Mitä ihmeen TÖITÄ sen parisuhteen eteen pitää tehdä?

500:D

Sinulle, joka jankutat tuosta pyörätuolista. Vanhempani olivat naimisissa 54 vuotta ennen isäni kuolemaa. Ei siihen aikaan tehty töitä parisuhteen eteen. Elettiin ja otettiin lapset vastaan, joita tuli. Riideltiin ja rakastettiin. Kun isäni sairastui viimeisinä vuosinaa, ei äitini tehnyt mitään työtä parisuhteen eteen hoitaessaan isääni. Hän hoisi omaishoitajana miestään, koska rakasti häntä ja halusi mieluummin viimeiset vuodet viettää miehensä kanssa, ennenmin kuin laittaa laitokseen, missä hoitajat hoitaisivat häntä.

Heillä oli pitkä ja hyvä liitto ja he olivat niin yhteenkasvaneet, että äiti meinasi mennä perässä isän kuoleman jälkeen. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:27"]

Onpa jännä miten moni täällä vihaa työtään. Minä ainakin rakastan palkkatyötäni. Silti se on työtä. Olisiko arvon mammoilla keksiä joku osuvampi nimitys käyttämälleni ajalle mistä saan rahallista korvausta?:)

[/quote]

Rakastan minäkin palkkatyötäni. Mutta parisuhteeni ei ole työpaikka.

[/quote]

Eli et tee koskaan mitään asioita suhteesi vuoksi? Siitä siinä on kyse, ei mistään raatamisesta. Jotkut keskustelijat eivät vaan pääse tuosta "työ"-sanasta yli. 

[/quote] Rakkaudella, rakkaudella....

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:37"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:44"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:37"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:34"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:29"] [quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:19"] [quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"] [quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"] Töissä yrityksessä parisuhde. Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä. Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä.  [/quote]   Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian. Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".   [/quote] Kammottavaa. Sinä joudut tekemään asioita joita et halua tehdä. Ihan oikeesti, onko se sen arvoista? [/quote] Sinäkö et ollenkaan ota kumppaniasi huomioon vaan teet just niinkuin itse haluat? Ei kai sellaista kukaan jaksa kauaa katella. Sama kai se on silloin olla yksin, jos toisen vuoksi ei ole valmis tekemään yhtään mitään, kun mua ei huvita. [/quote] En ole tuo, ketä lainaat, mutta ainakin minä teen parisuhteessa juuri niin kuin haluan. Ja se mitä haluan on jakaa elämäni vaimoni kanssa. Miksi muuten olisinkaan naimisissa? [/quote] Etkö tosiaan koe uhraukseksi tai työksi, jos viet vaimosi töihin :O [/quote] Jos kokisin, en tekisi sitä. Vien, koska haluan tehdä niin. [/quote] Mutta sehän juuri on sitä parisuhteen eteen työntekoa, että tekee jotain ja saa itsensä uskomaan, että haluaa sitä, kun se on toisen parhaaksi. Toiset haluaa tehdä töitä ja rakastaa työtään. Oletko sinä kenties työtön sossupummi, vai miksi työ on niin vastenmielistä [/quote] Sanoin, että teen parisuhteessa niin kuin haluan. Sinä voit kutsua sitä vaikka V6-raveiksi. Itse asiaa se ei muuta.

[/quote]

Mutta et halua nimittää sitä työnteoksi, koska työnteko on sinulle vastenmielistä. Haluat vain itsekkäästi puhua, että teet mitä haluat. Mikä sellainen parisuhde on, missä jokainen tekee, mitä haluaa? Kun tulee kriisejä ja ongelmia, ei voi aina tehdä, mitä haluaa, vaan on tehtävä töitä ja nähtävä vaivaa kriisien ohipääsemiseen. Miten jos vaimosi sairastuu? Teetkö taas niin kuin itse haluat ja painut kavereiden kanssa ryyppäämään.

[/quote]

Minulla ei ole tarvetta millekään nimityksille. Sinulla tuntuu olevan, ja se on ihan okei. 

Sellainen parisuhde, jossa kumpikin tekee, niin kuin haluaa, on kahden toisilleen hyvin sopivan aikuisen vapaaehtoisuuteen perustuva suhde. 

Jos vaimoni sairastuu, teen silti, mitä haluan. Onko sinulle tosiaan noin vaikea asia hyväksyä, että joku voisi oikeasti haluta puolisonsa parasta eikä esimerkiksi lähteä ryyppäämään?

