Lestadiolaisäidit - Miten te sen teette?
Kertokaa, miten saatte arjen pyörimään usean pienen lapsen kanssa? Olen alkanut ihan oikeasti ihailla tätä taitoa, kun olen tajunnut mitä arjen pyörittäminen järjissään vaatii.
Ehdittekö töihin lasten "välissä"? Onko hankalaa hypätä aina hetkeksi työelämään kotoa (jos siis olette menneet)?
Rehellisesti: Käykö raskaudet ja synnytykset fysiikan päälle? Onko terveydenhuolto ottanut kohdallanne asiaan koskaan kantaa?
Ja vielä, mikä on mielestänne "ideaali" lasten ikäero?
Kiitos, jos jaksaisit vastata. Ja tämä ei tosiaankaan ole mikään mollausketju, päinvastoin:)
Kommentit (182)
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 23:07"]
Jotain käytännön esimerkkejä ap:lle vielä.
-suunnittele viikon ruokalista kerrallaan niin osaat ostaa oikeat tarvikkeet
- jaa talo siivousalueisiin, joista jokainen tarpeeksi iso perheenjäsen hoitaa yhden esim kerran tai kaksi viikossa.
- osta samantyylisiä ja sävyisiä lastenvaatteita niin kaikki käyvät yhteen ja niitä on helppo yhdistellä. Päätä päävärit esim tummansininen tai musta ja muita värejä lisukkeeksi.
- tarpeeksi iso pyykkikone niin ei tarvi pestä kun yksi koneellinen päivässä.
- ruokamenoja laskee, jos syö kerran päivässä aamulla tai illalla puuroa. Sämpylät kerran pari viikossa helppo leipoa itse.
- illalla pikasiivous esim. Jokainen lapsi kerää lattialta 10 tavaraa ja laittaa paikoilleen. Järjestyksen laittamiseen menee silloin 5 min.
- selkeät säännöt velvollisuuksista ja hauskuuksista kuten pelivuoroista.
- vähemmän tavaraa = helpompi pitää järjestystä. Karsi kaikki ylimääräinen.
- ihmisillä on tajuttomasti esim. vaatteita, mutta oikeasti jokainen tarvii 5 paitaa, 5 housut, 5 sukat, 5 pikkuhousut ja kalsarit, hyvälaatuiset ulkovaatteet ja esimerkiksi talvella vettäpitävät ulkokengät, hanskat ja pipon.
- väsymyksen hetkellä teen mielessäni ainakiitollisuuslistan, jolloin asiat menevät oikeisiin mittasuhteisiin.
[/quote]
Eikö tuollaisessa elämä oo kauheeta suorittamista ja kontrollointia päivästä toiseen? Mä en tuollaista jaksais. Me tykätään elää spontaanisti, tehdä mitä milloinkin huvittaa ei me kestettäis jos elämä ois sääntöjä, organisointia, tiukkaa järjestyksessä pysymistä..
Kaikki energia ja aika menee kotitöihin ja perheen arjen toimivuuteen liittyviin asioihin. Kerran vuodessa vanhemmat saa omaa aikaa yhden viikonlopun ajaksi?
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 19:29"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 23:07"]
Jotain käytännön esimerkkejä ap:lle vielä.
-suunnittele viikon ruokalista kerrallaan niin osaat ostaa oikeat tarvikkeet
- jaa talo siivousalueisiin, joista jokainen tarpeeksi iso perheenjäsen hoitaa yhden esim kerran tai kaksi viikossa.
- osta samantyylisiä ja sävyisiä lastenvaatteita niin kaikki käyvät yhteen ja niitä on helppo yhdistellä. Päätä päävärit esim tummansininen tai musta ja muita värejä lisukkeeksi.
- tarpeeksi iso pyykkikone niin ei tarvi pestä kun yksi koneellinen päivässä.
- ruokamenoja laskee, jos syö kerran päivässä aamulla tai illalla puuroa. Sämpylät kerran pari viikossa helppo leipoa itse.
- illalla pikasiivous esim. Jokainen lapsi kerää lattialta 10 tavaraa ja laittaa paikoilleen. Järjestyksen laittamiseen menee silloin 5 min.
- selkeät säännöt velvollisuuksista ja hauskuuksista kuten pelivuoroista.
- vähemmän tavaraa = helpompi pitää järjestystä. Karsi kaikki ylimääräinen.
- ihmisillä on tajuttomasti esim. vaatteita, mutta oikeasti jokainen tarvii 5 paitaa, 5 housut, 5 sukat, 5 pikkuhousut ja kalsarit, hyvälaatuiset ulkovaatteet ja esimerkiksi talvella vettäpitävät ulkokengät, hanskat ja pipon.
