Lue keskustelun säännöt.
Pettymys perinnön pienuudesta ennakko-odotuksiin nähden?
07.11.2021 |
Nyt sohaistaan ampiaispesää ja kysytään tätä: oletko ollut pettynyt perinnön pienuuteen, siis odotitko että olisit saanut enemmän? Itse petyin aikanaan kun odottamani perintö suli täysin kuolinpesän velkoihin. Odotin tätä vesi kielellä koska olin ihan hirveässä kusessa taloudellisesti. Unelmana oli, että olisin vapautunut perinnön ansiosta, mutta vainajan löperyyden vuoksi näin ei käynyt. Myönnän ihan suoraan, että olin hirviö ajatuksiltani, mutta sitä se pienipalkkainen työ yhdistettynä velkahelvettiin teettää ja en ollut oma itseni.
Muita? Olkaapa rehellisiä.
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Isäni eli viimeiset 10v palevlukodissa ja silti hänelle jäi liki 20t euroa tilille. Eikä ollut mitään omaisuutta tms mitä myydä ja pienehkö eläke. Ihmettelen tätä. Olen aina kuvitellut että palvelukotiasuminen vie kaikki rahat.
Minun sukulainen jolla on pieni eläke, on tehostetussa palveluasumisessa, mutta n. 300 000 euroa hänen omaisuudestaan (peräisin metsäomaisuudesta) on rahastoissa / vakuutuskuorissa eivätkä ne vaikuta hoitomaksuihin. Toki hoitomaksut ovat enemmän kuin eläke mutta säästöjä (mm asunto myytiin) on sen verran myös tilillä että riittänevät lopuuelämäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko tosiaan lakimiehen lähettää päämiehen puolesta kaikkiin noihin tilaisuuksiin mitä on pakko kuoleman jälkeen perinnönjakoon tehdä? Eli perukirjoitus, pesänjako?
Siis niin että antaa valtakirjan ja itse ei mene ollenkaan?
Veikkaan nimittäin että monilla kaltoinkohdelluilla (esim narsistin lapset, väkivaltalapset, insestilapset jne) on iso kynnys mennä paikalle ja kohdata lapsuusperhe, varsinkin jo on ollut pitkään erossa niistä. Ja epäilen että tän takia kaikki ei ala edes riitauttamaan tai vaatimaan lakiosaa, kun ei halua itse mennä paikalle taas solvattavaksi ja kiusattavaksi.
Kyllä voi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ollut missään tekemisissä alkoholisti-isääni. Oli kylläkin viimeiset 15-20 vuotta raittiina. Myönnän, että toivoin ukon kuolemaa, että saisin edes perinnön, kun isää en saanut.
Todella ikävä asenne. Teet vain hallaa itsellesi.
Varsinkin kun oli lopuksi raitis.
Mutta omapa on asiasi ja kun ei omakohtaista kokemusta.
Ulkopuoliset aina ihmettelee miksei lapset palvo alkoholistivanhempiaan. Mitäs paskalla tekee kun ei ole peltoakaan?
Vierailija kirjoitti:
Perin rivitalo kolmion ja kesämökin äidiltäni, kolme vuotta sitten ja sen ajan olen maksanut myös useamman satasen kuluja kuukaudessa, kun kukaan ei osta, vaikka molemmat myynnissä. Kulut vain juoksevat.
Tämä keskisuuressa yliopistokaupungissa. Molempiin pitäisi tehdä mittavat remontit, jotta saisi myytyä.Olen perintöni vankina.
Kaikki menee kaupaksi kunhan hinta on ostajalle sopiva. Ja ostaja määrittelee sen.
Ehkä sinulla ja välittäjällä on epärealistiset olettamukset rivarin ja mökin arvosta.
Kuten totesit kulut juoksevat, ei kannata roikottaa vuositolkulla myyntilistoilla.
Ikävä kyllä, joskus joutuu perääntymään omista vaatimuksistaan.