[/quote]

Ihminen nyt vain on niin itsekäs, että ei oikeasti halua nähdä vaivaa toisen puolesta. On ihan turhaa hurskastella, että muka halusta kuskaa vaimoaan tai hoitaa häntä pyörätuolissa. Ihminen on rakennettu niin, että haluaa tehdä vain asioita, jotka ovat itselle hyväksi. Parisuhteen työtä on se, että tajuaa, että täytyy sille toiselle tehdä hyviä tekoja, jotta suhde säilyy.

[/quote]

Sori mutta kuulostat vähän sosiopaattiselta.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:27"]

Onpa jännä miten moni täällä vihaa työtään. Minä ainakin rakastan palkkatyötäni. Silti se on työtä. Olisiko arvon mammoilla keksiä joku osuvampi nimitys käyttämälleni ajalle mistä saan rahallista korvausta?:)

[/quote]

Rakastan minäkin palkkatyötäni. Mutta parisuhteeni ei ole työpaikka.

[/quote]

Eli et tee koskaan mitään asioita suhteesi vuoksi? Siitä siinä on kyse, ei mistään raatamisesta. Jotkut keskustelijat eivät vaan pääse tuosta "työ"-sanasta yli. 

[/quote]

En ymmärrä nyt sinua. Parisuhteessa eletään elämää. En todellakaan ymmärrä tätä teennäistä "tehdään töitä parisuhteen eteen". Ehkä suhteet kestäisivät paremmin, jos parisuhteet otettaisiin elämänä, eikä minään projektityönä. Ei, en ehkä sitten ole koskaan tehnyt parisuhteen eteen mitään. Olemme eläneet yhdessä ihan tavallista elämää jo jokusen vuosikymmenen ja uskon, että tulemme elämään parisuhteessa toisiemme kanssa loppuelämänkin. Kun lähdemme illalliselle, emme mene tekemään töitä parisuhteen eteen, vaan menemme illalliselle ja joskus jopa juhlimaan jotain asiaa. En todellakaan koe sitä minään teennäisenä työnä, jos lähdemme käymään jossakin. Nyt kun nuorin on muuttamassa kotoa pois, vietämme kahdestaan enemmän aikaa, koska asumme sen jälkeen kahdestaan. En koe ajan illalla olevan työntekoa meille, enkä viikonlopun vieton olevan työtä. Se on juhlaa ja vapaata. Juuri siinä onkin ehkä se ero. Parisuhde on meille vapaata ja pyhäpäiviä, ei työtä.

Haa, nyt mä hokasin miksi mun parisuhde ei tunnu työltä. Mulla on jo miehen kanssa sama työpaikka. Niinpä vapaa-aika on melkein sitä ruusuilla tanssimista, niinkuin joku ehdotti. T: hörhö, nro33

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="AV Mamma" time="22.01.2015 klo 12:14"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:12"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 11:59"] Varmasti joillekin se todella vaatikin. Mielestäni kukaan ei ole väittäyt, etteikö osassa parisuhteita pitäisi nähdä paljonkin vaivaa, jotta se saadaan toimimaan. Mutta tämä ei ole mikään yleinen sääntö. Monet parisuhteet toimivat vallan mainiosti ilman tuollaista vaivannäköä ja parisuhteen parantamseksi tehtävää "pitkäjänteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa". [/quote] Kokeileppa olla vaikka muutama kuukausi täysin huomioimatta sitä kumppaniasi ja tehdä kaikki asiat täysin oman pääsi mukaan ja pohtikaa sitten kumppanisi kanssa, että toimiiko se suhde paremmin vai huonommin kuin ennen.  [/quote] Ei se ole parisuhde. Se on elämistä sinkkuna toisen kanssa. [/quote] Sellaisia aviopareja on yllättävän paljon.

[/quote] Ehkä sellaisen on sitten syytä tehdä sitä työtä. Kaikkien ei kuitenkaan tarvi.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 17:53"]Ne joiden tarvitsee tehdä töitä suhteensa eteen, eivät kuulu yhteen. Kyllä se yhteinen aika iltalenkillä onnistuu, eikä tunnu työltä.
[/quote]

Aina se iltalenkki ei onnistu.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:53"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:27"]

Onpa jännä miten moni täällä vihaa työtään. Minä ainakin rakastan palkkatyötäni. Silti se on työtä. Olisiko arvon mammoilla keksiä joku osuvampi nimitys käyttämälleni ajalle mistä saan rahallista korvausta?:)

[/quote]

Rakastan minäkin palkkatyötäni. Mutta parisuhteeni ei ole työpaikka.