- väsymyksen hetkellä teen mielessäni ainakiitollisuuslistan, jolloin asiat menevät oikeisiin mittasuhteisiin.
[/quote]
Eikö tuollaisessa elämä oo kauheeta suorittamista ja kontrollointia päivästä toiseen? Mä en tuollaista jaksais. Me tykätään elää spontaanisti, tehdä mitä milloinkin huvittaa ei me kestettäis jos elämä ois sääntöjä, organisointia, tiukkaa järjestyksessä pysymistä..
Kaikki energia ja aika menee kotitöihin ja perheen arjen toimivuuteen liittyviin asioihin. Kerran vuodessa vanhemmat saa omaa aikaa yhden viikonlopun ajaksi?
[/quote]
Se onkin varmaan just se mitä elämältään haluaa. Spontaani elämä onnistunee ymmärtääkseni alle kolmen lapsen perheissä? Monilapsiset perheet saavat onnensa ilmeisesti jostain muusta.
En ole lesta, mutta haaveilen suurperheestä. Haluaisin vähintään viisi lasta.
Jos olisi varaa tekisin lisää lapsia niin kauan kun vartalo kestää. Meillä on nyt kaksi tyttöä.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 23:07"]
Jotain käytännön esimerkkejä ap:lle vielä.
-suunnittele viikon ruokalista kerrallaan niin osaat ostaa oikeat tarvikkeet
- jaa talo siivousalueisiin, joista jokainen tarpeeksi iso perheenjäsen hoitaa yhden esim kerran tai kaksi viikossa.
- osta samantyylisiä ja sävyisiä lastenvaatteita niin kaikki käyvät yhteen ja niitä on helppo yhdistellä. Päätä päävärit esim tummansininen tai musta ja muita värejä lisukkeeksi.
- tarpeeksi iso pyykkikone niin ei tarvi pestä kun yksi koneellinen päivässä.
- ruokamenoja laskee, jos syö kerran päivässä aamulla tai illalla puuroa. Sämpylät kerran pari viikossa helppo leipoa itse.
- illalla pikasiivous esim. Jokainen lapsi kerää lattialta 10 tavaraa ja laittaa paikoilleen. Järjestyksen laittamiseen menee silloin 5 min.
- selkeät säännöt velvollisuuksista ja hauskuuksista kuten pelivuoroista.
- vähemmän tavaraa = helpompi pitää järjestystä. Karsi kaikki ylimääräinen.
- ihmisillä on tajuttomasti esim. vaatteita, mutta oikeasti jokainen tarvii 5 paitaa, 5 housut, 5 sukat, 5 pikkuhousut ja kalsarit, hyvälaatuiset ulkovaatteet ja esimerkiksi talvella vettäpitävät ulkokengät, hanskat ja pipon.
- väsymyksen hetkellä teen mielessäni ainakiitollisuuslistan, jolloin asiat menevät oikeisiin mittasuhteisiin.
[/quote]
Eikö tuollaisessa elämä oo kauheeta suorittamista ja kontrollointia päivästä toiseen? Mä en tuollaista jaksais. Me tykätään elää spontaanisti, tehdä mitä milloinkin huvittaa ei me kestettäis jos elämä ois sääntöjä, organisointia, tiukkaa järjestyksessä pysymistä..
Kaikki energia ja aika menee kotitöihin ja perheen arjen toimivuuteen liittyviin asioihin. Kerran vuodessa vanhemmat saa omaa aikaa yhden viikonlopun ajaksi?
[/quote]
Meillä on kaksi lasta ja kolmatta odotellaan eikä olla lesta-perhe, mutta kyllä mä koen tän olevan just tuota kuvaamasi kaltaista vaikka lapsia on vasta kaksi. Heti jos vähän hellittää ja on spontaani niin vähintäänkin kämppä räjähtää käsiin, siis tulee hirveä sotku. Kahdenkeskistä aikaa ei ole koskaan mitään viikonlopun pituista aikaa. Lapset ovat hoidossa korkeintaan kolmisen tuntia isovanhemmilla, jos joskus tarvitaan. En tosin ole tajunnut siitä juurikaan kärsiä tai valittaa, kun olen ajatellut sen kuuluvan lapsiperheen elämään ja tähän vaiheeseen. Kyllä ne kasvaa ja myöhemmin on taas vähemmän hektistä. Hienoa kyllä, että jotkut pystyy säilyttämään spontaanisuutensa lasten kanssa. Aidosti ihailen, vaikka ei omakaan elämäni tunnu mitenkään kurjalta.
