Lue keskustelun säännöt.
Taisteluvinkkinne marraskuun mörönpimeään ?
Nyt alkaa olla jaksaminen lopussa. Naama on turvonnut pallo, aivot sumussa. Ei kiinnosta veetuakaan tehdä mitään. Hommia rästissä, ilo kateissa. Viha puskee pinnalle ja luovuttamisen tunne.
Kommentit (421)
Minulla on on ainakin kotona valoisaa ja lämmintä ja kaikki mitä tarvitsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suunnitella matkaa johonkin missä aurinkoa. Liikunta auttaa oli sitten mitä hyvänsä. Kirjat, musiikin kuuntelu, käsityöt , leffat, teatteri, konsertit jne
Vierailija kirjoitti:
Minulla on on ainakin kotona valoisaa ja lämmintä ja kaikki mitä tarvitsen.
sähkö kallista, ei auta nyt kaikissa pitää valoa.
Joku sanoo että "ei saa yrittää taistella vastaan, totu nyt vaan aikuinen ihminen". Pyh. Jos tähän mennessä aikalailla joka vuosi on ollut kamala kaamosmasennus, niin kyllä mun mielestä alkaa olla aika "taistella vastaan". Itse ainakin olen nyt yrittänyt suunnitella jo etukäteen miten jaksan tämän ajan masentumatta.
Aamut alkaa kirkasvalolampun herätyksellä. Kaikkiin kattovalaisimiin olen ostanut kirkkaimmat mahdolliset lamput. Yritän ehtiä ulkoilemaan valoisaan aikaan ja käyn joka päivä edes lyhyellä kävelyllä. Herkut ja vaalean leivän olen nyt jättänyt lihomisen vuoksu muutenkin pois, mutta kummasti on väsymyskin helpottanut noiden poistuttua. Aiemmin olen oikein muhinut siellä viltinmutkassa suklaalevyn kanssa, joten ei ihme jos on väsyttänyt.
Vaikka en toki sano etteikö noita tunnelmointihetkiä tarvittaisi, mutta nyt nautiskelen vain tee- tai kahvikupin kanssa 😁
Unta myös riittävästi, niin saa kaiken mahdollisen pirteyden päiviin. Sinänsä pimeät illat ovat hyviä, kun kesällä valoisissa öissä ei malttaisi mennä nukkumaankaan.
Sitten yritän jo aloittaa pikkuhiljaa joulufiilistelyn, mietin lahjoja ja touhuja lasten kanssa, kaivan koristevaloja kaapista. Ja koetan tehdä kivoja asioira sisätiloissa. Nyt on monta kertaa käyty lasten kanssa uimahallissa, siellä on sitä valoa ja elämää 😊
Sit tietty nämä d-vitamiinit (reilulla annoksella), hyvät öljyt jne.
Tsemppiä muille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on on ainakin kotona valoisaa ja lämmintä ja kaikki mitä tarvitsen.
sähkö kallista, ei auta nyt kaikissa pitää valoa.
Jos et ihan todella todella tiukilla ole, niin ei tuo nykyajan led-valojen käyttö edes näillä sähkön hinnoilla paljoa maksa.
Lämmitys ihan eri juttu, se se maksaa.
Meillä palaa kaikki lamput, mutta lämmitys on kiinni/pienellä niin paljon kuin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta joulukuussa on pimeämpää. Päivät ovat lyhimmillään joulukuussa, ei marraskuussa.
Tämä on totta, mutta loka-marraskuussa väsyttää entisestään se, että kaikista pimein vuodenaika on vielä edessä. Omalla kohdallani sanoisin, että syyskuun jälkeen elämä tuntui aiemmin siltä kuin vetäisi kivirekeä ylämäkeen. Ja joka päivä rekeen lisättäisiin painavia kiviä. Jouluna eli talvipäivänseisauksen aikaan oltiin kivireen kanssa mäen korkeimmalla kohdalla ja siitä eteenpäin kohti kevättä taakka keveni ja mentiin jo mäkeä alas. Nykyisin mulla ei ole tätä ongelmaa, koska en tee loppuvuotena mitään sellaista, mitä ei ole aivan pakko. Keväällä ja kesällä olen aktiivinen ja sosiaalinen, syksyn tullen vetäydyn kotiin ja nukun mahdollisimman paljon.
- nro 214
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärä asenne tuollainen vastaantaistelu ja ahdistuminen ja että vain kesäkuukaudet on oikeaa elämää.
Minä nautin siitä, että pimeässä on hyvä nukkua ja siitä, että voi olla rauhassa kotona ilman ”pakkoa” liehua ulkona.
Tietyt asiat on väistämättömiä (kuten juuri tämä vuoden kierto) ja on viisautta osata ottaa ne coolisti. Eikä niin että paniikinomaisesti yrittää taistella vastaan, sehän vaan korostaa sitä ”hui mörkö” -fiilistä.
Jos elää vain kesää odottaen, niin 9 kk vuodesta on kärsimystä. Kannattaa opetella nauttimaan kaikista vuodenajoista ja löytää niistä parhaat puolet. D-vitamiinia väh. 50mg/vrk niin kaamosväsymys ei pääse iskemään, ja liikuntaa mieluiten päivittäin. Hyvät ulkoiluvaatteet ettei haittaa vesisade eikä pakkanen.
Minusta on inhottavaa, kun kehotetaan nauttimaan sellaisesta, mistä ei pidä. Sama kuin sanottaisiin: liian pienistä korkokengistä kannattaa opetella nauttimaan, ei haittaa kipeät rakot eikä liikavarpaat, kun ajattelee, miten söpöltä niisdä näyttää...