[/quote]

Eli et tee koskaan mitään asioita suhteesi vuoksi? Siitä siinä on kyse, ei mistään raatamisesta. Jotkut keskustelijat eivät vaan pääse tuosta "työ"-sanasta yli. 

[/quote]

En ymmärrä nyt sinua. Parisuhteessa eletään elämää. En todellakaan ymmärrä tätä teennäistä "tehdään töitä parisuhteen eteen". Ehkä suhteet kestäisivät paremmin, jos parisuhteet otettaisiin elämänä, eikä minään projektityönä. Ei, en ehkä sitten ole koskaan tehnyt parisuhteen eteen mitään. Olemme eläneet yhdessä ihan tavallista elämää jo jokusen vuosikymmenen ja uskon, että tulemme elämään parisuhteessa toisiemme kanssa loppuelämänkin. Kun lähdemme illalliselle, emme mene tekemään töitä parisuhteen eteen, vaan menemme illalliselle ja joskus jopa juhlimaan jotain asiaa. En todellakaan koe sitä minään teennäisenä työnä, jos lähdemme käymään jossakin. Nyt kun nuorin on muuttamassa kotoa pois, vietämme kahdestaan enemmän aikaa, koska asumme sen jälkeen kahdestaan. En koe ajan illalla olevan työntekoa meille, enkä viikonlopun vieton olevan työtä. Se on juhlaa ja vapaata. Juuri siinä onkin ehkä se ero. Parisuhde on meille vapaata ja pyhäpäiviä, ei työtä.

[/quote]

Kuka sanoi, että parisuhteen eteen toimisen pitäisi olla jotenkin vaikeaa tai vastenmielistä? Teillä homma on nyt mennyt noin, monet muut huomaavat, ettei olekaan enää mitään yhteistä kun lapset lentävät pesästä. Sitä ehkäisee se, että ei unohdeta parisuhdetta vaan tehdään asioita suhteen eteen. Ja kuten moni on sanonut, yleensä ihmiset muuttuvat vuosikymmenten saatossa, silloin yleensä parisuhdekin kehittyy ja sen eteen pitää toimia ja tehdä asioita.

Kai se nyt ainakin sen verran vaatii, että yritetään pitää liekkiä yllä? Parisuhteessa ei voi elää samalla tavalla kuin sinkkuna.

[quote author="AV Mamma" time="21.01.2015 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:27"]

Onpa jännä miten moni täällä vihaa työtään. Minä ainakin rakastan palkkatyötäni. Silti se on työtä. Olisiko arvon mammoilla keksiä joku osuvampi nimitys käyttämälleni ajalle mistä saan rahallista korvausta?:)

[/quote]

Rakastan minäkin palkkatyötäni. Mutta parisuhteeni ei ole työpaikka.

[/quote]

Eli et tee koskaan mitään asioita suhteesi vuoksi? Siitä siinä on kyse, ei mistään raatamisesta. Jotkut keskustelijat eivät vaan pääse tuosta "työ"-sanasta yli. 

[/quote] Rakkaudella, rakkaudella....

[/quote]

Niin? Rakkaudella juuri tehdään niitä asioita suhteen ja kumppanin puolesta. Ja usko tai älä, saattaa tulla päiviä, jolloin pelkkä tunnehuuma ei ole päällimäisenä. Silloin pitää päättää rakastaa ja valita se rakkaus ja se suhteen puolesta toimiminen... ;)

[quote author="AV Mamma" time="22.01.2015 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:43"]

[quote author="AV Mamma" time="22.01.2015 klo 12:14"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:12"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 11:59"] Varmasti joillekin se todella vaatikin. Mielestäni kukaan ei ole väittäyt, etteikö osassa parisuhteita pitäisi nähdä paljonkin vaivaa, jotta se saadaan toimimaan. Mutta tämä ei ole mikään yleinen sääntö. Monet parisuhteet toimivat vallan mainiosti ilman tuollaista vaivannäköä ja parisuhteen parantamseksi tehtävää "pitkäjänteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa". [/quote] Kokeileppa olla vaikka muutama kuukausi täysin huomioimatta sitä kumppaniasi ja tehdä kaikki asiat täysin oman pääsi mukaan ja pohtikaa sitten kumppanisi kanssa, että toimiiko se suhde paremmin vai huonommin kuin ennen.  [/quote] Ei se ole parisuhde. Se on elämistä sinkkuna toisen kanssa. [/quote] Sellaisia aviopareja on yllättävän paljon.

