Lestadiolaisäidit - Miten te sen teette?

Meillä on tällä hetkellä 5 lasta, 10, 8, 6, 5 , 3 vuotiaat. Ikää itselläni 32-v.
Meille lasten tulo ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys, ensimmäistä lasta jouduimme odottaa reilu 3 vuotta. (naimisiin mennessä olin 18-v, mies 20-v.)
En ole kokenut että raskaudet olis vielä käyneet liiaksi fysiikan päälle, toki olen joka raskauden alussa ollut ihan superväsynyt ja saamaton, mutta sit loppua kohden helpottanut. :) Ensimmäisellä lapsella oli paha koliikki, ja se koetteli jaksamista kun öitä en saanut nukuttua, ja miestä en halunnut hoitaan, kun hän kävi töissä. Lopuilla 4:llä on onneksi ollut tosi rauhallinen vauva-aika, eikä juurikaan sairasteluja tms. Pari flunssaa, mutta niistä selvittiin hyvin. :)
Hoitajat/lääkärit ei ole mitenkään ottanut kantaa raskauksiin ja niiden lukumäärään, ovat sanoneet vaan että mun fyysinen "kunto" kestää vielä raskauksia, joten sen suhteen olen tyytyväinen. Tosiaan mulla on ollut vaikeuksia tulla raskaaksi, mutta toivon silti että saisin vielä ainakin kaksi lasta.
Sopivana ikäerona pitäsin jotain 1,5 - 2 vuotta. Sillon lapsi alkaa olla jo jonkun verran itsenäinen, osaa leikkiä yksin, eikä koko ajan tarvii äitiä tai isää rinnalleen. Ja tietty se, että tuon ikäsenä osaa jo liikkua sujuvasti. :)
Kun esikoinen oli reilu vuoden, jatkoin töitä, ja edelleen käyn töissä vaihtelevasti 0-4 pv viikossa. Lastenhoidon olen saanut sumplittua siten, että meillä on "vakkareina" muutama lestadiolainen nuori, joita sitten voi pyytää hoitamaan kun itsellä alkaa työt, normaalisti viikolla teen iltaa, joten hoitaja on paikalla max 2 tuntia, ja sitten mieheni tulee töistä. (työt alkaa vaihtelevasti 3-4 aikaan ja mies kotona vähän 5 jälkeen).
Arki rullaa mukavasti. Koululaiset 10- ja 8-v kulkevat 1km koulumatkan itse. (turvallinen reitti, ei tienylityksiä, ja monesti kulkevat kavereiden kanssa). 6-v menee siis vasta syksyllä eskariin, täytti tammikuussa. :)
Joten ei meillä sen kummempia hankaluuksia arjessa ole. Kotiaskareet hoituu yhdessä lasten kanssa, laitetaan pyykit ja siivotaan (pyykkien ripustaminen on ainakin 3-v lempipuuhaa), sit ulkoillaan, koululaiset tulee ja tehdään läksyt. Sitten lapset yleensä leikkii keskenään, välillä yhdessä vanhempien kanssa. Sellasta tavallista arkea. :)
Päivääkään en vaihtais pois, olen niin kiitollinen että meillä on 5 ihanaa lasta, joiden kasvamista ja kehittymistä saan seurata "aitiopaikalta".

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:26"]Mua kiinnostaa se työssäkäyntiasia. Onko kellään paloa töihin lasten välissä ja onnistuuko työnsaanti niin vähäksi aikaa helposti?
[/quote]
Minä olen ollut töissä lasten välissä. Omista tutuista osa on ollut töissä, osa ei. Toisilla on vakipaikka, toiset tekevät sijaisuuksia. Riippuu alasta onnistuuko työnsaanti.
-Se pienen perheen äiti

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:19"]Onko kellään kroppa protestoinut raskauksista/synnytyksistä johtuen? Onko yöt tosi raskaita pienten lasten kanssa?
[/quote]