Eikö ketään linjoilla asiaan liittyen?
Ja saa tietysti ei-lestadiolaiset "suurperheiden" äidit kertoilla yhtälailla!
Jaa-a, hyvin :) Varmaan auttaa se asiaan keskittyminen, jättää sometuksen vähemmälle ja tekee sen mitä pitää. Aamulla aamupala ja pyykit koneeseen, ruuanlaitto, pihalle, syömään, pienet unille, pyykit kuivumaan ja siivoushetki, päiväkahvi ja lepo, välipala, leikkiä/ulos/kylään/pusuja ja haleja/mitäikinä, sitten syömään koko porukalla ja niin edespäin, illalla käyn jumpassa/lenkillä tai ystävillä, niin jaksaa paremmin. Läksyjen tarkistelua yms välissä... ideaali ikäero olisi 2-3v (kyllä, minun mielestäni näin olisi), mutta meidän lapset on syntyneet 1,5-2,5v välein ja pärjää näinkin hyvin :) Asennekysymys ja rutiinit kunniaan. Ja minulla on hyvä mies joka on arjessa mukana. Terveys on ihan hyvä ja synnytyksistä palautuminen (6kpl) on mennyt loistavasti. Kaikilla ei näin ole, mutta tämä on minun arkeani :)
Ei kaikilla lestadiolaisilla ole suurperhe.
En vastaa, kun on pieni perhe. :)
Ei siinä ehdi olla enää lasten kanssa
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:03"]Jaa-a, hyvin :) Varmaan auttaa se asiaan keskittyminen, jättää sometuksen vähemmälle ja tekee sen mitä pitää. Aamulla aamupala ja pyykit koneeseen, ruuanlaitto, pihalle, syömään, pienet unille, pyykit kuivumaan ja siivoushetki, päiväkahvi ja lepo, välipala, leikkiä/ulos/kylään/pusuja ja haleja/mitäikinä, sitten syömään koko porukalla ja niin edespäin, illalla käyn jumpassa/lenkillä tai ystävillä, niin jaksaa paremmin. Läksyjen tarkistelua yms välissä... ideaali ikäero olisi 2-3v (kyllä, minun mielestäni näin olisi), mutta meidän lapset on syntyneet 1,5-2,5v välein ja pärjää näinkin hyvin :) Asennekysymys ja rutiinit kunniaan. Ja minulla on hyvä mies joka on arjessa mukana. Terveys on ihan hyvä ja synnytyksistä palautuminen (6kpl) on mennyt loistavasti. Kaikilla ei näin ole, mutta tämä on minun arkeani :)
[/quote]
Jaksaisitko kertoo tarkemmin teidän Päivärytmi sä? Monelta heräätte jne. Mitä kaikkea siivoat milloinkin ym. En ole ap mutta kiinnostunut silti. Inspiraatio myös hukassa :D
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:05"]Ei siinä ehdi olla enää lasten kanssa
[/quote]
Kun musta tuntuu, että nimenomaan ehtivät. Ja sitten juuri kaikki muu sälä siihen (kodinhoito, harrastukset jne.).
Suurperheiden äidit, syöttekö samaa ruokaa lounaalla ja illallisella?
Kysyy kolmen kotona olevan lapsen äiti, joka mielestään vaan koko ajan laittaa ruokaa
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:09"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:03"]Jaa-a, hyvin :) Varmaan auttaa se asiaan keskittyminen, jättää sometuksen vähemmälle ja tekee sen mitä pitää. Aamulla aamupala ja pyykit koneeseen, ruuanlaitto, pihalle, syömään, pienet unille, pyykit kuivumaan ja siivoushetki, päiväkahvi ja lepo, välipala, leikkiä/ulos/kylään/pusuja ja haleja/mitäikinä, sitten syömään koko porukalla ja niin edespäin, illalla käyn jumpassa/lenkillä tai ystävillä, niin jaksaa paremmin. Läksyjen tarkistelua yms välissä... ideaali ikäero olisi 2-3v (kyllä, minun mielestäni näin olisi), mutta meidän lapset on syntyneet 1,5-2,5v välein ja pärjää näinkin hyvin :) Asennekysymys ja rutiinit kunniaan. Ja minulla on hyvä mies joka on arjessa mukana. Terveys on ihan hyvä ja synnytyksistä palautuminen (6kpl) on mennyt loistavasti. Kaikilla ei näin ole, mutta tämä on minun arkeani :) [/quote] Jaksaisitko kertoo tarkemmin teidän Päivärytmi sä? Monelta heräätte jne. Mitä kaikkea siivoat milloinkin ym. En ole ap mutta kiinnostunut silti. Inspiraatio myös hukassa :D
[/quote]
Kauheeta suorittamista... Saako lapset ikinä kahdenkeskistä aikaa äidin/isän kanssa?