[/quote] Ehkä sellaisen on sitten syytä tehdä sitä työtä. Kaikkien ei kuitenkaan tarvi.

[/quote]

Ei tietenkään, jos haluaa asua sinkkuna toisen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 20:01"]

[quote author="AV Mamma" time="21.01.2015 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:27"]

Onpa jännä miten moni täällä vihaa työtään. Minä ainakin rakastan palkkatyötäni. Silti se on työtä. Olisiko arvon mammoilla keksiä joku osuvampi nimitys käyttämälleni ajalle mistä saan rahallista korvausta?:)

[/quote]

Rakastan minäkin palkkatyötäni. Mutta parisuhteeni ei ole työpaikka.

[/quote]

Eli et tee koskaan mitään asioita suhteesi vuoksi? Siitä siinä on kyse, ei mistään raatamisesta. Jotkut keskustelijat eivät vaan pääse tuosta "työ"-sanasta yli. 

[/quote] Rakkaudella, rakkaudella....

[/quote]

Niin? Rakkaudella juuri tehdään niitä asioita suhteen ja kumppanin puolesta. Ja usko tai älä, saattaa tulla päiviä, jolloin pelkkä tunnehuuma ei ole päällimäisenä. Silloin pitää päättää rakastaa ja valita se rakkaus ja se suhteen puolesta toimiminen... ;)

[/quote] Sen aika on sitten.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:31"]

Minusta on aika kammottavaa, että joillekin ihmisille esim. toisen huomioon ottaminen vaatii ihan tietoisen päätöksen, että hoidanpa tässä nyt parisuhdettani. Joillekin se toisen huomioon ottaminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. 

[/quote]

Eikö olekin aika yllättävää, että me ihmiset olemme erilaisia?? Kaikki eivät ole niin kuin sinä. Kammottavaa, eikö?

Ja tilanteet voi muuttua. Minä otan puolisoni pääsääntöisesti huomioon ihan luonnostaan, mutta on aikoja, jolloin joudun itselleni muistuttamaan, että nyt täytyy puolisoa huomioida enemmän. Näin vaikka silloin, kun työelämä on hektistä ja kotiarjessakin on jotain normaalista poikkeavaa. Silloin voi olla tilanteita, että helposti jättää sen toisen huomioimisen liian vähälle ja joutuu itselleen muistuttamaan asiasta.

[/quote]

Nämä työn vastustajat ovat kyllä aika hämmästyttäviä pyhimyksiä. Kaikki natsaa puolison kanssa yhteen sataprosenttisesti, kaikesta ollaan aina samaa mieltä. Toisen kunnioittaminen ja huomioiminen on myöskin sataprosenttisen luontevaa käytöstä, koskaan ei ole huonoja päiviä eikä tule ikinä sanottua tai tehtyä jotain sellaista, mitä ei olisi pitänyt, tai jätettyä sanomatta tai tekemättä jotain sellaista, mitä pitäisi. Koskaan ei ole tullut mitään ikävää tunnetta, ei ole ollut yhtä ainoaa ongelmaa ratkaistavana, mikään ei tunnu pieneltäkään uhraukselta.

Itse ainakin olen valitettavan keskeneräinen ihminen, eikä puolisonikaan ole aivan täydellinen, joten välillä tulee pieniä ongelmatilanteita eikä kaikki aina tunnu täydellisen kivalta ja ihanalta. Etenkin, kun me olemme kaksi eri ihmistä, jotka yllättävää kyllä ovat välillä asioista eri mieltä ja reagoivat asioihin eri tavalla. Mutta uskokaa tai älkää, meillä on hyvä suhde ja olemme siinä onnellisia, vaikka se välillä onkin vaatinut sitä kauhistuttavaa työtä.