Tuosta epäreilun testamentin riitauttamisesta. Kuulostaa helpolta mutta ei sitä ole. Silloin kun testamentilla kaikki on mennyt suosikkilapselle, ja mahdollisesti on jo ennakkoon annettu suosiolahjoja, niin niitä lakiosa-saatavia pitää karhuta takautuvasti siltä sisarukselta.
Sisarus laittaa toki rähinän pystyyn, kaikessa hanttiin, ja on vaikea alkaa jälkikäteen todistamaan (todistustaakka tietenkin sillä joka riitauttaa) että mitä suosiolahjoja se sisarus milloinkin sai ja minkä arvoisia ne olikaan. Sisarus tietenkin väittää että mikään niistä ei ollut ennakkoperintöä, ja se on ulkopuolisen mahdotonta saada nähtäväksi kauppakirjoja tai verottajan päätöksiä.
Ja jos kävisikin niin että riitautus toisi sen päätöksen että oletkin oikeutettu lakiosaan niin voi mennä VUOSIA ennenkuin saat niitä rahoja, ja joudut karhuamaan niitä käräjäoikeuden kautta lakimiehen avulla - ja siltikään et saa niitä, kun sisarus pakoilee eikä tule paikalle, eikä siirtä niitä rahoja sun tilille vaikka siitä on lainvoimainen päätös.
Elävässä elämässä asia on aika monimutkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni eli viimeiset 10v palevlukodissa ja silti hänelle jäi liki 20t euroa tilille. Eikä ollut mitään omaisuutta tms mitä myydä ja pienehkö eläke. Ihmettelen tätä. Olen aina kuvitellut että palvelukotiasuminen vie kaikki rahat.
Minun sukulainen jolla on pieni eläke, on tehostetussa palveluasumisessa, mutta n. 300 000 euroa hänen omaisuudestaan (peräisin metsäomaisuudesta) on rahastoissa / vakuutuskuorissa eivätkä ne vaikuta hoitomaksuihin. Toki hoitomaksut ovat enemmän kuin eläke mutta säästöjä (mm asunto myytiin) on sen verran myös tilillä että riittänevät lopuuelämäksi.
niitäkö ei voida käyttää? Eli eläkerahastot tms olevat rahat ovat ja pysyvät siellä? Kunnan palveluseteli avuksi?
vanhakyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perin rivitalo kolmion ja kesämökin äidiltäni, kolme vuotta sitten ja sen ajan olen maksanut myös useamman satasen kuluja kuukaudessa, kun kukaan ei osta, vaikka molemmat myynnissä. Kulut vain juoksevat.
Tämä keskisuuressa yliopistokaupungissa. Molempiin pitäisi tehdä mittavat remontit, jotta saisi myytyä.Olen perintöni vankina.
Kaikki menee kaupaksi kunhan hinta on ostajalle sopiva. Ja ostaja määrittelee sen.
Ehkä sinulla ja välittäjällä on epärealistiset olettamukset rivarin ja mökin arvosta.
Kuten totesit kulut juoksevat, ei kannata roikottaa vuositolkulla myyntilistoilla.
Ikävä kyllä, joskus joutuu perääntymään omista vaatimuksistaan.
Kaikki ei mene kaupaksi edes ilmaiseksi, siksi ei kannatakaan ottaa tuollaisia "perintöjä" vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut puolet äitini osuudesta isovanhempieni perinnöstä kun äitini kuoli ennen tuon perinnön jakamista. Ihan tasan neljän lapsen tai siis kolmen lapsen ja kuolleen lapsen kahden lapsen kesken tuo jaettiin. Valitettavasti jouduin kuitenkin käyttämään perinnön elämiseen kun olin työtön ja karenssi oli päällä, enkä saanut yhtään rahaa mistään. Eihän tuo nyt mukavalta tuntunut, eikä tuollaiseen perintöä varmasti ole tarkoitettu, paitsi silloin sossun ja nyt myös Kelan mielestä. Toimeentulotukea kun ei saa, jos on saanut perintöä.