Onko kellään kroppa protestoinut raskauksista/synnytyksistä johtuen? Onko yöt tosi raskaita pienten lasten kanssa?
Mua kiinnostaa se työssäkäyntiasia. Onko kellään paloa töihin lasten välissä ja onnistuuko työnsaanti niin vähäksi aikaa helposti?
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:03"]Jaa-a, hyvin :) Varmaan auttaa se asiaan keskittyminen, jättää sometuksen vähemmälle ja tekee sen mitä pitää. Aamulla aamupala ja pyykit koneeseen, ruuanlaitto, pihalle, syömään, pienet unille, pyykit kuivumaan ja siivoushetki, päiväkahvi ja lepo, välipala, leikkiä/ulos/kylään/pusuja ja haleja/mitäikinä, sitten syömään koko porukalla ja niin edespäin, illalla käyn jumpassa/lenkillä tai ystävillä, niin jaksaa paremmin. Läksyjen tarkistelua yms välissä... ideaali ikäero olisi 2-3v (kyllä, minun mielestäni näin olisi), mutta meidän lapset on syntyneet 1,5-2,5v välein ja pärjää näinkin hyvin :) Asennekysymys ja rutiinit kunniaan. Ja minulla on hyvä mies joka on arjessa mukana. Terveys on ihan hyvä ja synnytyksistä palautuminen (6kpl) on mennyt loistavasti. Kaikilla ei näin ole, mutta tämä on minun arkeani :)
[/quote]
Täällä toinen suurperheen äiti, jolla kuusi lasta ja teksti on lähes kuin omasta elämästäni. Meidän nuorimmainen syntyi kuukausi sitten ja lapsiluku jää tähän.
Kyllä lapsille riittää vanhempien aikaa, ja toki he leikkivät paljon toistensa kanssa. Pyritään huomioimaan yksilöllisesti viettämällä heidän kanssa kahdenkeskistäkin aikaa. Emme teetä normaalia enempää kotitöitä lapsilla vaan auttavat pikkuaskareissa että oppisivat itsekin tekemään. Kaikin puolin onnellista perhe-elämää iloineen ja suruineen. Toki täytyy myöntää, että lapsiluvun on mahdollistanut perusterveenä syntyneet lapset. Jos jolla kulla olisi vaikkapa vaikea sairaus, ei enempää vauvoja olisi uskaltanut haaveilla. Isovanhempia tm. sukulaisia ei ole auttamassa, ystävät tukevat tarvittaessa.
Meillä esimerkiksi tänään sujui päivä näin. Mies+pikkuisin heräsivät 7.00. Minä ja koululaiset 7.30, mies töihin. Aamupalaa koululaisille, vaatteet päälle ja bussiin. Pikkuisin nukahti uudelleen, minä laitoin pesukoneet pyörimään. Keskimmäiset heräili 8.30-9 välillä ja söivät aamupalan. Pikkuisin rattaisiin ja keskimmäisten kanssa puistoon ja kauppaan. Takaisin kotiin 11 aikaan ja ruoanlaitto. Syönti ja päiväunille koko porukka. Minäkin torkahdin puolisen tuntia, keskimmäiset nukkui parisen tuntia jokainen, pikkuisin veteli rattaissa menemään miltein 3 tuntia! Koululaiset kotiin 14.45 ja välipalaa koko porukalle. Keskimmäiset leikki ja minä juttelin koululaisten kanssa kuulumiset ja autoin läksyissä. Päiväruoka klo 17 kun mieskin tuli kotiin. Koko perheellä hetki puuhailtiin pihalla ja kävästiin parin sadan metrin päässä mummalassa. Kotona iltapalaa ja iltapesulle kahdeksan aikaan. Keskimmäisten kanssa luettiin pari kirjaa ja he nukahtivat yhdeksän aikaan. Pienimmäistä tässä imettelen, koululaiset lukevat omassa huoneessaan, pian laittavat nukkumaan.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 00:13"]
Ot, mut mistä toi luku 2,1 on revitty? Väkimäärä nousee kylläkin, jos pari saa yli 2,0 lasta.
[/quote]
Kun kuolleisuus on huomioitu?