[/quote]

Koko ketjun paras kommentti! Olisiko tähän jollain pyhimyksellä heittää vastaväitettä?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:46"]

Sinulle, joka jankutat tuosta pyörätuolista. Vanhempani olivat naimisissa 54 vuotta ennen isäni kuolemaa. Ei siihen aikaan tehty töitä parisuhteen eteen. Elettiin ja otettiin lapset vastaan, joita tuli. Riideltiin ja rakastettiin. Kun isäni sairastui viimeisinä vuosinaa, ei äitini tehnyt mitään työtä parisuhteen eteen hoitaessaan isääni. Hän hoisi omaishoitajana miestään, koska rakasti häntä ja halusi mieluummin viimeiset vuodet viettää miehensä kanssa, ennenmin kuin laittaa laitokseen, missä hoitajat hoitaisivat häntä.

Heillä oli pitkä ja hyvä liitto ja he olivat niin yhteenkasvaneet, että äiti meinasi mennä perässä isän kuoleman jälkeen. 

[/quote]

Ymmärrätkö tahallasi suhteen puolesta toimimisen jotenkin väärin? Mistä sä tiedät, mitä yksityisiä keskusteluja vanhempasi ovat käyneet suhteestaan tai saati miten kukin vanhempi on työstänyt asioita päässään? 

Toisekseen, ennen muinoin oli vähemmän paineita elää hyvässä suhteessa, kun yhdessä oltiin joka tapauksessa, sosiaalinen paine oli niin kova. Minun isovanhempani eivät todellakaan tehneet töitä suhteen eteen, mummo varsinkaan. Hän suorastaan kidutti henkisesti pappaa, joka pysyi kuolemaansa asti sisukkaasti rinnalla, kun oli vihkivalassa niin mennyt lupaamaan. Olivat yhdessä lähes 70 vuotta, papan kuolemaan. Mummo kuoli todella nopeasti perässä. Ihan siksi, ettei selvinnyt todellisuudesta ilman pappaa jota kiusata.

Että joo toki, voi olla pitkiä parisuhteita ilman, että niiden hyväksi tehdään yhtään mitään.

Ehkä on oikeasti pariskuntia, joilla ei ole koskaan erimielisyyttä, eturistiriitoja ja toinen on aina vain yhtä ihana, hauska ja haluttava. Ja hyvä niin. Minä en halua sellaista. Haluan ihmisen vikoineen ja suuria hetkiä arjen keskelle.

Enkä halua kommentteja lapsettomilta ja 5v yhdessäolleilta. Mä olisin voinut kirjoittaa ap:n tekstin ensimmäiset 12 vuotta. Lasten kanssa kuitenkin ollaan usein tilanteessa, että toisen ura joustaa (molemmilla itselle tärkeä vuosia tehty työura), ei ole sitä yhteistä aikaa jne.

Tietenkin yhteinen hyvä on se mitä halutaan. Meille työ-sana on kiva sana ja sitä tehdään parisuhteenkin eteen.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 15:11"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:31"]

Minusta on aika kammottavaa, että joillekin ihmisille esim. toisen huomioon ottaminen vaatii ihan tietoisen päätöksen, että hoidanpa tässä nyt parisuhdettani. Joillekin se toisen huomioon ottaminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. 

[/quote]

Eikö olekin aika yllättävää, että me ihmiset olemme erilaisia?? Kaikki eivät ole niin kuin sinä. Kammottavaa, eikö?

Ja tilanteet voi muuttua. Minä otan puolisoni pääsääntöisesti huomioon ihan luonnostaan, mutta on aikoja, jolloin joudun itselleni muistuttamaan, että nyt täytyy puolisoa huomioida enemmän. Näin vaikka silloin, kun työelämä on hektistä ja kotiarjessakin on jotain normaalista poikkeavaa. Silloin voi olla tilanteita, että helposti jättää sen toisen huomioimisen liian vähälle ja joutuu itselleen muistuttamaan asiasta.

[/quote]

Nämä työn vastustajat ovat kyllä aika hämmästyttäviä pyhimyksiä. Kaikki natsaa puolison kanssa yhteen sataprosenttisesti, kaikesta ollaan aina samaa mieltä. Toisen kunnioittaminen ja huomioiminen on myöskin sataprosenttisen luontevaa käytöstä, koskaan ei ole huonoja päiviä eikä tule ikinä sanottua tai tehtyä jotain sellaista, mitä ei olisi pitänyt, tai jätettyä sanomatta tai tekemättä jotain sellaista, mitä pitäisi. Koskaan ei ole tullut mitään ikävää tunnetta, ei ole ollut yhtä ainoaa ongelmaa ratkaistavana, mikään ei tunnu pieneltäkään uhraukselta.