Ajatelkaa että vielä parikymmentä vuotta sitten oli ”normaalia” tehdä testamentti missä kaikki jää pojalle, ja työtö(i)lle ei mitään. Koska haluttiin että poika saa omaisuuden ja ”jatkaa sukua” siis sukunimen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa että vielä parikymmentä vuotta sitten oli ”normaalia” tehdä testamentti missä kaikki jää pojalle, ja työtö(i)lle ei mitään. Koska haluttiin että poika saa omaisuuden ja ”jatkaa sukua” siis sukunimen perusteella.
Eiköhän enemmistö peritty ilman testamentteja.
No ei todellakaan ole ollut!
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa että vielä parikymmentä vuotta sitten oli ”normaalia” tehdä testamentti missä kaikki jää pojalle, ja työtö(i)lle ei mitään. Koska haluttiin että poika saa omaisuuden ja ”jatkaa sukua” siis sukunimen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vanhakyynikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perin rivitalo kolmion ja kesämökin äidiltäni, kolme vuotta sitten ja sen ajan olen maksanut myös useamman satasen kuluja kuukaudessa, kun kukaan ei osta, vaikka molemmat myynnissä. Kulut vain juoksevat.
Tämä keskisuuressa yliopistokaupungissa. Molempiin pitäisi tehdä mittavat remontit, jotta saisi myytyä.Olen perintöni vankina.
Kaikki menee kaupaksi kunhan hinta on ostajalle sopiva. Ja ostaja määrittelee sen.
Ehkä sinulla ja välittäjällä on epärealistiset olettamukset rivarin ja mökin arvosta.
Kuten totesit kulut juoksevat, ei kannata roikottaa vuositolkulla myyntilistoilla.
Ikävä kyllä, joskus joutuu perääntymään omista vaatimuksistaan.
Kaikki ei mene kaupaksi edes ilmaiseksi, siksi ei kannatakaan ottaa tuollaisia "perintöjä" vastaan.
Kirjoittaja määritteli rivarin ja mökin olevan keskisuuressa yliopistokaupungissa.
Ei varmaan mikään kaikkein pahin paikka myydä kämppiä.
Olet oikeassa, jotkut asunnot eivät kelpaa edes ilmaiseksi.
Perinnöstä kieltäytyminen kannattaa tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen kun testamentti on luettu pesän osakkaille.
Itse tein näin.
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä rakensi vanhemmilleen mökin, toki heidän kustantamista tarvikkeista ja heidän mailleen. Ehti sitä vielä parikymmentä vuotta remontoida, ylläpitää ja rakennella uusia aittoja, varastoja yms. Näitä omalla kustannuksellaan. Aina puhuttiin, ettå mökistä on paperit tehty minulle, isäni ainoalle perilliselle. Isäni menehtyi äkillisesti ja muutama vuosi sen jälkeen isovanhemmat löi mökin maineen lihoiksi minulle kertomatta. Isovanhemmista toinen menehtyi jokin aika sitten ja perukirjasta selvisi että mökistä saadut rahat on hassattu mihin lie, todennäköisesti isäni elämäntapatyöttömien sisarusten elättämiseen, mulle ei ole tulossa pennin jeeraa niistä rahoista. Vituttaa, ja ihan syystä. Mökki ei ollut ihan mikään kymppitonnien tönö.
Kai lakiosasi saat isäsi puolesta kuitenkin, jos jotain on jäljellä. Muuten en tiedä miksi sinulla pitäisi olla sen isompaa osuutta isovanhempiesi mökkiin? Ethän sinä sitä rakentanut, vaan isäsi ja omistaja maksoivat itse. Tottakai heillä oli oikeus myydä. Ei kannata toiselle rakentaa ja remontoida, jos haluaa itse päättää myöhemmästä käytöstä. Silloin pitää tehdä heti paperit.