Pitäisiköhän sinun muuttaa aurinkoiseen maahan, miksi kärsit täällä? Ilmeisesti odotat, että joku muu taluttaa sinut kädestä pitäen, hankkii sinulle kivan työpaikan valmiiksi ja hoitaa virastohommat.
Kokeile nyt edes hankkia vähän oma-aloitteisuutta että saat itsellesi haluamasi puitteet elämään. Olet rasite muille kun valitat etkä tee mitään asian eteen.
Tutkimus: Suomalaiset kuuluvat vähiten empaattisiin kansakuntiin
Yhdysvaltalaistutkimuksessa Suomi sai 63 maan vertailussa kuudenneksi kehnoimmat empatiapisteet.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016101722474066IMHO kirjoituksesi teki talven odotuksestani vielä kamalamman ja raskaamman. :(
Eri
Minusta jo ketjun otsikko kertoo, ettei asiaan suhtauduta uhriutuneen tosikkomaisesti. Hyvin monihan kokee nämä viikon tylsimpinä vuodesta.
Ei kannata välittää keljuilijoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljän seinän sisällä pysyttely jollei ole asiaa.
Onhan syksy upeata aikaa. Ei aina voi olla niin ihanaa.
Ihmiset nykyisin valittavat aivan pienistä asioista.
Turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikallinen dirln:
rintaliivit yöpaidan päälle
(Dirln on se mekko mitä käytetään munchenin olutjuhlissa eli oktoberfestissä)
Ei syksy ole kaikille upeaa.
Mulla liittyy ikäviä traumakokemuksia näihin viikkoihin. Se tämän märänpimeän vierellä on ollut lähes joka vuosi unettomuusjakson paikka.
Oma vinkkini on alkottomuus. Pahentaa vaan ahdistusta ja unettomuutta. Mutta tiedän myös, että voi olla joillekin ainoa lohtu ja jopa turva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikuntaa ja mökkeilyä. Rakastan tätä pimeyttä. On ihanaa juuri perjantaina suunnata mökille ja pakata mukaan maastopyörä ja kajakki (vielä ei ole meri jäässä). Kun lunta tulee, otan mukaan sukset ja pilkkihaalarin.
Kannattaa pitää itsensä aktiivisena ja harrastaa vapaa-ajalla kivoja juttuja. Arkena jaksaa, kun tiedossa on aktiivinen viikonloppu omalla mökillä, jossa on viimeisen päälle mukavuudet.
Kun jään eläkkeelle, muutan pysyvästi pois kaupungista ja hengailen maalla. Saatan hankkia sitten koiran kaveriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei syksy ole kaikille upeaa.
Mulla liittyy ikäviä traumakokemuksia näihin viikkoihin. Se tämän märänpimeän vierellä on ollut lähes joka vuosi unettomuusjakson paikka.Oma vinkkini on alkottomuus. Pahentaa vaan ahdistusta ja unettomuutta. Mutta tiedän myös, että voi olla joillekin ainoa lohtu ja jopa turva.
Ja lisäksi on meitä, joille ilmojen viileneminen aiheuttaa nivelkipuja. En pidä helteistä, mutta rakastan kesää just siksi, että silloin mulla ei ole juurikaan kipuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi kiva, kun nyt ei "saisi" laittaa mitään kausivaloja sun muitakaan piristämään päivää, koska ne vievät sähköä. Eivät kovin paljoa, mutta kuitenkin. Minä aina odotan sitä, kun saa ripustaa nätit valot ikkunalle, ja nyt siitäkin pitää luopua. Ei v**** mitä p*skaa!!!
Voit ihan hyvin laittaa, ajasta ne. Ei ne niin paljon sähköä syö. Jos se helpottaa sun oloa pimeydessä, anna mennä.
On pikkuvaloja jotka toimii patterilla. Jos ei välky, patteri kestää pitkään. Pikkuvalot sopii lähelle, pöytään tai sängyn viereen. Itselle.
Lempäälässä on aina mörönpimeää. Näillä mennään!
Päätin että ensi syksynä vuokraan talon jostain missä on valoa ja lämpimämpää ainakin kuukaudeksi. Marraskuu ainakin pois täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on on ainakin kotona valoisaa ja lämmintä ja kaikki mitä tarvitsen.
sähkö kallista, ei auta nyt kaikissa pitää valoa.
Minulla on onneksi hyvä sopimus, eikä pelkillä valoilla ole juurikaan merkitystä kulutuksessa.
Minusta juuri tämä aika vuodesta joululoman loppuun asti on ihan parasta! Ihanaa käpertyä oman kodin lämpöön kirjojen, kutimien tai vaikka leffan ääreen. Laittelen kotiin vilttejä ja kynttilöitä, takkatuli sekä lämmittää että tuo tunnelmaa. Pimeys ja ruska on Ihanaa, sade myös jos ei tarvitse olla pitkiä aikoja ulkona. Sitten kun lumi tulee, niin ulkona on satumaisen kaunista käydä kävelyillä. Joulun odotus se vasta mukavaa on, kun saa askarrella ja leipoa lapsen kanssa, nettiä lahjoja, juoda iltaisin lämmintä glögiä. En keksi mitään huonoa tästä vuodenajasta.
Tuo tuppaa monelta unohtumaan. Se on se joulun taika, mikä vie ajatukset pois pimeydestä. Ja usein myös ihan hirveästä säästä muutenkin. Valkea joulu kun toteutuu nykyään niin harvoin, täällä eteläpuolella.