Itse ainakin olen valitettavan keskeneräinen ihminen, eikä puolisonikaan ole aivan täydellinen, joten välillä tulee pieniä ongelmatilanteita eikä kaikki aina tunnu täydellisen kivalta ja ihanalta. Etenkin, kun me olemme kaksi eri ihmistä, jotka yllättävää kyllä ovat välillä asioista eri mieltä ja reagoivat asioihin eri tavalla. Mutta uskokaa tai älkää, meillä on hyvä suhde ja olemme siinä onnellisia, vaikka se välillä onkin vaatinut sitä kauhistuttavaa työtä.

[/quote]

Koko ketjun paras kommentti! Olisiko tähän jollain pyhimyksellä heittää vastaväitettä?

[/quote]

No voit kutsua minua pyhimykseksi jos haluat. Mutta pitkän avioliittomme aikana en koe tehneeni työtä, enkä usko, että miehenikään. Kumpikin halusi suhteeseen toisen kanssa ja kummallakaan ei ole ollut tarvetta muuttaa toisia. Olemme viihtyneet yhdessä ja mielellämme viettäneet aikaa toistemme kanssa. Olemme riidelleet, kun on riitelyttänyt ja rakastelleet, kun on rakasteluttanut. Olemme eläneet aika simppeliä elämää yhdessä. Ihan tavallista elämää ilman suurempia draamoja.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 17:46"]

mitä se työ on, mistä aina puhutaan? jotkut sanovat, että yhteistä aikaa. Mistä lähtien seksi tai illallinen on ollut työtä?

[/quote]Vaikka ojankaivuu, on tosiraskasta.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:47"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:37"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 14:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 13:42"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 13:00"][quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:44"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:37"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:34"] [quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:29"] [quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:19"] [quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"] [quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"] Töissä yrityksessä parisuhde. Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä. Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä.  [/quote]   Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian. Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".   [/quote] Kammottavaa. Sinä joudut tekemään asioita joita et halua tehdä. Ihan oikeesti, onko se sen arvoista? [/quote] Sinäkö et ollenkaan ota kumppaniasi huomioon vaan teet just niinkuin itse haluat? Ei kai sellaista kukaan jaksa kauaa katella. Sama kai se on silloin olla yksin, jos toisen vuoksi ei ole valmis tekemään yhtään mitään, kun mua ei huvita. [/quote] En ole tuo, ketä lainaat, mutta ainakin minä teen parisuhteessa juuri niin kuin haluan. Ja se mitä haluan on jakaa elämäni vaimoni kanssa. Miksi muuten olisinkaan naimisissa? [/quote] Etkö tosiaan koe uhraukseksi tai työksi, jos viet vaimosi töihin :O [/quote] Jos kokisin, en tekisi sitä. Vien, koska haluan tehdä niin. [/quote] Mutta sehän juuri on sitä parisuhteen eteen työntekoa, että tekee jotain ja saa itsensä uskomaan, että haluaa sitä, kun se on toisen parhaaksi. Toiset haluaa tehdä töitä ja rakastaa työtään. Oletko sinä kenties työtön sossupummi, vai miksi työ on niin vastenmielistä [/quote] Sanoin, että teen parisuhteessa niin kuin haluan. Sinä voit kutsua sitä vaikka V6-raveiksi. Itse asiaa se ei muuta.

[/quote]

Mutta et halua nimittää sitä työnteoksi, koska työnteko on sinulle vastenmielistä. Haluat vain itsekkäästi puhua, että teet mitä haluat. Mikä sellainen parisuhde on, missä jokainen tekee, mitä haluaa? Kun tulee kriisejä ja ongelmia, ei voi aina tehdä, mitä haluaa, vaan on tehtävä töitä ja nähtävä vaivaa kriisien ohipääsemiseen. Miten jos vaimosi sairastuu? Teetkö taas niin kuin itse haluat ja painut kavereiden kanssa ryyppäämään.

[/quote]

Minulla ei ole tarvetta millekään nimityksille. Sinulla tuntuu olevan, ja se on ihan okei. 

Sellainen parisuhde, jossa kumpikin tekee, niin kuin haluaa, on kahden toisilleen hyvin sopivan aikuisen vapaaehtoisuuteen perustuva suhde. 

