Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä en saa asetettua mun pojalle rajoja. Oon ihan loppu tähän. Kamalaa sanoa näin, mutta mua ärsyttää edes nähdä mun lasta.
07.11.2021 |
Tässä on taustalla paljon sellaisia asioita joita en täällä halua sanoa, mutta poliisi ja lastensuojelu on tullut valitettavasti tutuksi. Pojalla on kotiintuloajat nykyään 18 aikaan ja tälle on painava syy. Tiistaina ei kuitenkaan näkynyt vielä 19 aikaankaan ja säikähdin taas. Lopulta tuli joskus 21 aikoja kotiin eikä ollut selvinpäin. Olin niin pettynyt, että huusin ja tulin sanoneeksi kyllä tosi pahasti. Keskiviikkona yritin pyytää anteeksi, mutta ei olla saatu sovittua. Mulla on ihan hirveän kireä ja ärsyyntynyt olo pojan seurassa jostain syystä nyt ja osittain varmaan siksi meillä tulee nyt koko ajan riitaa. Eilen illalla poika oli taas omilla teillä ja laitoin viestiä, että tulee heti kotiin. Kun tuli kotiin, näin että oli taas ihan muissa maailmoissa ja huusin hänelle, että menee omaan huoneeseen. Poika huusi mulle takaisin, että älä huuda mulle ja tönäsi mua melko kovasti.
Ei mua pelota, mutta mua ärsyttää. En enää halua nähdä mun lasta. Mulla on niin paha olla hänen kanssaan. Vaikka muuten olisi ollut hyvä päivä, kun poika tulee kotiin, mulla menee kuppi tosi helposti nurin. Sijoittaminen on mielessä joka päivä nykyään, tuntuu että mä en voi häntä enää itse auttaa. Pelkään vaan, että se on sellainen asia ja virhe, jota myöhemmin kadun. En tiedä mitä teen, olen ihan loppu, vaikka toisaalta tiedän, että mun poika tarvitsee mua nyt enemmän kuin koskaan. En vaan osaa auttaa ja suoraan sanoen mua ei edes kiinnosta, koska tiedän, että en saa tätä tilannetta poikki vaan tuo paska jatkuu vain..
Kommentit (65)
Rule 5: Do Not Let Your Children Do Anything That Makes You Dislike Them
Ja idea on että opetetaan säännöt ja pidetään sellainen kuri kotona ettei jouduta tilanteeseen, että on rajattomia lapsia. That´s the idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon elämä on pilattu jo. Jos päihteet kiinnostaa 15-vuotiaana jo, mitä se tulee olemaan 30-vuotiaana?
Lapsi on lipunut pois hoivastasi.
Anteeksi, en halua loukata tai satuttaa sinua vaikeassa ja raskaassa tilanteessa.
Onko teillä lainkaan keskusteluyhteyttä missään tilanteessa? Kokeeko lapsi, että välität ja rakastat? Hienoa, että teet niin.
Voisiko ulkopuolinen apu ja tuki, olla alku uudelle alulle? Luotsata elämää turvallisilla ja terveemmillä vesillä eteenpäin.
Missä lapsen isä? Tarvitset hänen mukaan taisteluun lapsen elämän puolesta.
Jaksamisia kovasti 💚
Vierailija kirjoitti:
Rule 5: Do Not Let Your Children Do Anything That Makes You Dislike Them
Ja idea on että opetetaan säännöt ja pidetään sellainen kuri kotona ettei jouduta tilanteeseen, että on rajattomia lapsia. That´s the idea.
Noinko teillä Englannissa tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö ymmärrä, että sinun pitää saada yhteys poikaasi, ja huutamalla ja haukkumalla et sitä taatusti saa? Minkä ikäinen poika on?
Ymmärrän mutta en pysty enää hillitsemään mun huolta ja ärsytystä. Olen niin turhautunut, kun en osaa huolehtia enää mun lapsesta. Mua turhauttaa oma osaamattomuus ja se, että olen näin paska äiti. Oikeasti esimerkiksi tällä hetkellä mä olen ihan huolesta sekaisin, mutta kun tulee se tilanne, että poika tulee taas ihan muissa maailmoissa kotiin niin en tiedä mikä muhun menee. Alkaa vain niin turhauttamaan, että en voi mitään että huudan. Kohta 15v on. Ap
Oletko kertonut pojalle nämä asiat? Juuri näin, kuin tässä kerrot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rule 5: Do Not Let Your Children Do Anything That Makes You Dislike Them
Ja idea on että opetetaan säännöt ja pidetään sellainen kuri kotona ettei jouduta tilanteeseen, että on rajattomia lapsia. That´s the idea.
Noinko teillä Englannissa tehdään?
Siellä on ruumiillinen kuritus sallittu, eli kuria on aika paljon helpompi pitää kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkevintä olisi, jos ottaisit yhteyttä lastensuojeluun nyt ajoissa, ennen kuin tilanne menee pahemmaksi. Ja vaikka täällä sossuperheet märisee, kuinka lapsia viedään tosta vaan, niin ei se oikeasti niin mene.
Tiedät itsekin, ettet pärjää. Miksi siis väkisin sinnittelet yksin, ja pahennat tilannetta?
höpö höpö
NO kyllä mä olen tässä vierestä seuranut vielä paljon vakavampaa tapausta, jossa nimenomaan lastensuojelun moniammatillisella työryhmällä huumeiden kanssa sekoileva ja rikoksia tehtaileva teini saatiin takaisin ruotuun, ja nyt on erittäin asiallinen vähän yli parikymppinen nuorimies.
Ja kyllä, hänkin oli aikansa sijoitettuna, ja lopulta myös itsenäistyi sieltä.