Aina puhuttiin, että paperit on jo tehty. Käytiin sitä mökkiä aina koko perheellä hoitamassa ja ylläpitämässä, ja kun sen lapsena ja teininä varsinkin kyseenalaistin niin aina otettiin esiin (myös isovanhemmat), että sinullehan tämä jää. Muut isän sisarukset käsittääkseni sitten muuta omaisuutta, kuten mökkitontin jne. Eivät olleet koskaan kiinnostuneita tämän mökin ylläpidosta tai huoltamisesta, johon isäni myös taloudellisesti panosti edellamainituista syistä. Kummasti on ne paperit sitten matkan varrella kadonneet. Mökki ympäristöineen olisi ollut minulle myös tärkeä ja pysyvä muisto isästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäreiluja suosijavanhempia on suomi täynnä. Sanoisin että kaikki narsistit on noita, ja sitten iso liuta niitä jotka ei ole ehkä narsisteja mutta muuten tunnevammaisia ja kylmiä ja ”vihamielisiä” lapsilleen.
Mulla on suvussa sellainen joka vahtii kuin haukka ettei omat lapset peri senttiäkään koska ei halua mitään hyvää lapsilleen. Perintö menee testamentilla henkilön tuttavalle eli ”ventovieraalle”. Ei siksi että se tuttava olisi rakas - siihenkin on riitaisat välit - vaan siksi ettei vaan omat lapset saisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kun isä kuoli vuonna 2012, oli omaisuutensa arvo 1 200 000 e. Äiti sai tästä puolet avio-oikeuden perusteella ja testamentilla loput, meille lapsille jäi lakiosan vaatiminen. Lapsia oli 3, joten jokaisen perintöosuus olisi ollut 200 000 e, lakiosa oli tästä puolet. Äidille jäi siten 900 000 e ja hän vakuutteli, että saamme perinnön sitten hänen jälkeensä.
Äiti kuoli keväällä, omaisuutta oli jäljellä alle 90 000 e eli äiti oli onnistunut hassaamaan ei-mihinkään yli 800 000 e. Sama minulle, mihin omaisuus meni, mutta kipeästi isän testamentti kuitenkin kirpaisi, siinä kun aikanaan sanottiin, että testamentti on tehty lasten parhaaksi, äiti osaa meitä paremmin pitää huolta omaisuudesta ja kasvattaa sitä.
Mies oli sika tässäkin tapauksessa... 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni eli viimeiset 10v palevlukodissa ja silti hänelle jäi liki 20t euroa tilille. Eikä ollut mitään omaisuutta tms mitä myydä ja pienehkö eläke. Ihmettelen tätä. Olen aina kuvitellut että palvelukotiasuminen vie kaikki rahat.
Minun sukulainen jolla on pieni eläke, on tehostetussa palveluasumisessa, mutta n. 300 000 euroa hänen omaisuudestaan (peräisin metsäomaisuudesta) on rahastoissa / vakuutuskuorissa eivätkä ne vaikuta hoitomaksuihin. Toki hoitomaksut ovat enemmän kuin eläke mutta säästöjä (mm asunto myytiin) on sen verran myös tilillä että riittänevät lopuuelämäksi.
niitäkö ei voida käyttää? Eli eläkerahastot tms olevat rahat ovat ja pysyvät siellä? Kunnan palveluseteli avuksi?
Ei voida. Omaisuus (pääoma) itsessään ei vaikuta tehotetun palvelusasumisen maksuihin, niistä saatava tuotot kyllä, mutta noissa ne realisoituvat vasta kun ne nostetaan, eli eivät vaikuta. Jos on osinko- ja korkotuloja, ne vaikuttavat samoin, samoin jos on metsää, sen tuotto vaikuttaa mutta ei itse metsämaan arvo (tuotto lasketaan kaavalla hehtaareista ellei esitä asiantuntijan todistusta siitä ettei ole tuotto-odotuksia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni eli viimeiset 10v palevlukodissa ja silti hänelle jäi liki 20t euroa tilille. Eikä ollut mitään omaisuutta tms mitä myydä ja pienehkö eläke. Ihmettelen tätä. Olen aina kuvitellut että palvelukotiasuminen vie kaikki rahat.