Viimeisimmässä raskaudessa oli vasta pieniä ongelmia (verenpaine koholla, turvotusta) Muuten menneet todella hyvin. Synnytyksen jälkeen aina jompikumpi isoäiti ollut muutaman päivän kaverina niin on päässyt toipumaan.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:26"]Mua kiinnostaa se työssäkäyntiasia. Onko kellään paloa töihin lasten välissä ja onnistuuko työnsaanti niin vähäksi aikaa helposti?
[/quote]

Minulla on kahdeksan lasta. Neljännen ja viidennen välissä tein keikkatyötä muutaman vuoden, aina pari-kolme vuoroa viikossa. Nyt nuorimmainen 2 ja alan harkitsemaan töihin paluuta.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:13"]

Suurperheiden äidit, syöttekö samaa ruokaa lounaalla ja illallisella? Kysyy kolmen kotona olevan lapsen äiti, joka mielestään vaan koko ajan laittaa ruokaa

[/quote]

Meillä syödään lounaaksi edellisen päivän illallista. Eli laitan ruokaa kerran päivässä mutta kuitenkaan ei samana päivänä syödä kahta kertaa samaa ruokaa.

Kiitos. Hyvä idea.

Mä kanssa olen monesti univajeisena allergisen ja huonosti nukkuvan lapsen äitinä miettinyt, että kuinka lestadiolaisäidit jaksaa...ymmärrän vielä jotenkin jos lapset ovat terveitä ja nukkuvat hyvin ja rytmi on säännöllinen, mutta itse olen ainakin ollut tosi poikki, kun kuopus on nukkunut huonosti päivin ja öin, päiväunet aina max puoli tuntia. Ihottumat vaivanneet ja kova miettiminen, mikä aiheuttaa allergiaa ja mikä ei. Olen ollut vuoden jotenkin ihan pihalla väsymyksen takia ja energiaa ei ole meinannut riittää esikoiselle. Monet kerrat olen miettinyt, miten lestadiolaisäidit selviää...

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:42"]Kiitos. Hyvä idea.
[/quote]

Mikä niin? :)

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 21:26"]

Mua kiinnostaa se työssäkäyntiasia. Onko kellään paloa töihin lasten välissä ja onnistuuko työnsaanti niin vähäksi aikaa helposti?

[/quote]

Minä olin töissä kaikkien lasten välissä siihen saakka kunnes seitsemäs syntyi. Helposti onnistui, ja koin vaihtelun mukavana. Mutta siinä vaiheessa kun lapsia oli 7, alkoi tuntua etten ehdi hoitaa kumpaakaan hyvin, töitä ja lapsia. Jäin sitten kotiäidiksi.

Viiden alle kouluikäisen äitinä täytyy rehellisesti myöntää että olen VÄSYNYT. Mutta hyvällä ja onnellisella tavalla. Aamuisin heräämme aikaisintaan kuuden aikaan ja viimeistään kahdeksan aikaan. Aamupäivä koostuu syömisestä, kirjoista, puistosta, mappalasta, raivareista ja sylittelystä. Kaksi isointa käy 2X/vk kerhossa. Päikkäreitä nukkuu onneksi kaikki 2-3 tuntia. Itsekin torkun tunnin ja loppuajan teen omia hommia. Mies tulee kotiin kolmen jälkeen ja ottaa lapset huomaansa, minä laitan rauhassa ruoan. Lapset katsoo lastenohjelmat ja saatetaan ulkoilla. Iltapalaa syödään seitsemän aikaan, nukkumaan viimestään kahdeksalta. Yksi lapsi on tälle vuotta tulollaan, sitten tarvitsen tauon.

Musta on tosi ihanaa että tältä sivustolta löytyy vielä näin arkisia ja asiallisia keskusteluja :')

Mutta nii, itse olen esikoinen suurperheessä (7 lasta ja emme ole lestaadiolaisia). Minä ja tosikoinen autetaan siinä mitä pystytään tekemään, kun olen nyt toista vuotta lukiossa ja tosikoinen ysillä. Muut lapset ovat 10, 8, 6, 4 ja 3 kk. Meillä arki sujuu ihan hyvin.

