Mä en saa asetettua mun pojalle rajoja. Oon ihan loppu tähän. Kamalaa sanoa näin, mutta mua ärsyttää edes nähdä mun lasta.
Tässä on taustalla paljon sellaisia asioita joita en täällä halua sanoa, mutta poliisi ja lastensuojelu on tullut valitettavasti tutuksi. Pojalla on kotiintuloajat nykyään 18 aikaan ja tälle on painava syy. Tiistaina ei kuitenkaan näkynyt vielä 19 aikaankaan ja säikähdin taas. Lopulta tuli joskus 21 aikoja kotiin eikä ollut selvinpäin. Olin niin pettynyt, että huusin ja tulin sanoneeksi kyllä tosi pahasti. Keskiviikkona yritin pyytää anteeksi, mutta ei olla saatu sovittua. Mulla on ihan hirveän kireä ja ärsyyntynyt olo pojan seurassa jostain syystä nyt ja osittain varmaan siksi meillä tulee nyt koko ajan riitaa. Eilen illalla poika oli taas omilla teillä ja laitoin viestiä, että tulee heti kotiin. Kun tuli kotiin, näin että oli taas ihan muissa maailmoissa ja huusin hänelle, että menee omaan huoneeseen. Poika huusi mulle takaisin, että älä huuda mulle ja tönäsi mua melko kovasti.
Ei mua pelota, mutta mua ärsyttää. En enää halua nähdä mun lasta. Mulla on niin paha olla hänen kanssaan. Vaikka muuten olisi ollut hyvä päivä, kun poika tulee kotiin, mulla menee kuppi tosi helposti nurin. Sijoittaminen on mielessä joka päivä nykyään, tuntuu että mä en voi häntä enää itse auttaa. Pelkään vaan, että se on sellainen asia ja virhe, jota myöhemmin kadun. En tiedä mitä teen, olen ihan loppu, vaikka toisaalta tiedän, että mun poika tarvitsee mua nyt enemmän kuin koskaan. En vaan osaa auttaa ja suoraan sanoen mua ei edes kiinnosta, koska tiedän, että en saa tätä tilannetta poikki vaan tuo paska jatkuu vain..
Kommentit (65)
Minkä ikäinen sun lapsi on? Vähän eri asiat toimii 12 ja 17 vuotiaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Huutamisella et auta mitenkään.
Eikä kyllä auta "rakentava keskustelu" tai pään silittelykään. Ulkopuolinen taho on ainut keino. Missä lapsen isä?
Etkö ymmärrä, että sinun pitää saada yhteys poikaasi, ja huutamalla ja haukkumalla et sitä taatusti saa? Minkä ikäinen poika on?
Vierailija kirjoitti:
Huutamisella et auta mitenkään.
Tämä juuri. Oletko miettinyt mikä saa sut aina huutamaan?
No elämä opettaa sit noita paukapäitä.
Ymmärrän, että menee hermot. Jaksamisia Ap❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutamisella et auta mitenkään.
Huutaminenkin on parempi kuin täysi välinpitämättömyys.
Etkö rankaise mitenkään jos poika myöhästyy kotiintuloajalta? Rangaistuksen pitää olla sellainen että se oikeasti tuntuu, eli saat pojalta "luulot pois" ja teet selväksi, että kuka perheessä on auktoriteetti.
Vierailija kirjoitti:
No elämä opettaa sit noita paukapäitä.
Elämäm kouluunkin tarvitaan oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Etkö ymmärrä, että sinun pitää saada yhteys poikaasi, ja huutamalla ja haukkumalla et sitä taatusti saa? Minkä ikäinen poika on?
Ymmärrän mutta en pysty enää hillitsemään mun huolta ja ärsytystä. Olen niin turhautunut, kun en osaa huolehtia enää mun lapsesta. Mua turhauttaa oma osaamattomuus ja se, että olen näin paska äiti. Oikeasti esimerkiksi tällä hetkellä mä olen ihan huolesta sekaisin, mutta kun tulee se tilanne, että poika tulee taas ihan muissa maailmoissa kotiin niin en tiedä mikä muhun menee. Alkaa vain niin turhauttamaan, että en voi mitään että huudan. Kohta 15v on. Ap
Järkevintä olisi, jos ottaisit yhteyttä lastensuojeluun nyt ajoissa, ennen kuin tilanne menee pahemmaksi. Ja vaikka täällä sossuperheet märisee, kuinka lapsia viedään tosta vaan, niin ei se oikeasti niin mene.
Tiedät itsekin, ettet pärjää. Miksi siis väkisin sinnittelet yksin, ja pahennat tilannetta?
Missä rakkaus ?
Jos kaikki on jo menetetty ja näet että poika tulee sekaisin kotiin, mene halaamaan ja sano että välität hänestä kaikesta huolimatta.
Miksi se haluaa olla sekaisin ? Ootko koskaan kysynyt?
Ok, se juo ja käyttää kannabista. Sijoitus ei auta, siellä saa olla vielä vapaammin ja karata. Ole äiti, älä poliisi.
Yritä huomioida poikaa kaikista hyvistä asioista joita hän tekee. Kehu häntä. Näin hän oppii saamaan huomiota sinulta tekemällä hyvää. Älä huuda tai huomioi jos tekee pahaa. Negatiivisuuden kierre teidän välillä pitäisi saada katkaistua. Ikävän ilmapiirin aistii. Poika selvästikin haluaa huomiotasi ja saakin sitä mutta vain tekemällä pahaa.
Paremmissa perheissä tuo hoidetaan niin, ettei "huomata mitään".
Rajathan olet jo asettanut. Se mikä teiltä puuttuu on kuri.
Ei se auta mitään, että seisot rajaviivan vieressä ja huudat, jos lapsi on oppinut, että rajan voi käytännössä kuitenkin ylittää.
Vierailija kirjoitti:
Järkevintä olisi, jos ottaisit yhteyttä lastensuojeluun nyt ajoissa, ennen kuin tilanne menee pahemmaksi. Ja vaikka täällä sossuperheet märisee, kuinka lapsia viedään tosta vaan, niin ei se oikeasti niin mene.
Tiedät itsekin, ettet pärjää. Miksi siis väkisin sinnittelet yksin, ja pahennat tilannetta?
höpö höpö
Huutamisella et auta mitenkään.