Minun sukulainen jolla on pieni eläke, on tehostetussa palveluasumisessa, mutta n. 300 000 euroa hänen omaisuudestaan (peräisin metsäomaisuudesta) on rahastoissa / vakuutuskuorissa eivätkä ne vaikuta hoitomaksuihin. Toki hoitomaksut ovat enemmän kuin eläke mutta säästöjä (mm asunto myytiin) on sen verran myös tilillä että riittänevät lopuuelämäksi.
niitäkö ei voida käyttää? Eli eläkerahastot tms olevat rahat ovat ja pysyvät siellä? Kunnan palveluseteli avuksi?
Ei voida. Omaisuus (pääoma) itsessään ei vaikuta tehotetun palvelusasumisen maksuihin, niistä saatava tuotot kyllä, mutta noissa ne realisoituvat vasta kun ne nostetaan, eli eivät vaikuta. Jos on osinko- ja korkotuloja, ne vaikuttavat samoin, samoin jos on metsää, sen tuotto vaikuttaa mutta ei itse metsämaan arvo (tuotto lasketaan kaavalla hehtaareista ellei esitä asiantuntijan todistusta siitä ettei ole tuotto-odotuksia).
Siis osinko- ja korkotulot lasketaan pääomatuloksi joka vaikuttaa maksuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni eli viimeiset 10v palevlukodissa ja silti hänelle jäi liki 20t euroa tilille. Eikä ollut mitään omaisuutta tms mitä myydä ja pienehkö eläke. Ihmettelen tätä. Olen aina kuvitellut että palvelukotiasuminen vie kaikki rahat.
Minun sukulainen jolla on pieni eläke, on tehostetussa palveluasumisessa, mutta n. 300 000 euroa hänen omaisuudestaan (peräisin metsäomaisuudesta) on rahastoissa / vakuutuskuorissa eivätkä ne vaikuta hoitomaksuihin. Toki hoitomaksut ovat enemmän kuin eläke mutta säästöjä (mm asunto myytiin) on sen verran myös tilillä että riittänevät lopuuelämäksi.
niitäkö ei voida käyttää? Eli eläkerahastot tms olevat rahat ovat ja pysyvät siellä? Kunnan palveluseteli avuksi?
Ei voida. Omaisuus (pääoma) itsessään ei vaikuta tehotetun palvelusasumisen maksuihin, niistä saatava tuotot kyllä, mutta noissa ne realisoituvat vasta kun ne nostetaan, eli eivät vaikuta. Jos on osinko- ja korkotuloja, ne vaikuttavat samoin, samoin jos on metsää, sen tuotto vaikuttaa mutta ei itse metsämaan arvo (tuotto lasketaan kaavalla hehtaareista ellei esitä asiantuntijan todistusta siitä ettei ole tuotto-odotuksia).
Myöskään tilillä makaava raha ei vaikuta maksuihin (vaikka sitä olisi satoja tuhansia), vain siitä saatava korkotuotto, joka nykykoroilla on melkein 0.
Vierailija kirjoitti:
Piensijoittaja kirjoitti:
Tulen perimään molemmilta vanhemmiltani noin 250.000€, mikä on aika hyvin, koska keskivertoperintö nykyisin on 107.000€. Jos molemmat vielä vuosikymmenen sinnittelevät hengissä, on minulla jo oma miljoona, joten asialla ei ole käytännön kannalta kummoista merkitystä.
Hyvin olet laskenut, vaikka vanhempasi ovat vielä hengissä. Joku voisi sanoa, että se on eettisesti aika kyseenalaista ja odotat heidän kuolemaansa, mutta kukin tavallaan.
Eipä sitä ainoana lapsena tarvitse kauheasti laskeskella, kun vanhemmat kokoajan puhuu siitä, että perit meidän maat ja mannut, mökit ja talot.
Ymmärrän että tilanne on ahdistava mutta lakiosuuden saamiseksi ei tarvitse paljon tehdä. Itse harkitsisin riippuen siitä jaettavan perinnön määrästä.