Lapsia löytyy meiltä miltein tuplaten teidän lapsimääriin. Kummasti sen arjen saa vaan pyörimään, sumplimistaitoja siinä tarvitaan kyllä :-)

Aamusta se päivä alkaa. 

http://areena.yle.fi/tv/2372308

Tässä oli ihanan rehellisesti kerrottu, että kahdeksannen lapsen jälkeen se on sokka irti. Ja että ei ne kaikki vaan jaksakaan mutta se on niin tabu, ettei siitä puhuta, mielummin kuollaan pois.

Minulla seitsemän lasta.

7.00 herätään ja syödään aamupala. Neljä isointa lähtee kouluun. Vaatekasat olen laittanut edellisenä iltana valmiiksi, että pukeutuvat nopeasti.

9-12 pienille kotonaolijoille ohjelmaa. Ulkoilu, uimahalli, perhekerho tms. Sitten syödään edelliseltä päivältä jäänyttä päivällistä. Jos ei ole jäänyt mitään, keitän puuroa ja soppaa tms helppoa. Tässä välissä pesen myös joka päivä yhden 12 kg pyykkikoneellisen ja ripustan kuivumaan.

12-14. Pienin nukkuu ulkona kärryissä. Kaksi pikkupoikaa rakentee legoilla, palapeli, äänikirja tai jotain rauhallista. Itse otan pikku torkut sohvalla.

14 välipala, kun koululaiset tulevat. Läksyjen tekeminen ja tarkistus. Soittoläksyt. Usein jonkun lapsen kaveri on leikkimässä

15 alan valmistella päivällistä. Teen ruoan alusta asti. Usein teen sämpylöitä lisäksi tai jotain pientä jälkkäri, piirakkaa tai jotain.

16.30 päivällinen, kun mies kotiutuu.

17.30 keittiö on siivottu. Vaihtelevaa ohjelmaa, kirjastoa, harrastuksia, joskus vaan istutaan ja luetaan lehtiä ja kirjoja ja lämmitetään talvella takkaa. Pidetään pieniä sylissä ja jutellaan. Lapset leikkii. Kavereita käy.

19 iltapala ja iltapesulle.

20.15 kaikki lapset sängyssä lukemassa kirjoja tai kuuntelemassa cd-levyjä.

noin 20.30 alkaa hetki omaa aikaa ja miehen kanssa teen kehittelyä. Ajoissa nukkumaan.

töissä olen käynyt muutamaan otteeseen - silloin rytmi on paljon kiireisempi ja kaoottisempi. Parempi meille näin.

Mitä katsellut yhtä perhettä, niin hyvinhän se sujuu. Alle koulu ikäiset lapset lykätään puistoon keskenään ja sanotaan, että kotiin ei ole tulemista muutamaan tuntiin. Puistosta ei näy kotiin, mutta se onkin jumalan tahto jos jotain sattuisi. Ette tiedä, kuinka mun sydän särkyy, kun pieni poika kolkuttaa kotiovea ja huutaa postiluukusta, että äitii päästä mut sisään, aukase ovi. Ei pääse sisälle, äidin on nyt levättävä kun on jälleen pullat uunissa, joten kakarat saa ihan keskenään pärjätä pihalla, ihan vain, kun jumala varjelee. Ei ole vanhempien tehtävä katsoa lastensa perään..

87 olet laiminlyönyt kansalaisvelvollisuutensa, jos et ole tehnyt lastensuojeluilmoitusta. Tuo ei ole normaalia. Lapset on mahdollista saada esim päivähoitoon, jos on joku vaikea tilanne perheessä. Toimi, äläkä puhu paskaa täällä.

2

h

Minä olen ajatellut ehkäisyasian samoin kuin 84. Mutta en uskaltaisi ottaa toisten ehkäisyyn tai ehkäisemättömyyteen kantaa puoleen enkä toiseen. Tarkoitan, että jos joku minulta tulisi kysymään neuvoa johonkin vaikeaan tilanteeseen ehkäisyn suhteen, en osaisi antaa neuvoa.
Ja näille kommentoijille, jotka näkevät lasten heitteillejättöä, miten olisi lastensuojeluilmoitus?