Jos vaimoni sairastuu, teen silti, mitä haluan. Onko sinulle tosiaan noin vaikea asia hyväksyä, että joku voisi oikeasti haluta puolisonsa parasta eikä esimerkiksi lähteä ryyppäämään?

[/quote]

Ihminen nyt vain on niin itsekäs, että ei oikeasti halua nähdä vaivaa toisen puolesta. On ihan turhaa hurskastella, että muka halusta kuskaa vaimoaan tai hoitaa häntä pyörätuolissa. Ihminen on rakennettu niin, että haluaa tehdä vain asioita, jotka ovat itselle hyväksi. Parisuhteen työtä on se, että tajuaa, että täytyy sille toiselle tehdä hyviä tekoja, jotta suhde säilyy.

[/quote]

Eli koska sinun elämäsi rakkaus on sinä itse, niin se on ainoa oikea tapa. Suorastaan luonnollista, eikä kukaan oikeasti välitä toisesta ihmisestä. Jatka toki, haen poppareita.:D

[/quote]

Ihminen hakeutuu parisuhteeseen saadakseen siitä hyötyä. Yhteiskunnallisen statuksen, välttääkseen vanhapiikuuden leimaa, saadakseen lapsia, yksinäisyydenpelossa tms.

Mutta saadakseen hyötyä, ihmisen on mietittävä, mitä joutuu tekemään, että saa säilytettyä tämän hyödyn, joten on laskelmoitava ja tehtävä niitä uhrauksia toisen puolesta, jotta saa palkkansa tehdystä työstä. On ihan turha hurskastella muuta ja väittää, että on suhteessa pelkästä rakkaudesta tai jonkun naurettavan pyhimysmäisyyden vuoksi hoitaa halvaantunutta puolisoa. Siinäkin on taustalla vain perintö. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:53"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 16:27"]

Onpa jännä miten moni täällä vihaa työtään. Minä ainakin rakastan palkkatyötäni. Silti se on työtä. Olisiko arvon mammoilla keksiä joku osuvampi nimitys käyttämälleni ajalle mistä saan rahallista korvausta?:)

[/quote]

Rakastan minäkin palkkatyötäni. Mutta parisuhteeni ei ole työpaikka.

[/quote]

Eli et tee koskaan mitään asioita suhteesi vuoksi? Siitä siinä on kyse, ei mistään raatamisesta. Jotkut keskustelijat eivät vaan pääse tuosta "työ"-sanasta yli. 

[/quote]

En ymmärrä nyt sinua. Parisuhteessa eletään elämää. En todellakaan ymmärrä tätä teennäistä "tehdään töitä parisuhteen eteen". Ehkä suhteet kestäisivät paremmin, jos parisuhteet otettaisiin elämänä, eikä minään projektityönä. Ei, en ehkä sitten ole koskaan tehnyt parisuhteen eteen mitään. Olemme eläneet yhdessä ihan tavallista elämää jo jokusen vuosikymmenen ja uskon, että tulemme elämään parisuhteessa toisiemme kanssa loppuelämänkin. Kun lähdemme illalliselle, emme mene tekemään töitä parisuhteen eteen, vaan menemme illalliselle ja joskus jopa juhlimaan jotain asiaa. En todellakaan koe sitä minään teennäisenä työnä, jos lähdemme käymään jossakin. Nyt kun nuorin on muuttamassa kotoa pois, vietämme kahdestaan enemmän aikaa, koska asumme sen jälkeen kahdestaan. En koe ajan illalla olevan työntekoa meille, enkä viikonlopun vieton olevan työtä. Se on juhlaa ja vapaata. Juuri siinä onkin ehkä se ero. Parisuhde on meille vapaata ja pyhäpäiviä, ei työtä.

[/quote]

Et selkeästi ymmärtänyt mitä edellä olijat yrittivät sanoa, vaan jäit kiinni tuohon "työ" -sanaan..

Minä rakastan palkkatyötäni, mutta miellän sen elämäksi. Ehkä rakkaudeksi. En siis halua kutsua palkkatyötäni työksi, vaan rakkaudeksi. Toisaalta saan hyvää korvausta tästä rakkaudesta, joten ehkä kyse onkin työstä. Eikun..:D

POINTTI on: älkää takertuko sanaan TYÖ. Korvatkaa se vaikka sanalla vaivannäkö(älkääkä tarttuko sanaan vaiva:D).