käsittämätöntä, että joku nainen pystyy kiinnostumaan tuolla lailla lähes kenestä tahansa. Oletko varma, ettet ole oikeasti mies?
Tämä oli kuin minun näppikseltäni eli näen kiinnostavan miehen ehkä kerran viidessä vuodessa tai harvemmin. Hyvännäköisiä näkyy kyllä useammin, mutta oikeasti kiinnostavan - niitä on kyllä todella harvassa, mutta ystäväpiiriini kuuluu kyllä naisia, joiden kiinnostus herää huomattavasti herkemmin eli tiedän olevani nirso. T.Nirso
Itseasiassa urokseen verrannollinen termi ei ole "narttu" (joka on siis nimenomaan tyttökoiran nimitys), vaan naaras. Korjasin virheet sun tekstiisi, ole hyvä.