Ilman tuota puuttumista istuisi 99% varmuudella nyt linnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun lapsella on paha olla. Ei se muuten tekisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkevintä olisi, jos ottaisit yhteyttä lastensuojeluun nyt ajoissa, ennen kuin tilanne menee pahemmaksi. Ja vaikka täällä sossuperheet märisee, kuinka lapsia viedään tosta vaan, niin ei se oikeasti niin mene.
Tiedät itsekin, ettet pärjää. Miksi siis väkisin sinnittelet yksin, ja pahennat tilannetta?
höpö höpö
Näitä höpö höpö -kommentoijia kyllä ihmettelen: että näitä kahta sanaa ei seuraa mitään argumenttia, väitettä, todistelua tsm. Pelkkä höpö höpö on todella informaatioköyhä kommentti, niin köyhä, että sellaista ei edes kannattaisi laittaa. Hyvin laiskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkevintä olisi, jos ottaisit yhteyttä lastensuojeluun nyt ajoissa, ennen kuin tilanne menee pahemmaksi. Ja vaikka täällä sossuperheet märisee, kuinka lapsia viedään tosta vaan, niin ei se oikeasti niin mene.
Tiedät itsekin, ettet pärjää. Miksi siis väkisin sinnittelet yksin, ja pahennat tilannetta?
Ap keroi, että poliisi ja lastensuojelu jo tuttuja.
Siis lastensuojelusta ei tosipaikan tullen ole mitään apua ja poliisikin meillä sammuttelee jo pommeja ja hoitaa suurempia juttuja naishlliuksemme itkee Afganistanin ja Afrikan lasten vuoksi. Onko tämä niitä juttuja joita olen aina miettinyt, miten niihin päädytään. Ap. yritä saada lapsesi sijaiskotiin, hetkeksi, niistä taitaa olla huutava pula. Eri asia jos hän on jo 18v. Pahoittelen ja toivon voimia.
Poikasi huomaa että vihaat häntä niin tosi vaikeata on saada keskustelu kontakti vihan kohteeseen. Itsellä kävi ihan samalla tavalla samassa iässä ainoalla erolla että olin viranomaisilta "piilossa". Itse en kotona viihtynyt kun ainoa mitä sieltä sai oli viha, rajoitukset ja rangaistukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa samanlaiselta touhulta kuin veljelläni. Mun ei tarvinnut rajojani koetella kun veljeni koetteli niitä kaikinmahdollisin tavoin. Putkastakin tuli välillä kotiin. Mutta ihan järkevä aikuinen siitä kasvoi, ei tullut edes elämämkoululainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu pojan kanssa, kerro hänelle miltä sinusta tuntuu ja kysele miltä hänestä tuntuu, sekä puhu siitä ettet tiedä mitä tekisit? Olisiko parempi hakea apua, sekä se mitä tapahtuu kun haet apua (mahdollinen sijoitus muualle). Jos puhuminen ei tuota tulosta, voit alkaa miettiä muuta -mutta älä tee sitä ilman ettet ole lapselle kertonut vaihtoehdoista. Itse en helposti omille lapsille hakisi kodin ulkopuolelle sijoittamista, sen verran olen nähnyt huonosti käyvän sijoitetuille
Vierailija kirjoitti:
Satutäti taas vauhdissa 👵👵👵🤣
Ja "Provo!"-provoilija on saapunut tähänkin keskusteluun. Tervetuloa.
Nyt iso pyörä pyörimään. Soitat koulukuraattorille, että sulla on iso huoli. Ilmoitat lastensuojeluun jokaisen pilvessä/ kännissä kotiintulon. Hitto, vaikka muutatte uudelle paikkakunnalle, että saat lapsen ulos tosta kaveripiiristä.
Puheyhteyden luominen on sun tärkein tehtävä suhteessa lapseesi. Jos se on kadonnut, niin tarvitsette siihen ulkopuolista apua eli perheterapiaa. Sitä saatte lasun kautta tai perheneuvolasta.
Vierailija kirjoitti:
Nyt iso pyörä pyörimään. Soitat koulukuraattorille, että sulla on iso huoli. Ilmoitat lastensuojeluun jokaisen pilvessä/ kännissä kotiintulon. Hitto, vaikka muutatte uudelle paikkakunnalle, että saat lapsen ulos tosta kaveripiiristä.
Puheyhteyden luominen on sun tärkein tehtävä suhteessa lapseesi. Jos se on kadonnut, niin tarvitsette siihen ulkopuolista apua eli perheterapiaa. Sitä saatte lasun kautta tai perheneuvolasta.
Tänä päivänä lastenkasvatus on varminta hoitaa viranomaisten välityksellä. Jos itse siihen ryhtyy ilman koulutusta, niin ongelmissa on.
Koska olet viimeksi nauttinut lapsesi kanssa olemisesta? Tehkää joka viikko jotain teistä molemmista mukavaa, menkää vaikka keilaamaan, leffaan, metsään, mökille, shoppailemaan -mikä se nyt teille oliskaan. Älä yritä pakottaa puhumaan, annat vaan tilaisuuden puhua, jos hän on valmis.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se on äidin tehtävä saada lapseensa yhteys, eikä ensimmäiseksi huudeta ulkopuolista tahoa. Ärsyttää tällaiset ihmiset, jotka tarvitsevat aina ensimmäiseksi ulkopuolelta jonkun auktoriteetin, kun itsellään ei ole hajuakaan. Sillä ei pitäisi myöskään olla välttämättä merkitystä, missä lapsen isä on. Missä on äiti, noin niin kuin henkisesti, se on se kysymys. Miksei äidillä ole henkistä yhteyttä poikaansa? Miksei selvitä, mikä sillä pojalla on hätänä, eikä vain hauku ja huuda?